Suomessa ydinvoimalla tuotetaan vain sähköä, mutta monissa muissa maissa atomeja pilkkomalla myös poistetaan suolaa merivedestä ja lämmitetään kaupunkeja. VTT:n selvityksen mukaan pienillä reaktoreilla voisi tuottaa kaukolämpöä Suomessakin.

Teknologian tutkimuskeskus VTT on selvittänyt pienten, modulaaristen ydinreaktorien soveltuvuutta kaukolämmöntuotantoon ja teollisuuden prosesseihin.

Pientä modulaarista reaktoria mallinnettiin osana oletettua suomalaisen esimerkkikaupungin 2030-luvun kaukolämpöverkkoa.

Tulosten mukaan tällainen reaktori olisi mahdollista ottaa osaksi kaukolämpöverkon tuotantopalettia. Investoinnin takaisinmaksuajaksi arvioitiin 10-20 vuotta riippuen toteutuvista kustannuksista.

– Pieniä ydinreaktoreita, joiden kokoluokka on muutamista kymmenistä kolmeensataan megawattiin, voidaan soveltaa myös muuhun kuin pelkkään sähköntuotantoon. Suomalaisessa energiajärjestelmässä mahdollisia käyttökohteita voivat olla esimerkiksi kaukolämmön tuotanto ja suuret teollisuuslaitokset”, sanoo VTT:n erikoistutkija Ville Tulkki.

Sarjatuotannosta mittakaavaetuja ja säästöjä

Nykyiset ydinvoimalamme ovat paljon isompia, lähes tuhannen megawatin laitoksia, ja rakenteilla oleva Olkiluodon kolmas reaktori jopa yli tuhannen megawatin mylly.

Maailmalla kehitetään erilaisia pieniä modulaarisia reaktoreita, jotka ovat huomattavasti perinteisiä ydinvoimaloita pienempiä.

Pikkureaktorien kustannukset perustuvat vasta valmistajien arvioihin ja tarkentuvat lähivuosina, kun valmistajat saavat ensimmäiset projektinsa valmiiksi.

Yksi pienten, modulaaristen reaktorien selkeistä eduista on, että standardisoituja laitoksia valmistetaan useita kappaleita, jolloin saavutetaan säästöjä sekä rakentamisessa, operoinnissa että huollossa. Suurempiin käyttökohteisiin voi tarvittaessa asentaa useammankin pienreaktorin.

Pieniä reaktoreita kehitetään esimerkiksi Kanadassa, Yhdysvalloissa, Venäjällä, Kiinassa ja Etelä-Koreassa. Niistä ensimmäiset kytketään sähköverkkoon jo vuoden 2018 aikana Kiinassa, ja monen valmistajan arvellaan seuraavan perässä 2020-luvun aikana.

Hankkeessa mallinnettiin NuScale-tyyppistä pikkureaktoria kaukolämpöjärjestelmässä vuonna 2030. Tarkastelussa reaktorin oletettiin tuottavan pelkkää lämpöä tai sekä lämpöä että sähköä.

Tulokset osoittivat, että yksi NuScale-yksikkö mahtuisi kaukolämpöjärjestelmään niin, että sen käyttötunnit pysyvät korkeina ja kaukolämmön tuotantokustannukset alenisivat.

– Tämänkaltaisessa järjestelmässä NuScale ja kaukolämpöpumppu tuottaisivat lämpöä suurena osana vuoden tunneista ja muita laitoksia tarvittaisiin pääasiassa kylminä kuukausina, lämmöntarpeen ollessa suurempi”, Tulkki selvittää.

Suomen Uutiset