LEHTIKUVA
Mark Zuckerberg sanoo Trumpin valinnan olleen "kulttuurillinen käännekohta", jonka jälkeen on aika laittaa sananvapaus taas etusijalle. Hänen tekemänsä paljastukset siitä miten Facebook on tarkoituksella pyrkinyt sensuroimaan ja rajoittamaan keskustelua ovat hyvin mielenkiintoisia. Zuckerbergin mukaan viimeiset neljä vuotta ovat olleet someyrityksille erityisen vaikeaa aikaa, koska Yhdysvaltain hallitus on edistänyt sensuuria.
Miljardööri Mark Zuckerberg lupaa vähentää sensuuria ja edistää sananvapautta omistamissaan sosiaalisen median sovelluksissa. Zuckerbergin Meta-konsernin päätuotteet ovat Facebook ja Instagram. Yhtiön tuotteilla on miljardeja käyttäjiä, joten uudistukset tulevat koskettamaan valtavaa ihmisjoukkoa.
Zuckerberg kertoo aikomuksistaan tiistaina julkaistulla videolla. Hän luonnehtii muutoksia “paluuksi Facebookin juurille”. Zuckerberg on huolissaan sensuurista, jota on ajettu läpi terrorismiin ja lapsipornoon vedoten.
– Minä ryhdyin rakentamaan sosiaalista mediaa antaakseni ihmisille äänen, Zuckerberg sanoo.
– Viime vuosina hallitukset ja valtamedia ovat pyrkineet sensuroimaan yhä enemmän ja enemmän. Ja usein selvästi poliittisista syistä.
– Äskettäiset [presidentin]vaalit tuntuvat kulttuurilliselta käännekohdalta. Nyt on aika laittaa sananvapaus jälleen etusijalle.
Mark Zuckerberg lupaa, että Meta lopettaa ulkopuolisten faktantarkistajien käytön. Tilalle otetaan X-somen kaltaiset yhteisöhuomautukset. Zuckerbergin mukaan faktantarkistajat ovat olleet poliittisesti puolueellisia ja tuhonneet ihmisten luottamusta moderoinnin oikeudenmukaisuuteen.
Sallittujen keskustelunaiheiden kirjoa tullaan leventämään. Jatkossa esimerkiksi maahanmuuttoon tai sukupuolivähemmistöihin liittyvistä aiheista voi puhua vapaammin. Zuckerbergin mielestä ihmisiä on pyritty vaientamaan näissä aiheissa valtavirran keskusteluissa.
Sensuuria pyritään vähentämään myös rajoittamalla automaattisen sensuroinnin käyttöä, koska automaattiset suodattimet tekevät usein virheitä. Painopisteenä tulee olemaan selvästi laittoman tekstin poistaminen.
Zuckerberg myöntää, että Facebook ja Instagram ovat tarkoituksella rajoittaneet poliittisen keskustelun näkyvyyttä, koska politiikka “stressasi ihmisiä”. Mutta nyt on koittanut uusi aika ja politiikasta voidaan jälleen keskustella.
Moderointiosasto siirretään suvaitsevaisesta ja sateenkaarevasta Kaliforniasta punaniskaisempaan Texasiin. Tällä siirrolla pyritään lisäämään käyttäjien luottamusta moderaattoreiden puolueettomuuteen.
Lopuksi Zuckerberg sanoo, että hän aikoo tehdä yhteistyötä presidentti Donald Trumpin kanssa estääkseen maailman eri maiden hallituksia vaatimasta yhdysvaltalaisia yrityksiä harjoittamaan tiukkaa sensuuria. Yhdysvallat tunnetaan laajasta sananvapaudesta.
– Euroopassa on yhä enemmän lakeja, jotka lisäävät sensuuria ja tekevät innovatiivisten sovellusten rakentamisen vaikeaksi.
– Kiina on sensuroinut meidän sovelluksemme niin, että niitä ei voi edes käyttää Kiinassa, Zuckerberg sanoo.
Mark Zuckerbergin mukaan viimeiset neljä vuotta ovat olleet someyrityksille erityisen vaikeaa aikaa, koska Yhdysvaltain hallitus on edistänyt sensuuria. Tämä on rohkaissut myös muiden maiden hallituksia vaatimaan tiukempaa sensuuria.
