Antti Kankaan mukaan Bovaerista on liikkunut verkossa paljon liioiteltuja väitteitä, jotka sivuuttavat sen, miten rehuaineita todellisuudessa käytetään suomalaisilla maatiloilla.
– Kaikki maatilalla työskentelevät ymmärtävät, että moni rehuissa käytettävä aine voi olla suurina pitoisuuksina vaarallista. Ihan sama tilanne on esimerkiksi AIV-rehun muurahaishapon kohdalla ja sitä on käytetty karjataloudessa kuitenkin jo sadan vuoden ajan. Oikeilla annostuksilla nämä aineet ovat eläimelle turvallisia, Kangas sanoo.
Hän huomauttaa, että Bovaeria on kehitetty vähentämään metaanipäästöjä, ei lisäämään tuotantoa.
– En itse pidä nautaa tai maataloutta ilmastonmuutoksen syntipukkina enkä erityisemmin fanita lisäaineita vain päästöjen takia. Silti on rehellistä todeta, että rehun kautta päästöjä voidaan joissain tilanteissa vähentää kustannustehokkaammin kuin muilla keinoilla, Kangas toteaa.
Moni kuluttaja haluaa pienempiä päästöjä
Kankaan mielestä on tärkeää ymmärtää iso kuva siitä, mistä paine Bovaerin käyttöön syntyy.
– Moni kuluttaja haluaa tuotteilta pienempiä päästöjä. Sen jälkeen teollisuus, tukut ja kauppa vaativat samaa. Lopulta paine osuu suoraan tuottajaan, jonka on pakko hakea päästövähennyksiä.
– Kun helpoimmat keinot on jo käytetty, ruokinnan kehittäminen nousee väistämättä esiin. Huonompana vaihtoehtona voisi olla esimerkiksi turvemaiden laaja ennallistaminen tai erittäin kalliit metaaninerotuslaitokset tiloille. Se ei ole huoltovarmuuden eikä tuottajien talouden kannalta realistinen tie, Kangas sanoo.
Kotimainen maito ei muutu vaaralliseksi
Kangas painottaa, että Bovaer ei tee suomalaisesta maidosta vaarallista, jos valmistetta käytetään ohjeiden mukaan. Ainetta on tutkittu useita vuosia.
– Mitään tieteellistä näyttöä ei ole löytynyt siitä, että Bovaerista olisi haittaa, Kangas sanoo.
Parhaillaan käynnissä on myös useita lisätutkimuksia esimerkiksi Tanskassa, jossa osa maanviljelijöistä on ollut huolissaan aineen vaikutuksista eläimiin.
– On oikein hyvä, että tutkitaan, mutta valitettavasti ympärillä pyörii myös kaikenlaista käärmeöljykauppiasta, jotka lietsovat aivan turhaa pelkoa ja käyttävät hyväkseen kansalaisten kiinnostusta puhtaaseen ruokaan ja terveyteen. Sellaista ei pitäisi hyväksyä.
Pelonlietsonta iskee suomalaiseen tuottajaan
Kangas on huolissaan siitä, että Bovaer-keskustelussa suomalainen tuottaja joutuu lyömäpussiksi.
– Tilojen talous on nyt jo valtavassa paineessa. Kun Bovaer-kiihkoilijat lietsovat paniikkia, osa kuluttajista voi siirtyä ulkomaisiin tuotteisiin. Tämä on suoraa vahinkoa suomalaiselle tuottajalle, Kangas painottaa.
Kangas katsoo, että Bovaer-pelottelu ei suojele kuluttajaa, mutta heikentää suomalaisen ruokahuollon kestävyyttä tilanteessa, jossa maatalous on muutenkin ahtaalla. Kankaan viesti suomalaisille on, että pelonlietsonta ja hysteria eivät auta ketään.
– Ketään ei pakoteta käyttämään suomalaisilla tiloilla mitään aineita, joista ei ole hyötyä. Suomalainen maito on jatkossakin turvallista. Jos haluamme turvata kotimaisen ruoantuotannon ja huoltovarmuuden, meidän kannattaa luottaa suomalaiseen tuottajaan, valvontaan ja avoimeen keskusteluun, Kangas painottaa.