Elinkeinoministerin tehtävästä perjantaina väistynyt Wille Rydman vieraili äskettäin työmies Matti Putkosen vieraana paluun tehneellä Tuumaustunnilla.
Elinkeinoministerin salkkuun kuuluvia kokonaisuuksia ovat vientikaupan ja kotimaisen yrittäjyyden edistäminen sekä ulkomaisten investointien houkutteleminen. Ministerintehtävässään Rydman paiski pitkiä päiviä Suomen yritysmaailman ja elinkeinoelämän eteen.
Näkyvimmäksi Rydmanin saavutukseksi jää Suomen, Kanadan ja USA:n välinen jäänmurtajayhteistyösopimus.
Maaliskuussa 2024 Rydman johti isoa suomalaisen meriteollisuuden yritysvaltuuskuntaa, joka teki vienninedistämismatkan Yhdysvaltoihin ja Kanadaan. Matkalla käynnistyivät neuvottelut Suomen, Kanadan ja USA:n välisestä jäänmurtajayhteistyöstä, joka huipentui siihen, kun Rydman allekirjoitti viime marraskuussa Suomen puolesta ICE Pact -yhteistyöasiakirjan Washingtonissa.
Suurtilaus Suomen meriteollisuudelle
Yhteistyösopimuksen tuloksena Suomen meriteollisuus sai äskettäin ensimmäisen suurtilauksen, kun Kanada tilasi Polar Max -jäänmurtajan, joka valmistetaan Helsingin telakalla ja viimeistellään Quebecissa.
Tilaus on satojen miljoonien eurojen arvoinen ja tuo pelkästään Helsingin telakalle yli 500 uutta työpaikkaa. Lisäksi työ tulee työllistämään satoja ihmisiä meriteollisuutemme alihankintaketjun puitteissa. Työ alkaa jo tänä vuonna.
ICE Pact avaa jatkossakin huimia mahdollisuuksia Suomen meriteollisuudelle, sillä myös Yhdysvalloilla on suuri tarve ja paine uudistaa vanhentunutta jäänmurtajakalustoaan.
USA:n presidentiksi palannut Donald Trump on jo korostanut, että jäänmurtajat ovat Yhdysvalloille hyvin tärkeitä, ja Trump on puhunut jopa 40 uudesta jäänmurtajasta.
Tuumaustunnilla vieraillut Rydman sanoo, että hän nostaa itse jäänmurtajayhteistyösopimuksen oman ministerikautensa onnistuneimmaksi kokonaisuudeksi. Samalla se lienee myös kauaskantoisin.
Kokonaisuus alkoi hahmottua jo Rydmanin ministerikauden alussa, jolloin Helsingin telakka oli erilaisten vaiheiden myötä päätynyt venäläisten liikemiesten haltuun, ja tämä luonnollisestikin muodosti esteen teolliselle toiminnalle näinä maailmanpolitiikan aikoina.
– Kovasti halusimme venäläisiä liikemiehiä pois omistajista. Tämä oli pitänyt neuvottelut pattitilanteessa, koska Helsingin telakalle oli kiinnostunut myös kanadalainen ostaja. Davie-yhtiö, joka sen tänä päivänä omistaa, niin he aluksi halusivat siihen myös julkisen kumppanin mukaan.
– Kävimme keskusteluita, mutta jouduimme toteamaan, että huomioiden kaikki ne vastuut mitä tällä hetkellä jo on, niin meidän on vaikeaa ottaa kolmannesta telakasta enää vastuuta kahden aiemman lisäksi. No sitten alettiin saada päätä auki, Rydman kertoo.
Palikat kohdalleen Kanadan Quebecissa
Rydman itse osallistui omistajavaihdokseen neuvottelemalla Kanadan Quebecin elinkeinoministeri Pierre Fitzgibbonin kanssa. Sittemmin Quebecin provinssi rahoitti omistajavaihdosta merkittävällä panostuksella.
– Kun ensin pääsin neuvotteluyhteyksiin Quebecin kauppaministerikollegani kanssa, ja pääsimme keskustelemaan siitä, millaista yhteistyötä olisi mahdollista rakentaa Quebecin telakoiden ja heidän jäänmurtajien valmistusohjelmansa välille – ja toisaalta Helsingin osaamiselle.
