LEHTIKUVA
Trump teki harvinaisen comebackin, aivan kuten esikuvansa Richard Nixonkin
Marraskuun alun Yhdysvaltain presidentinvaalit muistuttivat asetelmaltaan vuoden 1968 vaaleja. Silloin Republikaanien Nixon voitti virassa olleen demokraattien varapresidentin Hubert Humpreyn. Donald Trump päihitti samoin varapresidentin asemassa kampanjoineen Kamala Harrisin. Comebackin tekeminen on Yhdysvaltain presidentille erittäin harvinainen tempaus. Yhdysvaltain ja Iso-Britannian poliittiseen historiaan erikoistunut vapaa artikkelitoimittaja Matti Hukari kirjoittaa.
Haastajat voittivat varapresidentit
Presidentti Dwight Eisenhoverin varapresidenttinä (1953-1961) palvellut, ja John F. Kennedylle presidentinvaalit täpärästi 1960 hävinnyt Richard Nixon teki noin 6 vuoden tauon jälkeen paluun politiikkaan julkistaen presidenttiehdokkuutensa New Hampshiressä 2.2.1968. Demokraattien ehdokkaana oli virassa oleva varapresidentti Hubert Humprey. Varsinainen presidentti Lyndon B. Johnson ei asettunut ehdolle. Kuten tiedämme Presidentti Joe Biden luopui kesällä ehdokkuudestaan ja Demokraattien ehdokkaana 2024 vaaleissa oli varapresidentti Kamala Harris.
Marraskuun 1968 presidentinvaaleissa Nixon voitti demokraattien varapresidentti Hubert Humphreyn selkeällä erolla (osavaltiot 32-13). Itsenäisenä ehdolle asettunut George Wallace voitti syvimmän etelän 5 osavaltiota. Vuoden 2024 vaaleissa Trump voitti (osavaltiot 30-20) suunnilleen samalla marginaalilla kuin Nixon 1968.
Ensimmäinen tappio
Hävittyään vuoden 1960 presidentinvaalit Nixon yritti vielä Kalifornian kuvernööriksi 1962. Kärsittyään tappion siinäkin vaalissa hän vetäytyi politiikasta keskittyen lakimiehen työhön asianajotoimiston Nixon, Mudge, Rose, Guthrie, and Alexander osakkaana. Lakimiesvuosinaan Nixon tapasi epävirallisesti useita valtiojohtajia ja vieraili Suomessakin 1965 Valkeakoskella Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n toimitusjohtaja Juuso Waldenin vieraana Kanadalaisen metsäteollisuusyrityksen toimeksiannosta.
Presidenttinä (2017-2021) maataan palvellut Donald Trump kärsi niukan tappion Joe Bidenille vuoden 2020 vaaleissa. Sitä seuranneiden vuosien aikana Trump piti taukoa politiikasta, vaikka ei muuten pitänyt julkisuuden kynttiläänsä vakan alla. Trump rakensi suhteita samaan tapaan, toki enemmän kansallisella tasolla äskettäin nähtyjä vaaleja silmällä pitäen. Suurlähettiläs Mikko Hautalan mukaan Trump antoi tukensa Suomen NATO-ratkaisulle (MTV 17.10.2024).
Kansa luotti yhteiskuntaa koossapitäviin arvoihin vaaleissa
Nixonin vaaliteema 1968 ”rauha ja järjestys” tarkoitti rauhaa edellisen presidentin kiihdyttämään Vietnamin sotaan ja kansalaisten turvallisuuden parantamista kotimaassa, kasvanutta rikollisuutta vastaan. Virkaanastujaispuheessaan 20.1.1969 Nixon totesi, että valtiomiehen suurin kunnia on jäädä historiaan rauhantekijänä (Foreign Policy 6.11.2024). Nixonin käynnistämät rauhanneuvottelut Vietnamin kanssa kestivät lähes 5 vuotta. Trump mainitsi vaalipuheissaan epärealistisemmalta kuulostavia aikajänteitä Ukrainan rauhaprosessissa. Silti visio ja sen vaatimat askelmerkit on todennäköisesti jo hahmotettu Trumpin tiimissä.
