Arja Juvonen Sitran julkaisussa: ”Olin hyvin hämmentynyt hallituksen huolettomuudesta koronan iskiessä maailmalla”

Sitra julkaisi tänään tietokirjailija Matti Mörttisen muistion Valtioneuvoston ydin kriisitilanteessa – Covid-19-pandemian paineet suomalaiselle päätöksenteolle. Muistioon haastateltiin 50 koronaviruskriisin keskellä toiminutta henkilöä. Yksi heistä oli perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen.

– Olen yksi niistä 50 henkilöstä, joita Matti Mörttinen haastatteli tänään julkaistuun Sitran muistioon. Muistioon päätyi 24.1.2020 ministerille jättämäni ”se ensimmäinen valtiopäivätoimi koronasta” eli kirjallinen kysymykseni liittyen Suomen valmistautumiseen koronavirusepidemiaan. Mielestäni kirjalliseen kysymykseen ei suhtauduttu vakavasti, sanoo kansanedustaja Arja Juvonen.

– Olen iloinen siitä, että kysymykseni ja huoleni jää näkyviin myös tähän muistioon. Työ ei ole turhaa. Koronan iskiessä maailmalla oli päivänselvää, että se tavoittaa myös Suomen. Olin hyvin huolissani, mutta myös hämmentynyt hiljaisuudesta, joka Suomessa vallitsi koronan yllä. En voinut käsittää sitä huolettomuutta, jolla hallitus ja sosiaali- ja terveysministeriö asiaan suhtautui.

Mörttiseltä tukea Juvosen ajatuksille

Juvosen ajatukset saavat tukea muistion laatineelta Mörttiseltä, joka toteaa osiossa 2 peruspalveluministeri Krista Kiurun nimissä annetun vastauksen vaikuttavan jälkikäteen katsoen rutiiniluonteiselta. Mörttisen mukaan ei ministerin vastauksesta voi ainakaan päätellä, että ministeriössä, saati hallituksessa laajemmin, olisi tuolloin tunnettu varsinaista kriisitietoisuutta.

– Samaa voi päätellä siitä, että aivan tammikuun lopulle Sanna Marinin hallituksen kokoontumiseen suunniteltu peruspalveluministerin koronatilannekatsaus jäi pitämättä ja siirtyi myöhemmäs sen takia, että kehysriihikeskustelu kiinnosti ministereitä siinä vaiheessa voimakkaimmin, minkä takia keskustelut venyivät eikä aika riittänyt koronapuheenvuorolle, Mörttinen kirjoittaa.

– On hyvä, että kriisi jää meille kirjojen ja kansien väliin. Opimme tästä myös paljon ja huomasimme asioita, joita on parannettava, Juvonen toteaa.

Kaikki tapahtui nopeasti

Mörttinen pitää muistiossaan oleellisena kysymyksenä sitä, miten Suomessa päädyttiin poikkeusolojen toteamiseen ja valmiuslain käyttöönottoon. Koossa olevista tiedoista ja Mörttisen tekemistä haastatteluista voi päätellä ainakin sen, että kaikki tapahtui erittäin nopeassa tahdissa ja menettelytapoja tilanteeseen soveltaen.

Ensimmäinen koronakriisin hoitoon kytkeytyvä valtiopäivätoimi Suomessa oli Juvosen 24.1. tekemä kirjallinen kysymys siitä, mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä varautuakseen koronavirusepidemiaan Suomessa.

– Juvonen sai 17.2. vastauksen kysymykseensä perhe- ja peruspalveluministeri Kiurun allekirjoittamana. Kysymyksen ja vastauksen välissä, tiistaina 28.1., oli tunnistettu ja otettu hoitoon ensimmäinen Suomessa ilmaantunut todellinen koronatartunta, kirjoittaa Mörttinen.

Suomen varautumissunnitelma

Peruspalveluministerin vastauksessa käydään läpi tartuntatautilain määrittämiä menetelmiä ja vastuusuhteita. Vastauksen lopussa mainittiin myös EU-maiden terveysministerien 13.2. pitämä ylimääräinen kokous, jossa nämä ”sitoutuivat yhteisiin toimiin, joilla ehkäistään koronaviruksen edelleen leviämistä Euroopassa”. Suomen varautumisen osalta vastauksen pääsisältö kuului näin:

– Suomessa on varauduttu tartuntatauteihin valtakunnallisesti ja paikallisesti. Esimerkiksi influenssapandemian varalle on olemassa vuonna 2012 päivitetty kansallinen pandemiavarautumissuunnitelma ja siihen liittyvä materiaalisen varautumisen suunnitelma, jotka on laadittu STM:n johdolla yhteistyössä muiden hallinnonalojen kanssa.

– Varautumissuunnitelma ohjaa varautumista terveydenhuollon kaikilla hallinnon tasoilla. Varautumissuunnitelman tavoitteena on mahdollisten väestön terveydelle aiheutuvien haittojen rajoittaminen sekä yhteiskunnan toimintojen jatkuvuuden turvaaminen sekä tukea valmistautumista muilla hallinnonaloilla.

– STM on tehnyt varautumistoimenpiteitä kokonaisturvallisuuden mallin mukaisesti viranomaisyhteistyönä muun muassa sisäministeriön ja ulkoministeriön kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriö ylläpitää kansallista tilannekuvaa ja vastaa materiaalisesta varautumisesta yhteistyössä huoltovarmuuskeskuksen ja sairaanhoitopiirien kanssa.