BBC:n uusi johtaja haluaa palauttaa toimituksen puolueettoman imagon – kieltää toimittajiaan politikoimasta Twitterissä

Britannian yleisradioyhtiö BBC:n uusi johtaja Tim Davie suhtautuu vakavasti mediatalon puolueelliseen imagoon ja aikoo puuttua journalistiensa politikointiin sosiaalisessa mediassa. Yhtiötä on aiemmin syytetty poliittisesta puolueellisuudesta. Uutistoimituksen henkilökuntaa on osallistunut sosiaalisessa mediassa poliittiseen aktivismiin, joka on saanut monet epäilemään merkittävän mediatalon kykyä uutisoida asioista tasapuolisesti ja moniäänisesti. Puolueettoman imagon palauttamisen lisäksi Davie olisi myös valmis karsimaan BBC:n paisunutta ohjelmatarjontaa sekä organisaatiota.

Yhdessä maailman merkittävimmistä mediataloista puhaltaa nyt muutoksen tuulet – tai pikemminkin paluu normaaliin. Näin lupaa Britannian yleisradioyhtiö BBC:n uusi johtaja Tim Davie. Mediatalo ryhtyisi toimiin, jotka tähtäävät poliittisesti puolueettoman imagon palauttamiseen ja myös suhteettomasti paisuneen organisaation järkeistämiseen.

Hän ilmoitti henkilökunnalle: ”Jos haluat olla mielipidekirjoittaja tai osallistua poliittiseen kampanjointiin sosiaalisessa mediassa, siihen on täysi oikeus, mutta sitä ei voi tehdä BBC:n leivissä.”

Davie sanoi, että henkilökunnan on mukauduttava uusiin sosiaalisen median ohjeisiin, jotka tullaan laittamaan täytäntöön tosissaan.

”Meillä on kiire puolustaa puolueettomuutta ja palata tälle linjalle”.

”Valeuutisten, sosiaalisen median kampanjoiden, mielipidekuplien ja äänekkäiden aktivistimedioiden aikakaudella tämä on meidän näytön paikkamme.”

Maaliskuussa Ison-Britannian kulttuuriministeri Oliver Dowden sanoi, että BBC oli epäonnistunut välittämään journalismissaan kansan muuttuneita näkökulmia mm. brexitin suhteen. Hän peräänkuulutti aitoa puolueettomuutta ja kehotti välttämään yksipuolista ”kapeaa urbaania näkökulmaa”.

Davie korosti, ettei kyse ole oikeiston tai vasemmiston puolelle asettumisesta, vaan poliittisten vääristymien välttelystä: ”Tässä on kyse siitä, annammeko ihmisille vaikutelman, että näemme heidän maailmansa. Tutkimusten valossa liian moni ajattelee, että edustamme yksipuolista näkökulmaa.”

Lisäksi Davie nosti esille epäkohdan, että julkkistähdet ovat hyödyntäneet asemaansa valtiollisessa mediatalossa yksityisten bisnesintressiensä ajamiseen. Ulkoisten intressien ujuttamiseen talon sisällä tultaisiin hänen mukaansa nyt puuttumaan tiukemmilla ohjeistuksilla.

Erityisen poikkeuksellista on se, miten kriittisesti Davie suhtautuu yleisradioyhtiönsä ohjelmiston ja organisaation laajuuteen. Hänen mukaansa se on kasvanut suhteettomasti perinteiseen lineaariseen televisioon nähden.

”Kentällämme on globaaleja pelureita, joilla on suunnattoman suuret budjetit”, hän sanoi ja peräänkuulutti tarkkaa harkintaa siinä, mihin mediatalon kannattaa ylipäätään lähteä mukaan.

”Olemme olleet liian hitaita lopettamaan sellaista toimintaa, joka ei toimi.”

BBC tuottaa parhaillaan sisältöä televisioon, radioon ja verkkoon 2,4 miljardin punnan, eli noin 2,7 miljardin euron budjetilla. Davie ei näe lyhyellä aikavälillä tarvetta sulkea yhtään kanavaa, mutta hän korostaa tarvetta järkeistää varojen käyttöä. Hänen mukaansa organisaatiossa on liikaa byrokratiaa, henkilöstön määrä on kasvanut suhteettomasti, ja tälle olisi syytä laittaa loppu.

Davie kommentoi myös kriittisesti visioita, joissa BBC perustaisi Netflixin tapaan maksulliseen tilaukseen perustuvan liiketoimintamallin:”Voisimme saada siitä kohtuullisen bisneksen. Ja uskoisin sen pärjäävän hyvin tietyillä asuinalueilla, mutta tällöin olisimme vain yksi mediatalo muiden joukossa, joka palvelee vain tiettyä kohderyhmää.”

Brittien yleisradion käänne on Euroopan mittakaavassa merkittävä ajankohtainen ennakkotapaus ja vertailukohta. Useissa maissa on vastaavaa valtiollista yleisradiotoimintaa, ja keskustelu valtamedian roolista sekä poliittisesta puolueellisuudesta on kuuma poliittinen teema.