Nixon vaikutti merkittävästi maailmantapahtumiin presidenttikaudellaan 1969-1974. Hän loi suhteet Kiinaan, mikä johti Kiinan nykyiseen taloudellisesti menestyneeseen puoluejohtoiseen kapitalismiin. Nixon lopetti Vietnamin sodan ja aloitti siirtymisen ammattiarmeijaan, mikä mahdollisti Yhdysvaltain sotilaallisen ylivoiman. Nykyinen finanssikapitalismi tuskin olisi mahdollista ilman Nixonin päätöstä irrottaa dollari kultakannasta 1972. Nixonin aloittama liennytyspolitiikka luhisti lopulta Neuvostoliiton, sillä se toi amerikkalaisen viljan neuvostokansalaisille, eikä hallinnon länsivastainen propaganda ollut enää uskottavaa.
Trumpin vaalikampanjassa 2024 nähtiin ja kuultiin samoja painotuksia kuin Nixonilla 1968. Trump painottaa rauhaa Lähi-Itään ja Ukrainaan. Vuoden 1968 väkivaltaiset rotumellakat ja vasemmiston mielenosoitukset yliopistoissa näyttäytyivät tavallisille työtätekeville amerikkalaisille veronmaksajille samankaltaisena ilmiönä kuin nykyinen woke-ideologia – siis asiana, joka vei poliittisten päättäjien huomion tärkeämmiltä asioilta. Presidentti Bill Clintonin neuvonantajana toimineen James Carvillen mukaan juuri tuo demokraattipuolueen vaikuttajien vääristynyt käsitys kansalaisten arkielämän huolista toi Trumpille vaalivoiton (Newsweek, 7.11.2024).
Nixonin ja Trumpin kohtaamiset 1980-luvulla
Nixon on Trumpille poliittinen esikuva, josta hänellä on myös henkilökohtaisia muistoja. Richard Nixon sekä Donald ja silloinen vaimonsa Ivana Trump kohtasivat toisensa Texasin kuvernöörin John Connallyn ja tämän vaimon Nellien isännöimässä ykköstyypin diabeteshoitojen ja potilaiden hyväksi järjestetyssä hyväntekeväisyysgaalassa 11.3.1989 Houstonissa (New York Times 18.12.2016). Nixon esiintyi gaalassa pianistina esittäen säveltämänsä pianokonserton ja jazzin ikivihreitä.
Juhlan illallisjatkot pidettiin legendaarisen ravintoloitsija Tony Vallonen omistamassa Tony’s-ravintolassa. Vallone muisteli jälkeenpäin tuota iltaa uransa hienoimpana, vaikka hän oli tottunut Frank Sinatran ja Prinsessa Margaretin kaltaisiin asiakkaisiin. Nixon ja Trump viihtyivät jatkoilla aamun pikkutunneille saakka.
Trumpin ja Nixonin keskustelut jatkuivat seuraavana päivänä sunnuntaibrunssilla öljymiljonääri Oscar Wyattin (Oscar S. Wyatt Jr.) kodissa Houstonin River Oaksin kaupunginosassa. Nixon piti pyynnöstä ex tempore -puheen maailman poliittisesta tilanteesta ja oli avoin jatkokysymyksille. Wyattin muistelun mukaan Trump oli tuolloin innokas kyselijä. Wyatt tuli sittemmin tunnetuksi vuonna 1990 Persianlahden sodan aikana, kun hän onnistui neuvottelumatkallaan vapauttamaan amerikkalaisia panttivankeja Irakista. Suomessa muistetaan Ulf Sundqvistin ja Paavo Väyrysen vastaava matka marraskuussa 1990. Mainittakoon, että Wyatt täytti 100 vuotta tämän vuoden heinäkuussa.