– Mutta nyt meillä on mahdollisuus palauttaa sananvapaus, Zuckerberg riemuitsee.
Tuleva presidentti Donald Trump on aiemmin kritisoinut Facebookin sensuuria kovin sanoin. Hän on jopa kutsunut Facebookia “kansanviholliseksi”.
Nyt miesten välit ovat paranemaan päin. Mark Zuckerberg kävi päivällisillä Trumpin Mar-a-Lagon kartanossa marraskuussa. Meta on myös lahjoittanut miljoona dollaria Trumpin virkaanastujaisrahastoon.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Facebookia pyörittävän Meta-yhtiön toimitusjohtaja Mark Zuckerberg myöntää yrityksensä harjoittaneen perusteetonta sensuuria presidentti Bidenin hallinnon painostuksesta. Bidenin pojan korruptioepäilyjä koskevat jutut sensuroitiin "Venäjän disinformaationa", vaikka ne perustuivat tosiasioihin. Zuckerberg myöntää nyt Facebookin tehneen väärin.
Viron heinäkuussa virkaansa astunut pääministeri Kristen Michal tunnetaan pragmaattisena poliitikkona. Keskeistä Virolle on turvallisuuspolitiikka ja puolustuskyky. Tätä opettaa Euroopalle myös Donald Trump.
Yhdysvaltain presidentinvaalit saivat huiman käänteen, kun supersuosittu mediavaikuttaja Joe Rogan ilmoitti tukevansa Donald Trumpin uudelleenvalintaa. Roganin päätös on merkittävä, sillä aiemmin hänet on tunnettu vasemmistolaisen Bernie Sandersin tukijana.
Elon Musk on ihmiskunnan kiistämätön innovaattori sekä talousnero. Ihmeaikuisen uskomattomat ansiot saavat sadat miljoonat ihmiset kuuntelemaan tarkalla korvalla tämän maailman rikkaimman ihmisen ajatuksia. Ne voivat vielä ratkaista Yhdysvaltain seuraavan presidentin nimen.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra puhui Suomen Atlantti-seuran syyskokouksessa Helsingissä perjantaina. Purran mukaan aikakausi, jolloin Eurooppa huolettomasti pystyi lisäämään sosiaalimenojaan samalla, kun amerikkalaiset huolehtivat mantereen puolustamisesta, on auttamatta ohi.
Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi ei miellyttänyt perinteistä mediaa, mutta muutosta on silti tulossa. Eräs seuraus republikaanien myötätuulesta ovat jäähyväiset globaalille woke-kulttuurille sekä identiteettipolitiikalle. Vastakkainasettelun aika voisi viimein olla ohi.
Marraskuun alun Yhdysvaltain presidentinvaalit muistuttivat asetelmaltaan vuoden 1968 vaaleja. Silloin Republikaanien Nixon voitti virassa olleen demokraattien varapresidentin Hubert Humpreyn. Donald Trump päihitti samoin varapresidentin asemassa kampanjoineen Kamala Harrisin. Comebackin tekeminen on Yhdysvaltain presidentille erittäin harvinainen tempaus. Yhdysvaltain ja Iso-Britannian poliittiseen historiaan erikoistunut vapaa artikkelitoimittaja Matti Hukari kirjoittaa.
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Viikon suosituimmat
Punavihreä kupla on suomalaisessa poliittisessa keskustelussa tunnettu käsite, jolla kuvataan sananmukaisesti kuplautunutta, vasemmistoa myötäilevää yhteisöä. Punavihreään hegemoniaan on tähän saakka keskeisesti kuulunut yhteiskunnallisen eliitin ja sitä myötäilevän median voimakas vieraantuminen tavallisesta kansasta, sen huolenaiheista ja toiveista. Juristitaustainen kirjailija Jarkko Tontti esittää nyt konkreettisin perusteluin, miten ajat ovat muuttuneet ja punavihreä arvomaailma törmännyt seinään.
Ilmastonmuutos on saattanut pahentaa Kalifornian kuivuutta ja voimistaa tuulia, mutta maastopalot johtuvat ihmisten toiminnasta. Useita epäiltyjä tuhopolttajia on jo otettu kiinni. Kuvernööri Newson on kutsunut kansalliskaartin apuun estämään palaneiden kotien ryöstelyä.
