LEHTIKUVA
Presidentti Trump on nostanut kanteita useita mediayhtiöitä vastaan sensuroinnin, valeuutisten ja suoranaisten valheiden takia. Tähän mennessä kaikki kanteet ovat johtaneet siihen, että mediayhtiö on suostunut maksamaan korvauksia välttääkseen oikeudenkäynnin. Viimeisin tapaus on YouTube, joka joutuu maksamaan 24,5 miljoonaa korvauksena Trumpin käyttäjätilin poistamisesta vuonna 2021. Myös Facebook ja Twitter ovat joutuneet myöntämään harjoittaneensa puolueellista sensuuria konservatiiveja vastaan.
YouTube joutuu maksamaan 24,5 miljoonaa dollaria korvauksena siitä, että presidentti Donald Trump suostuu sopimaan yhtiötä vastaan nostamansa oikeusjutun, kertoo BBC. Trump haastoi yhtiön oikeuteen, koska YouTube poisti hänen käyttäjätilinsä vuonna 2021.
Trump on syyttänyt sosiaalisen median alustoja puolueellisuudesta, koska ne ovat perusteettomasti sensuroineet konservatiivisia tahoja. Googlen emoyhtiö Alphabet myönsi äskettäin kongressille rajoittaneensa YouTube-sisältöjä presidentti Joe Bidenin hallinnon painostuksesta vuosina 2021–2025. Nyt yhtiö lupaa lopettaa konservatiivisten YouTube-kanavien rajoittamisen ja palauttaa aiemmin poistetut tilit.
Useat sosiaalisen median alustat poistivat Trumpin käyttäjätilit Capitolin mellakan jälkeen alkuvuodesta 2021. Yhtiöt väittivät, että Trump saattaisi lietsoa lisää väkivaltaa pääkaupunki Washingtonissa, vaikka Trump oli päinvastoin yrittänyt rauhoittaa tilannetta kehottaen ensin kannattajiaan pysymään rauhallisina ja lopulta lähtemään kotiin.
Korvausrahat eivät mene Trumpin omaan taskuun. Maanantaina solmitun sovittelusopimuksen mukaisesti YouTube maksaa 22 miljoonaa dollaria säätiölle, joka kerää rahaa rakentaakseen uuden juhlasalin Valkoiseen taloon. Kaksi ja puoli miljoonaa menee niille konservatiivisille yhdistyksille ja henkilöille, jotka yhtyivät Trumpin haasteeseen.
Tätä ennen Facebookin emoyhtiö Meta suostui tammikuussa maksamaan 25 miljoonaa korvauksena sensuurista. Rahat menivät Trumpin presidentillisen kirjaston rahastoon.
Meta-yhtiön toimitusjohtaja Mark Zuckerberg myönsi jo viime syksynä yrityksensä harjoittaneen perusteetonta sensuuria presidentti Bidenin hallinnon painostuksesta. Esimerkiksi Bidenin pojan Hunter Bidenin korruptioepäilyjä koskevat jutut sensuroitiin ”Venäjän disinformaationa”, vaikka ne perustuivat tosiasioihin.
Tämän vuoden tammikuussa Zuckerberg sanoi Trumpin valinnan olleen ”kulttuurillinen käännekohta”, jonka jälkeen on aika laittaa sananvapaus taas etusijalle. Zuckerbergin mukaan Bidenin kausi oli someyrityksille erityisen vaikeaa aikaa, koska Yhdysvaltain hallitus edisti sensuuria.
Twitter selvisi kaikkein pienimmällä korvaussummalla – vain kymmenellä miljoonalla – ilmeisesti koska sen omistaja oli vaihtunut. Twitterin ostanut Elon Musk on julkaissut sisäisiä asiakirjoja, jotka todistavat somealustan harjoittaneen erittäin puolueellista sensuuria.
Yhdysvaltain presidentinvaalien alla Joe Bidenin kampanjatoimiston väki pyysi säännöllisesti Twitterin henkilökuntaa poistamaan tiettyjä viestejä tai käyttäjätilejä. Bidenin suvun hämäristä liiketoimista kertovan lehtijutun linkittäminen Twitterissä estettiin kokonaan, vaikka juttu perustui tosiasioihin. FBI vaati Twitteriä puuttumaan jopa parodiatileihin.
Someyhtiöiden lisäksi eräät perinteisen median yhtiöt ovat joutuneet maksamaan korvauksia Trumpille. Televisioyhtiö ABC maksoi viime joulukuussa Trumpin kirjastorahastoon 15 miljoonaa dollaria sopiakseen oikeusjutun, jossa Trump syytti kanavaa kunnianloukkauksesta. Kyse ei ollut toimittajan ”sananvapauden rajoittamisesta”, vaan siitä, että toimittaja oli levittänyt valheellista väitettä.
Kesäkuussa mediayhtiö Paramount maksoi 16 miljoonaa Trumpin kirjastorahastoon sopiakseen oikeusjutun, jossa Trump syytti 60 minuuttia -ohjelmaa hänen vastaehdokkaansa Kamala Harrisin haastattelun editoimisesta puolueellisella tavalla. Paramount korosti, että korvauksen maksaminen ei tarkoita anteeksipyyntöä tai virheen myöntämistä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Googlen emoyhtiö Alphabet on myöntänyt kongressille rajoittaneensa YouTube-sisältöjä Bidenin hallinnon painostuksesta vuosina 2021–2025. Nyt yhtiö ilmoittaa lopettavansa konservatiivisten YouTube-kanavien rajoittamisen ja lupaa palauttaa aiemmin poistetut tilit.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio puhui sivistyksestä ja kansallisen itsetunnon kohottamisesta Turussa järjestettyjen Kansanopistojen rehtoripäivien avajaisissa 10.4. - Kansassamme on paljon potentiaalia, Tavio sanoi. - Joskus ihmisten täytyy kuulla se, jotta potentiaalimme ei unohdu.