Kaikkien yllä mainittujen tilaisuuksien plaseerauksessa Nixon ja Trump istuivat lähietäisyydellä ja vielä paluulennollakin oli mahdollisuus keskusteluun, sillä Nixon palasi New Yorkin kotiinsa kahden päivän Houstonin vierailulta Trumpin Boeing 727 -yksityiskoneen kyydissä.
Nixonille Euroopan valtiot olivat tärkeitä jo Marshall-avusta lähtien
Vuonna 1947 Nixon oli Yhdysvaltain kongressissa ns. Herterin komitean ratkaiseva jäsen, kun Länsi-Euroopan Marshall-avusta päätettiin. Sillä avulla vauhditettiin talouskasvua, mikä taas vei pohjan kommunistien suosiolta vapaassa Euroopassa. Vaikka Nixon palveli toisessa maailmansodassa Tyynenmeren rintamalla, hän huolehti Länsi-Euroopan turvallisuudesta ja NATOn yhteistyöstä. Trumpilla on mahdollisuus seurata esikuvansa jälkiä nykyisessä Euroopan turvallisuuspoliittisesti uhkaavassa tilanteessa ja tukea monin tavoin NATO-liittolaisia. Edellisellä presidenttikaudellaan ja jälleen tämän vuoden vaalikampanjan aikana Trump kiinnitti huomiota siihen, että NATON eurooppalaiset jäsenvaltiot olivat vähentäneet puolustusmenojaan alle sovittujen rajojen. Venäjän hyökkäys Ukrainaan osoitti, että Trumpin taholta tullut Euroopan johtajien herättely realismiin tuli kreivin aikaan.
Lähteet:
The Saturday Night in ’89 When Trump Partied With Nixon. 19.12.2016., New York Times
Blames Democrats’ Losses on ‘Woke Era’ Politics, 7.11.2024, Newsweek
How Trump Will Change the World, 6.11.2024. Foreign Policy
Nixon in New York 22.1.2015, Nixon Foundation
MATTI HUKARI
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Herterin komitea Marshall-apu Ulf Sundqvist Oscar Wyatt Ivana Trump James Carville Vietnamin sota Mikko Hautala Juuso Walden Hubert Humprey Dwight Eisenhover Joe Biden Lyndon B. Johnson Kamala Harris Bill Clinton Richard Nixon John F. Kennedy Donald Trump Paavo Väyrynen Kiina Ukraina Matti Hukari nato
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Viikon suosituimmat
Entinen hovioikeudenneuvos, emeritusprofessori Jukka Kemppinen: ”Aikaisempaan oikeuskäytäntöön perustuen Kimmo Kiljunen olisi pantava syytteeseen maanpetoksesta”
Emeritusprofessori ja eläkkeellä oleva hovioikeudenneuvos Jukka Kemppinen kirjoittaa blogissaan kansanedustaja Kimmo Kiljusesta, joka on pyytänyt eroa ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan tehtävästä.
Ulkomaalaistaustaiset pojat puukottivat ja hakkasivat Saksassa nuoret ukrainalaiset urheilijat hengiltä ajankuluksi – oikeus langetti maksimirangaistukset
Saksassa helmikuussa ukrainalaiset koripalloilijapojat kuoliaaksi puukottaneen ja potkineen ulkomaalaistaustaisen jengin jäsenet tuomittiin Essenin nuoriso-oikeudessa koviin rangaistuksiin.
SDP-kansanedustaja rehentelee poikkeuksellisella tavalla ulkopoliittisesta asemastaan ja urkintakyvyistään: “Minulla nimittäin on keinot..”
Halla-aho median 612-kohusta: Toimittaja sekoittaa kulkueet tahallaan – “Onko oma agenda kovin laadukas, jos sitä pitää edistää valehtelemalla?”