2020-luvulla journalismi on kriisissä. Toimittajien ja mediayleisön suhde on jännittynyt, ja samalla uudet ailahtelevat ansaintamallit kasaavat painetta toimituksille. Mediamaailmaa läheltä seuraavat vaikuttajat tarkastelevat syitä siihen, miksi journalismi on ajautunut alennustilaan.
Useamman vuosikymmenen ajan jatkunut tuhansien englantilaistyttöjen järjestelmällinen groomaus, ahdistelu ja sarjaraiskaukset ovat suurin rauhanajan rikos modernin Euroopan historiassa, kirjoittaa historioitsija ja kolumnisti Dominic Green amerikkalaisessa The Free Press -lehdessä. Nämä rikokset ovat enimmäkseen pakistanilaistaustaisten muslimimiesten tekemiä, ja valtaosa heistä ei ole joutunut vastuuseen. 2010-luvulla sekä oikeiston että vasemmiston johtamat hallitukset yrittivät hyssytellä vyyhtiä muutamien symbolisten oikeudenkäyntien jälkeen. Se näytti onnistuvan, kunnes Elon Musk perehtyi osaan oikeudenkäyntiasiakirjoista ja nosti asian esille omistamallaan X-alustalla. Nyt skandaali ravistelee Ison-Britannian yhteiskuntajärjestystä, eikä vyyhtiä voi enää hyssytellä.
Yksi kritiikin kohde Los Angelesin alueen maastopaloihin liittyen on se, että monien mielestä poliitikkojen ja pelastuslaitoksen johdon olisi pitänyt ideologisen yhdenvertaisuuspuuhastelun sijasta keskittyä perusasioihin, kuten varmistamaan palopostien toimivuus ja sammutusveden saatavuus. Los Angelesin pelastuslaitoksella on viime vuosina panostettu vahvasti DEI-ideologian edistämiseen.
Suuri enemmistö kaikista Ruotsissa raiskaustuomion vuosina 2000-2020 saaneista oli maahanmuuttajataustaisia. Ero etnisesti ruotsalaisiin oli jopa 7-kertainen. Sosioekonomiset seikat ja syrjäytyminen eivät selitä rikoksia, selviää Lundin yliopiston tekemästä tutkimuksesta. Syyt on etsittävä muualta.
DEI-ideologia jyllää vielä vahvasti Suomessa, varsinkin julkisella sektorilla, mutta synnyinmantereellaan DEI vetää viimeisiä henkäyksiään. Facebookin omistava Meta-konserni on liittynyt niiden suuryritysten joukkoon, jotka ovat ilmoittaneet lopettavansa DEI-hankkeensa. Käytännössä se näkyy muun muassa siten, että jatkossa Facebookin toimitilojen miestenvessoissa ei ole enää tarjolla ilmaisia tamponeja.
Saksan liittokansleri Olaf Scholz (SPD) päätti estää noin kolmen miljardin euron arvoisen tukipaketin Ukrainalle. Tukipaketti olisi sisältänyt kriittisiä puolustusjärjestelmiä, kuten IRIS-T-ilmatorjuntajärjestelmiä ja Patriot-ilmatorjuntaohjuksia, joita Ukraina on pyytänyt suojellakseen kansalaisiaan Venäjän aggressioilta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää päätöstä käsittämättömänä ja vastuuttomana.
Yli puolet Ruotsin työikäisestä väestöstä on ulkomaalaistaustaisia vuonna 2033. Heistä useimpien tausta on Euroopan ulkopuolella. Kohti mielenkiintoisia aikoja ollaan menossa ja äänestämisessä saattaa piillä demokratian muutoksen avain. Göteborgs-Posten on haastatellut somalivaikuttajaa.
Kun Kiinan omat merialueet oli kalastettu tyhjäksi, kommunistivaltio pystytti maailman suurimman kalastuslaivaston ja lähetti sen imuroimaan maailman merille. Valtavat uivat tehtaat tuhoavat kalakantoja kiihtyvällä vauhdilla. 3,3 miljardia ihmistä saa maailmassa huomattavan osan ravintoaan kalasta, mutta ennen pitkää yhä useammalle jää nälkä.