Ylen aamussa keskusteltiin 20.1. sosiaalisen median muutoksista. Toimittaja Linda Vettanen esitteli keskustelun teemat, joita olivat Elon Muskin näkemykset, Metan uudet säännöt ja Tiktokin asema Yhdysvalloissa. Asiantuntijavieraina olivat viestinnän dosentti Sanna-Maria Laaksonen ja sosiaalisen median vaikuttaja Jenni Rotonen.
Mark Zuckerberg sanoo Trumpin valinnan olleen "kulttuurillinen käännekohta", jonka jälkeen on aika laittaa sananvapaus taas etusijalle. Hänen tekemänsä paljastukset siitä miten Facebook on tarkoituksella pyrkinyt sensuroimaan ja rajoittamaan keskustelua ovat hyvin mielenkiintoisia. Zuckerbergin mukaan viimeiset neljä vuotta ovat olleet someyrityksille erityisen vaikeaa aikaa, koska Yhdysvaltain hallitus on edistänyt sensuuria.
Facebookia pyörittävän Meta-yhtiön toimitusjohtaja Mark Zuckerberg myöntää yrityksensä harjoittaneen perusteetonta sensuuria presidentti Bidenin hallinnon painostuksesta. Bidenin pojan korruptioepäilyjä koskevat jutut sensuroitiin "Venäjän disinformaationa", vaikka ne perustuivat tosiasioihin. Zuckerberg myöntää nyt Facebookin tehneen väärin.
Viikon suosituimmat
Autoileva kansa kiittää hallituksen toimia, joilla autoilijan asemaa on parannettu ja osaltaan on varmistettu, ettei polttoaineiden litrahinta ylitä kipukynnystä. Sen sijaan Helsingin Sanomat oirehtii uudessa tilanteessa, joka Hesarin näkökulmasta on epämiellyttävä.
Eilisessä A-Talkissa asiantuntijat keskustelivat yhdysvaltalaisen konservatiivivaikuttaja Charlie Kirkin kuolemasta ja poliittisesta väkivallasta. He nostivat esiin vuoden 2020 levottomuudet, jotka levisivät George Floydin kuoleman jälkeen nopeasti ja jättivät jälkeensä yli 600 mellakkaa, yli kahden miljardin dollarin aineelliset vahingot sekä arviolta 25–40 poliittisen väkivallan uhria.
Ylellä uutisoidaan Suomen onnistuneen kansainvälisen vertailun mukaan loistavasti maahanmuuttajien "kotoutumisessa". Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kirjoittaa Facebookissa totuuden olevan hieman toisenlainen kuin mitä Ylen hehkutuksesta voisi olettaa.
Moni taho on yrittänyt rajoittaa kansanedustaja Teemu Keskisarjan tosipuheita maahanmuuton tuomista ongelmista. Keskisarja ei vaikene vaan käyttää sananvapauttaan. Hänestä sananvapauden osalta Suomessa eletään viheliäistä aikaa. Median omistus on keskittynyt ja Yle on propagandakoneisto, joka tarjoaa vain tsoukki-herännäisyyden ilmentymiä.
Euroopan parlamentin maatalous- ja ympäristövaliokunnat äänestivät tänään Euroopan komission metsien monitorointiehdotuksen hylkäämisen puolesta luvuin 80 puolesta, 46 vastaan. Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen pitää äänestystulosta erinomaisena Suomelle.
Perussuomalaisten kansanedustajat Sanna Antikainen ja Kaisa Garedew ovat jättäneet eduskunnassa toimenpidealoitteen niin kutsutun translain kumoamiseksi. Nykyinen translaki mahdollistaa juridisen sukupuolen vaihtamisen pelkällä omalla ilmoituksella ilman lääketieteellistä selvitystä.
Cancel-kulttuuri nousi viime vuosikymmenen lopulla pelottavaksi sosiaalisen median ilmiöksi. Alkuperäisen ajatuksen mukaan epäeettisesti toimineita valta-asemassa olevia ihmisiä pitäisi saattaa edesvastuuseen. Pian tähtäimeen saattoi joutua kuka tahansa ”väärinajattelija”. Ilmiö suosi erityisesti vasemmistoa, jolle cancel-kulttuuri oli hetkellisesti lähes voittamaton keino mielipideilmaston kontrollointiin. Tätä nykyä organisaatiot osaavat nähdä paremmin tarkoitushakuisten kampanjoiden läpi eivätkä ihmiset pelkää vasemmistoaktivisteja vanhaan tapaan. X:stä joukkopaon pienemmälle Bluesky-alustalle tehnyt vasemmisto jatkaa tätä nykyä uhittelua lähinnä toisilleen. Radikalisoitunut ja vihainen kaikukammio on murentanut mielikuvia vasemmistosta suvaitsevaisena ja inhimillisenä suuntauksena.
Alankomaat on allekirjoittanut Ugandan kanssa aiesopimuksen läpikulkuleiristä, jonne sijoitetaan karkotettavaksi määrättyjä turvapaikanhakijoita siksi aikaa, kunnes he pääsevät alkuperäisiin kotimaihinsa.
Lue lisää