Eduskunnan puhemies, perussuomalaisten Jussi Halla-aho perää tuoreessa Facebook-kirjoituksessaan periaatteellista keskustelua siitä, onko kansanedustajien soveliasta osallistua tapahtumiin, joihin voi osallistua myös kyseenalaisia tahoja, sekä siitä, onko edustaja vastuussa kaikkien muiden osallistujien mielipiteistä vai ainoastaan omistaan. Halla-aho kiinnittää huomion 612-kulkueeseen virheellisesti - todennäköisesti tarkoituksella - liitettyihin uusnatsikytköksiin.
Nyt se on tutkittu: Woke on median lietsoma, todellisuutta vääristävä kupla
Länsimainen yhteiskunta on nykyisin suvaitsevaisempi kuin koskaan, mutta media on maalannut systemaattisesti täysin päinvastaista kuvaa. Useat tutkimukset alleviivaavat tätä epäsuhtaa. Rasismista ja muista ennakkoluuloista puhutaan entistä pakkomielteisemmin, mitä vähemmän ennakkoluuloja yhteiskunnassa ilmenee. Tutkimukset osoittavat, että viime vuosien aikana woke-sanasto on moninkertaistunut mediassa.
Helsingin Sanomat tarjoaa taas näkyvyyttä veriselle väkivaltafantasioinnille: ”Ensin täytyy tehdä vallankumous”, ”Turhaan ei haluta tapattaa ketään”
Itsenäisyyspäivän alla Helsingin Sanomat on julkaissut laajan, vasemmistoekstremismiä ystävällisesti myötäilevän ja osin jopa romantisoivan jutun Kommunistinuorista. HS-jutussa erikoisinta ei ehkä edes ole kritiikitön ja ymmärtäväinen lähestymiskulma jutussa haastatellun Kommunistinuorten johtajan väkivalta- ja vallankumoushaaveiluihin. Myös HS-toimittaja vihjailee, että Suomi muka olisi menossa kohti fasistista diktatuuria.
Varisverkosto ohjeisti Helsinki ilman natseja -mielenosoittajia, että paikalle ei haluta valtioiden lippuja – vain Palestiinan liput olivat sallittuja
Suomen Uutiset seurasi mielenosoituksia itsenäisyyspäivänä Töölössä. Töölöntori oli eristetty jo ennen neljää iltapäivällä ja sen ympärillä oli useita poliisiautoja sekä Rajavartiolaitoksen autoja.
PS-Nuoriso: SDP:n kytkökset Venäjään selvitettävä
Perussuomalainen Nuoriso vaatii entisten itäblokkimaiden tapaista lustraatiota SDP:n Venäjä-kytkösten selvittämiseksi perinpohjin.
Ruotsin maahanmuuttoministeri nosti kissan pöydälle: ”On dramaattinen ero sillä, tuleeko tänne 100 000 turvapaikanhakijaa vai 100 000 korkeakoulutettua työperäistä maahanmuuttajaa”
Kautta aikain Ruotsi on profiloitunut pyyteettömänä sorrettujen ja solvaistujen turvasatamana, jonne on voinut saapastella mistä päin maailmaa tahansa. Hyötymaahanmuutto on ollut tabu, josta on supistu vain nurkissa kuiskaten. Nyt ajat ovat muuttumassa ja maahan kaivataan ainoastaan väkeä, joka haluaa sekä kykenee kantamaan kortensa yhteiseen kekoon.
Presidentti Biden armahti poikansa – ja itsensä
Presidentti Joe Biden on armahtanut poikansa kaikista tämän mahdollisesti 1.1.2014 jälkeen tekemistä rikoksista, vaikka aiemmin vakuutti, ettei tulisi käyttämään armahdusoikeuttaan. Armahdus tapahtui vain 50 päivää ennen vallanvaihtoa. Tuleva presidentti Trump ei pysty kumoamaan sitä jälkikäteen.
Uusimmat
Perussuomalaiset juhlivat 107-vuotiaan Suomen itsenäisyyttä
Hyvää itsenäisyyspäivää
Toimitus suosittelee
PS Naiset 3/2024
Lue lisää
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää