Perussuomalaisten kansanedustajan Miko Bergbomin mukaan Suomen antamasta kehitysavusta ei ole syntynyt kohdemaissa merkittävää positiivista kierrettä. Kehitysavun väärinkäyttöä on myös vaikea valvoa.
– En usko siihen, että kehitysyhteistyö on avain nostamaan yhtäkään maata hyvinvoinnin polulle, hän toteaa Perusasiaa-ohjelman uudessa jaksossa.
Suomesta on kammettu viimeisten vuosikymmenten aikana kehitysapuun kymmenien miljardien eurojen edestä veronmaksajien rahaa. Bergbom käyttää esimerkkinä Afganistania, jonne länsimaat ovat tunkeneet valtavia rahasummia.
– Kun länsi vetäytyi alueelta, niin ääri-islamistinen hallitus tuli valtaan ja naisten asema vajosi ehkä porsaan asemaan. Se, että tungetaan rahaa johonkin, niin se ei automaattisesti tarkoita sitä, että se todellisuudessa vahvistaisi siellä alueella tapahtuvaa kehitystä, Bergbom sanoo.
Punavihreä rahasampo ei toimi
Bergbom oudoksuu punavihreää ajatusta suomalaisesta rahasammosta, josta kehitysrahaa riittäisi kaikkialle.
– Jos Suomen kehitysapu on ollut niin tehokasta kuin he antavat ymmärtää, niin minkä takia samaan aikaan Suomeen tulee kymmeniä tuhansia ihmisiä, humanitäärisin perustein, näistä kehitysmaista jatkuvalla syötöllä? Bergbom kysyy.
Hän arvostelee Sanna Marinin hallituksen rahankäyttöä.
– Edellisen hallituksen kehitysapupolitiikka oli, että rahaa on vaikka velaksi ja tarvittaessa se siirretään sitten ulkomaille eteenpäin. Sinne meni keskustan ja SDP:n johdolla valtavasti rahaa, Bergbom muistuttaa.
Ei enää vastikkeetonta apua
Hallituksessa perussuomalaiset ovat saaneet aikaan kehitysapurahoihin 1,3 miljardin euron leikkaukset.
– Mikäli olisi perussuomalaisista kiinni, niin kehitysapuahan ei laitettaisi muuta kuin aivan pakollinen osuus ja todennäköisesti nolla euroa, Bergbom toteaa.
Perussuomalaiset ovat myös onnistuneet uudistamaan kehitysapua niin, että rahaa ei anneta vastikkeetta ja esimerkiksi kotimaisten yritysten pitää hyötyä siitä.
– Tämän hallituksen kehitysapupolitiikka on se, että kun me joudutaan Suomessa sopeuttamaan, niin kehitysapu on myös yksi niistä sopeutuksen kohteista, toisin kuin esimerkiksi vasemmistopuolueet tällä hetkellä haluaisi, Bergbom sanoo.