

PS ARKISTO
Ari Koponen EU:lle: ”Näpit irti suomalaisten rahoista”
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koposen mukaan EU:ssa on paljon korjattavaa ja se puuttuu asioihin, jotka eivät sille kuulu.
– Liittovaltiokehitys on saatava lopetettua, eikä meidän kuulu maksaa muiden maiden velkoja tai taloremontteja. EU:n tulee pitää näppinsä irti meidän metsistämme sekä lastemme koulutuksesta, Ari Koponen suomii.
Koponen on yksi perussuomalaisten europarlamenttivaaliehdokkaista. Suomalaisena hän nostaa oman maamme edut aina ykköseksi, mutta hän kannattaa myös yhteistyön tekemistä Suomea hyödyttävissä asioissa.
– Nostaisin muun muassa liikkumattomuuden esiin yhteisenä ongelmana, joka vaikuttaa ihan kaikkeen, työelämästä kriisinkestävyyteen. Suurpetojen metsästykseen tulee saada tolkku, yksikään lammas tai koira ei saa enää joutua susien raatelemaksi, Koponen selvittää.
Irti sylikoiraleimasta
Koposen mielestä Suomi on ollut EU:ssa kuin sylikoira, joka on tehnyt kaiken, mitä Brysselin herrat käskevät.
– Yleensä vielä varmuuden vuoksi hieman enemmän, jotta saadaan kerättyä jotain mystistä luottamuspääomaa, josta ei ole ollut Suomelle mitään hyötyä, Koponen toteaa.
Hänestä Orpon-Purran hallitus on tehnyt suunnanmuutoksen EU-politiikkaan ja nimenomaan oikeaan suuntaan.
– Suomi on toki edelleen pieni maa, jonka vaikutus isossa mittakaavassa ei ole valtava. Määräenemmistöpäätösten kasvattaminen kaikkiin päätöksiin olisi pienelle Suomelle katastrofi. EU:n tulisi palata juurilleen ja keskittyä toimiviin sisämarkkinoihin sekä säännellä vähemmän ja viisaammin, Koponen katsoo.
Lahjoittaisi rahaa
42-vuotias Koponen on toisen kauden kansanedustaja ja kahden lapsen isä. Hän lupaa lahjoittaa palkkiostaan tuhat euroa kuukausittain kotimaisten järjestöjen kautta hyväntekeväisyyteen koko viisivuotisen vaalikauden ajan.
– Haluan olla mukana talkoissa suomalaisten ihmisten hyvinvoinnin parantamiseksi konkreettisin teoin, en vain puheissa, Koponen sanoo.
Hänen mielestään Eurooppaan tarvitaan Suomen ja suomalaisten etuja ajavia meppejä.
– Suuri osa kotimaan lainsäädännöstä tulee jo EU:sta, joten oikea-aikainen vaikuttaminen on ensiarvoisen tärkeää. Suomalaisen mepin tärkein tehtävä on edistää Suomen ja suomalaisten etua, Koponen katsoo.
Ei mitään yhteisvelkaa
Koposen mielestä EU:ssa tulisi saada takaisin valtiontukipolitiikkaan liittyvät säännöt. Hänestä Suomella ei ole mahdollisuuksia kilpailla Saksan ja Ranskan kanssa valtiontuissa.
– Minkäänlaiset yhteisvelkapaketit eivät saa tulla kuulonkaan. Puolustusvälineteollisuus tulee saada nousuun, ja puolustusvälineiden osalta jonkinlaiset keskitetyt hankinnat voisivat olla viisaita. Erillistä EU-armeijaa ei tarvita, olemme Natossa, Koponen sanoo.
EU:n maahanmuuttopolitiikassa hän haluaa saada tukittua turvapaikkaturistien tulon tiukalla rajapolitiikalla.
– Ulkorajat tulee laittaa kiinni ja Ruanda-malli ottaa käyttöön. Siinä turvapaikanhaku ulkoistetaan turvalliseen kolmanteen maahan, ja mikäli hakija saa turvapaikan, jää hän sinne eikä tule EU-maahan. Emme tarvitse enää yhtään sosiaaliturvalle rakentuvaa haittamaahanmuuttoa, Koponen summaa.
Mika Rinne
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Eurovaalit 2024 Petteri Orpon hallitus EU:n maahanmuuttopolitiikka luottamuspääoma liikkumattomuus metsät yhteisvelka suurpedot kriisinkestävyys valtiontuki rajapolitiikka liittovaltiokehitys eurovaaliehdokkaat Ari Koponen työelämä Euroopan unioni Sääntely EU-politiikka Riikka Purra Sisämarkkinat koulutus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Eurovaaliehdokas Sara Seppänen haluaa EU:n palaavan perustehtäviinsä – EU:n on jätettävä näpertely pullonkorkkien kanssa ja keskityttävä Euroopan turvallisuuden ja kilpailukyvyn vahvistamiseen

