

Yle piti Purraa koskevaa karkeaa asiavirhettä näkyvillä viikkotolkulla – varmisti virheellisen tiedon kulkeutumisen ulkomaisiin medioihin ja esti sen korjaamisen
Yleisradion englanninkielinen artikkeli, jossa Riikka Purran väitettiin kirjoittaneen ”turkkilaisapinoista”, korjattiin viime lauantaina – eli vasta useita viikkoja artikkelin julkaisun jälkeen. Virheellinen tieto ehti levitä laajalle.
Kotimaisesta mediasta lähtöisin olevat väitteet siitä, että valtiovarainministeri Riikka Purra olisi 2008 kirjoittanut verkkoon ”turkkilaisapinoista”, eivät pidä paikkaansa. Purra käytti termiä yhdestä häntä seksuaalisesti ahdistelleesta henkilöstä. Median uutisoinnin aiheesta voi katsoa vahingoittaneen Suomen kansainvälistä mainetta, sillä virheellinen tieto levisi laajalle.
Yleisradion 11. heinäkuuta julkaisemasta englanninkielisestä artikkelista kyseinen asiavirhe korjattiin vasta viime lauantaina – siis liki kolme viikkoa julkaisun jälkeen. Saman virheellisen tiedon julkaissut Helsingin Sanomat toimi asiassa ripeämmin. HS:n oikaisu ajoittui viime viikon keskiviikolle, 26. heinäkuuta.
Kansainväliset mediat noutavat usein Suomea koskevat tietonsa Yleisradion englanninkielisiltä sivuilta. Eurooppalaiset yleisradioyhtiöt ristiinviittaavat toistensa uutisiin päivittäin, ja tarkistavat asioita toistensa sivuilta. Esim Britanniassa toimiva BBC uutisoi edelleen ”turkkilaisapinoista”, vaikka tämä ei pidä paikkaansa. Oikausvaatimuksen tekeminen BBC:lle on kuitenkin mahdotonta niin kauan, kun Yleisradio jatkaa väärän tiedon levittämistä.
Yle korjaa vasta huomautuksen jälkeen
Yleisradio on sitoutunut Journalistin ohjeisiin, ja kyseisiin ohjeisiin nähden Ylen menettely näyttäytyy vitkutteluna.
Jo 20 kohdan mukaan olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut. Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.
Yleisradio ei kuitenkaan vaikuta suhtautuvan Journalistin ohjeisiin vakavasti, sillä Ylessä on usein tapana korjata virheitä vasta sen jälkeen, kun virheestä on huomautettu.
SUOMEN UUTISET
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


EU-parlamentti äänesti median vapaudesta: Minkään maan yleisradio ei voi olla puolueiden propagandakone

Miten vältetään Ruotsin tie, Yle kysyi presidenttiehdokkailta – paitsi siltä yhdeltä, jonka nimen varmaan arvaatkin

Päivän pointti: Ylen juttuihin päätyy toistuvasti haastateltavia, jotka lähemmässä tarkastelussa paljastuvat vasemmistopoliitikoiksi tai turvapaikka-aktivisteiksi
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Mitä ihmettä? Ilta-Sanomat söhelsi arkivapaita koskevan uutisensa, ja pian ministerille toivotettiin kuolemaa

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.