LEHTIKUVA
Britanniassa yleisradioyhtiö BBC:n pääjohtaja ja uutispäätoimittaja saivat lähteä, kun yhtiö jäi kiinni videoiden manipuloinnista ja tarkoitushakuisesta uutisoinnista. Suomessa porsastelu kansalaisten verorahoilla jatkuu ja taas ollaan menossa metsään. Olisiko ryhtiliike tarpeen täälläkin?
Kansanedustaja Joakim Vigelius muistuttaa viestipalvelu X:ssä, että he saivat yhdessä Teemu Keskisarjan kanssa parlamentaarisen työryhmän neuvotteluissa läpi vaatimuksen Ylen hallinnon ja organisaation rakenteiden karsimisesta.
– Siitä tuli lopulta koko eduskunnan kanta Ylen säästöjen ohjauksessa. Hetkellisesti se näytti purreenkin, kun bonukset pantiin jäihin, mutta taas ollaan menossa metsään.
– Veroeurot tulee käyttää Yle-veroa maksaneiden suomalaisten palvelemiseen, ei Ylen ylipalkitun johdon ylipalkitsemiseen, Vigelius vaatii.
Ylen toimitusjohtaja voi pian taas saada 26 000 euron kuukausiliksojensa päälle jopa 47 000 euron vuotuisen tulospalkkion, kirjoittaa Iltalehti. Annoin lehdelle kommenttini asiaan.
— Joakim Vigelius (@joakimvigelius) November 10, 2025
Yle on siis ottamassa uudelleen käyttöön johdon bonuspalkitsemiset. Ne olivat jäissä parina… pic.twitter.com/xu5CvoYJ3F
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
BBC:n pääjohtaja Tim Davie ilmoitti eroavansa yhtiöstä viiden vuoden jälkeen. Eron taustalla on sisäinen raportti, joka paljasti harhaanjohtavasti muokatun videon Donald Trumpin puheesta. Raportti todensi myös, miten BBC nieli Hamasin propagandan vääristelemällä Gazan kuolonuhrilukuja ja jättämällä olennaisia tietoja kertomatta.
Isossa-Britanniassa kansalaiset keskustelevat vilkkaasti BBC:n toiminnasta ja sen uutisoinnin luotettavuudesta. Viestintäviranomainen Ofcom totesi BBC:n rikkoneen lähetyssääntöjä Gazaa käsitelleessä dokumentissa, ja brittilehdet julkaisivat sisäisiä ohjeita, joissa toimituksia kehotettiin korostamaan nälänhädän uhkaa alueella. Syyskuussa 2025 YouGov julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan 59 prosenttia briteistä katsoo, ettei BBC:n lupamaksu tarjoa hyvää vastinetta rahalle.
Brittilehti The Telegraphin julkaisema raportti syyttää BBC:tä osallisuudesta Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin videon väärentämiseen ja Gazan tapahtumien puolueelliseen uutisointiin. Asiakirja on saanut aikaan kovia reaktioita ja vaatimuksia BBC:n johtajien erottamisesta.
Suomessa asuvat vieraskieliset luottavat Ylen uutisointiin ja luottamus on ilmeisen molemminpuolista. Kansalaisista jopa 40 prosenttia pitää Ylen uutistajontaa vasemmalle kallistuvana ja toisaalta vasemmisto on vieraskielisten ylivoimainen valinta äänestyskopissa.
Jokainen saksalainen voi vetää yleisradiomaksunsa oikeuteen, jos pystyy todistamaan, että yleisradio ei täytä sille asetettuja mielipiteenvapauden, hyvän laadun ja poliittisen tasapuolisuuden vaatimuksia.
Ylen uutisointi Lontoossa lauantaina järjestetystä sananvapausmielenosoituksesta noudattaa vasemmiston perinteistä pelikirjaa: mielenosoituksen todellisista syistä vaietaan tai niitä jopa vääristellään. Yle leimaa kaikki mielenosoituksen osallistujat "äärioikeistolaisiksi" ja vähättelee osallistujamäärää. Tilaisuuteen osallistuneista puhujista ja heidän puheidensa teemoista Yle ei kerro mitään.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Viikon suosituimmat
Citroënin, Fiatin ja Chryslerin taustalla oleva autonvalmistaja Stellantis on ilmoittanut täyskäännöksestä sähköautoihin painottuneessa strategiassaan. Yhtiö tekee 22 miljardin euron alaskirjaukset, peruu useita sähköautomalleja ja lisää tuotantoa Yhdysvalloissa. Yhtiön tulevaisuutta ohjaa jatkossa kysyntä, eivät viranomaisten tai poliitikkojen määräykset.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra esittää, että Suomessakin otettaisiin käyttöön työvelvoite maahanmuuttajille sosiaaliturvan saamisen edellytyksenä.
Suomen turvallisuuden, talouden ja huoltovarmuuden kannalta kriittisen tärkeää E16-tietä jatketaan Suomen puolelle. Uunituoreen tien rakentamiselle on nyt päätetty rahoitus, ja rakentaminen alkaa jo keväällä.
Vantaan Korsossa syttyi 17. joulukuuta kerrostalossa räjähdysmäinen tulipalo, jonka todellinen syy on paljastunut tipoittain. Kyseessä oli polttopulloisku. Rikos liittyi ilmeisesti järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Epäilty 15-vuotias tekijä on vangittu jo kuukausi sitten.
Antifan aktivisti tuomittiin Unkarissa kahdeksan vuoden vankeuteen osallisuudesta Budapestissa kolme vuotta sitten tehtyihin poliittisiin joukkopahoinpitelyihin. Europarlamentin vasemmistoryhmä - johon myös Li Andersson kuuluu - on esittänyt tukensa tuomitulle "ei-binaariselle antifasistille". Vasemmiston meppien mielestä kyseessä oli antifasistinen toiminta, joka "ei ole terrorismia vaan demokraattinen velvollisuus".
Vasemmistolainen europarlamentaarikko Irene Montero käytti puheessaan väestönvaihto-ilmaisua. Hän toivoi, että maahanmuuttajat voisivat korvata äärioikeiston ja rasistit sekä saada Espanjassa kansalaisuuden ja äänioikeuden.
Sisäministeri Mari Rantanen haluaa jatkaa maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä sekä kansallisesti että EU-tasolla. Rantasen mukaan Suomella ei ole syytä ylläpitää löyhempiä maahanmuuttosääntöjä kuin muillakaan Euroopan mailla. Hänen mielestään mallia voisi ottaa Tanskan linjauksista.
Kohutusta empatiataulusta tuttuja identiteettipoliittisia hankkeita on nyt vaivihkaa ujutettu Tampereen uuden koulutuspoliittisen ohjelman osaksi. Asian esille nostanut perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius moittii etenkin kokoomusta ja keskustaa, jotka ovat hyväksyneet empatiataulun uudet sovellukset kaupunginhallituksessa.
Venäjä pyrkii vaikuttamaan laaja-alaisesti Suomeen. Eduskunnan puhemies Jussi Halla-ahon mukaan Suomessa ei tänä päivänä erityisemmin enää hyssytellä Venäjän vaikuttamispyrkimyksiä, mutta taustalla vaikuttaa sekin, että Venäjä ei ole onnistunut kovin hyvin.