Eurovaaliehdokas Vilhelm Junnila EU:n ilmastopolitiikasta: ”Meidän on huolehdittava logistisesta kilpailukyvystämme”

Susien ihmisarkuus heikentynyt – Koponen: ”Yksikin susien raatelema lammas tai koira on liikaa”

PS-Nuorison puheenjohtaja: EU:n itsetuhoinen ilmastopolitiikka ajaa teollisuuden muualle
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Vantaa on varoittava esimerkki pieleen menneestä maahanmuutosta – velkaantuneen kaupungin asukkaista kohta kolmannes vieraskielisiä
Vantaa on Suomen vieraskielisin kaupunki, jonka asukkaista lähes kolmannes puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Luvut puhuvat puolestaan kaupungista, jossa työttömyys ja riippuvaisuus sosiaalituista ovat huippuluokkaa koko maan tasolla. Vantaa voi näyttää suunnan, johon Suomi on maahanmuuton myötä menossa - jos sitä ei selvästi rajoiteta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Ei matkalippua, ei tarkastusmaksua, ei ongelmia – Tampereella pummimatkustaja voi nyt livahtaa omille teilleen lipuntarkastajalle kärähdettyään
Tampereen kaupunki on ryhtynyt tekemään pummilla matkustajien unelmista totta. Tampereen joukkoliikenteen uusi ohjeistus sallii, kuinka liputtomat matkustajat voivat kärähdettyään jatkossa vain poistua ratikasta tai bussista omille teilleen ilman maksua tai henkilötietojen antamista.

Kolumni: Yle puhuu polarisaatiosta mutta ruokkii sitä itse
Mailiin tupsahti uutiskirje, jossa MustReadin toimittaja Erkka Railo tenttaa Ylen uutta toimaria Marit af Björkestenia. Ylen mielestä yhtiön tehtävä on yhdistää suomalaisia, mutta toisaalta poliittinen polarisaatio vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila.

Päivän pointti: Sääntöpohjainen maailmanjärjestys on vasemmistolle kuin pyhä huoneentaulu – mutta kaupan kassalla ja joukkoliikenteessä säännöistä voi joustaa

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä
Pride-teemapelipaidasta henkilökohtaisen vakaumuksensa vuoksi kieltäytyneen jääkiekkoilija Veli-Matti Savinaisen tapaus on ollut viikonlopun keskustelunaihe. Savinaisen Pride-nihkeys poiki saman tien voimakkaan reaktion Setalta, cancelointiyrityksen ja jopa vihjailua lakimuutoksista. Vihreän puolueen puheenjohtajalla Sofia Virralla näyttäisi myös olevan oma roolinsa tapahtumien taustalla.

Antikainen: Iranin hirmuhallinnon johtaja sai mitä tilasi – Putin seuraavaksi listalle
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ei pidä Vladimir Putinin mielipuolisten liittolaisten neutralointia mitenkään huonona asiana. Hän kritisoi Facebook-kirjoituksessaan vasemmiston ja kokoomuksen ulkopoliittisen johdon surua ja "kansainvälinen oikeus" -mantraa, joka nykymuodossaan suojelee roistoja, jotka päivittäin tallovat länsimaisten arvojen ja normien päälle ja nauravat kansainväliselle oikeudelle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.















