Tanska olisi voinut välttää talouden ylikuumenemisen ennen finanssikriisiä, ja maa olisi toipunut nopeammin talouskriisin myllerryksistä, jos Tanska ei olisi sitonut kruununsa kurssia euroon vuodesta 1999. Näin uskoo rahoitusalan tohtoritutkintoa suorittava Guan Yang.
Yang kertoo Tanskan joutuneen tahdittamaan rahapoliittiset liikkeensä Euroopan keskuspankin mukaan. Financial Timesin Alphaville-blogissa havaitaan, että vuoteen 2011 asti Tanskan korkotaso oli EKP:n ohjauskorkoa suurempi, mutta tämän jälkeen kruunuista on tullut turvasatama pakottaen Tanskan pitämään EKP:ta pienempiä korkoja estääkseen kruunua vahvistumista.
EKP:n velkakirjaostot heikentäisivät euroa
Sveitsin keskuspankki oli pakotettu irrottamaan touvinsa euroveneestä ja laittamaan franginsa kellumaan. Paine oli kova, sillä Sveitsin keskuspankin tase oli ennen kelluttamispäätöstä kasvanut peräti 80 prosenttiin maan bruttokansantuotteesta. Vertailun vuoksi Sveitsin keskuspankin tase oli suhteessa kolme kertaa suurempi kuin USA:n keskuspankin tase.
Sveitsi oli ennen kellutuspäätöstä ostanut euroja ja euromääräisiä sijoituksia kiihtyvällä tahdilla. Massiiviset euro-ostot estivät frangin vahvistumista, mutta kasvattivat keskuspankin taseen ja riskit jättimäisiksi. Sveitsin keskuspankin taseeseen on tullut rutkasti euromaiden yritysten osakkeita ja velkakirjoja.
EKP:n arvellaan esittelevän euromaiden velkakirjaosto-ohjelma torstaina. Euron ajatellaan heikkenevän lisää, joten valuuttakytkösten ylläpitäminen käy yhä kalliimmaksi
Vastaavasti Tanska voi olla pakotettu kytköksen purkamiseen keskuspankin taseen ja riskien hallitsemattoman kasvun myötä.
Eurokytkös on uskon asia
Yang valittelee, että Tanskan kruunun eurokytkös euroon on ”uskon asia”. Tanskan henkeä kohden laskettu bruttokansantuote on edelleen 7 prosenttia alle kriisiä edeltänyttä huippua. Silti juuri kukaan ei aseta Tanskan eurokytköstä kyseenalaiseksi.
Keskustelut ohjataankin aivan muualle kuin valuuttakytköksen mielekkyyteen. Kysyttäessä eroja Ruotsin parempaan talouskuntoon, Tanskan hallituksen talousasioiden ex-neuvonantaja osasi tarkastella ainoastaan työmarkkinoiden tilaa, rakenneuudistusten määrää ja veroasteita. Rahapolitiikka oli kokonaan sokean pisteen takana.
Yangin mukaan rahapolitiikan tuominen keskusteluun mukaan on lähes hyödytöntä. Poliitikot tuohtuvat. Yang muistuttaa, että kiinteässä valuuttakurssijärjestelmässä voidaan ainoastaan vaikuttaa finanssipolitiikalla talouden tilaan. Tällöin keinovalikoima on Tanskassa rajautunut sisäiseen devalvaatioon ja rakenneuudistuksiin.
”Virallisia totuuksia”
Tämä on varsin tuttu työkalupakki myös euromaille. Euromaiden perspektiivistä yhteisvaluutta toimii yhtä lailla kuin kiinteä valuuttakurssi, sillä yksittäinen jäsenmaa ei voi juurikaan vaikuttaa euron ulkoiseen arvoon. Euron kurssi tulee maille siten enemmän tai vähemmän annettuna, ja tällöin liikkumavara jää finanssipolitiikan tasolle.
Tanskan lailla myös euromaissa ohitetaan – joko tarkoituksellisesti tai osaamattomuuden vuoksi – rahapolitiikan tuomat mahdollisuudet talouskasvun käynnistämiseksi.
Yang kertoo tanskalaisista ”virallisista totuuksista”, että kruunun eurokytköksen lopettaminen tietäisi lähestulkoon maailmanloppua: Tanskan kuningaskunnan joukkovelkakirjat myytäisiin välittömästi pois, eikä kukaan olisi enää kiinnostunut Tanskasta sijoitusmielessä.