– Tässä pääsimme hyvin kartalle siinä, että minkä takia Suomi ei enää halua ottaa ylimääräisiä telakkavastuita Helsingissä. Mutta että Quebecille voisi olla aikamoinen mahdollisuus olla osallisena tässä Helsingin telakassa. Ja tämä oli se keskustelu, jossa saatiin palikat kohdalleen ja näin saatiin Quebecin provinssin Davie-telakkayhtiö mukaan tähän Helsingin telakkaan, ja Helsingin telakka ostettua pois venäläisiltä liikemiehiltä ilman, että siihen laitettiin suomalaisen veronmaksajan rahaa.
Rydman tuki vientiponnisteluja
Kaupan jälkeen Rydman on tukenut jäänmurtajateollisuuteen liittyviä vientiponnisteluja.
– Olen hyvin iloinen siitä, mitä olemme saaneet aikaan telakkasektorilla. Ensinnäkin Helsingin telakka saatiin pois venäläisiltä liikemiehiltä kanadalaisomistukseen ilman, että siihen laitettiin suomalaisen veronmaksajan rahaa euroakaan. Sitä myöten avautui uusi ovi transatlanttiselle jäänmurtajayhteistyölle.
– Tämä oli ensimmäinen vaihe, missä saatiin muodostettua Atlantin ylittävä jäänmurtajayhteistyö Suomen ja Kanadan Québecin välille. Kanadassahan on herätty siihen, että heidän jäänmurtajakalustonsa on vanhentunutta ja he tarvitsevat uutta kalustoa. He tietävät, että Suomessa jäänmurtajia pystytään tekemään laadukkaammin, nopeammin ja kustannustehokkaammin.
Suomen vierailu Kanadaan liikutti niveliä myös Yhdysvalloissa
Myös Yhdysvalloissa on äskettäin havaittu, että heillä ei ole tarvittavaa jäänmurtajaosaamista ja että maassa kustannuskilpailukyky on heikko.
– Yhdysvalloilla ei ole samanlaisia etuja kuin mitä Suomella on, ja se johtuu siitä, että heillä on jo sata vuotta sitten säädetty lainsäädäntö, joka rajoittaa heidän mahdollisuuksiaan tilata viranomaisaluksia ulkomailta. Näin heillä ei ole kehittynyt sellaista kilpailullista kulttuuria, jossa olisi tarvinnut kehittää omaa osaamista, Rydman sanoo.
Hän jatkaa, että suomalaisten vierailu Kanadassa sai myös ”liikettä niveliin” Yhdysvalloissa, jossa vakuututtiin suomalaisten osaamisesta.
– Yhdysvalloissa huomattiin, että Kanada on jo tajunnut Suomen yhteistyökumppaniksi jäänmurtajayhteistyössä. Niinpä, kun me olimme ensin Washingtonissa tavanneet Valkoisen talon väkeä ja olimme sieltä jatkamassa matkaa Virginiaan, niin kesken matkaamme Virginiaan Valkoisen talon virkamiehet soittivat Davien telakkakavereille, että ”voisitteko itse asiassa palata takaisin, että me haluttaisiin jatkaa keskustelua”. Ja he sitten jatkoivatkin sinne. Tältä pohjalta päästiin erittäin nopeasti neuvottelemaan kolmikantaista ICE Pact -sopimusta Suomen, Kanadan ja USA:n välillä, Rydman sanoo, ja korostaa että kyseessä on toistaiseksi totta kai vasta päänavaus.
– Ollaan nyt siinä tilanteessa, että Helsingin telakalle on tullut yksi jäänmurtajatilaus Kanadasta. Nyt olemme aika pitkällä neuvotteluissa sen suhteen, että huolimatta lainsäädännön rajoitteista, niin Yhdysvalloista voisi hyvinkin olla tulossa Suomeen lähiaikoina uusia jäänmurtajatilauksia. Yhdysvaltain tarpeet ovat niin isoja, että uskon, että näistä jäänmurtajista ja ylipäätäänkin siitä meriteollisuuden osaamisesta mitä Suomella on, niin näistä saadaan vuosiksi, ehkäpä vuosikymmeniksikin eteenpäin Suomeen työtä, tulevaisuutta ja hyvinvointia.
