PS ARKISTO
Sanna Marinin hallituksen aikana päätetty tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä tuskin toteutuu, perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sanoo. Kansanedustajan mukaan tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi käytännössä sitä, että Suomesta samalla lähtee metsäyhtiöitä, eli paperikoneita suljetaan lisää. - Tavallisen suomalaisen energiakustannukset - lähtien autosta ja lämmityksestä - tulisivat tällöin kasvamaan.
Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, eli tavoitteessa on kyettävä tasapainottamaan ilmastoon päästetty hiilidioksidimäärä ilmakehästä sitoutuvalla hiilellä, esimerkiksi metsien ja soiden avulla.
Ylen A-studiossa eilen vieraillut perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sanoo, että käytännössä vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen on mahdotonta.
– Hallitusohjelmassa tavoitteeseen toki on sitouduttu, mutta yhtä lailla sitouduttu on siihen, että ilmastotoimilla ei tarpeettomasti kasvateta tavallisten suomalaisten kustannuksia eikä esimerkiksi hakkuita rajoiteta. Huolehdimme siitä, Bergbom sanoo.
Hän huomauttaa myös, että vihreitä ja vasemmistoliittoa lukuun ottamatta eduskuntapuolueiden enemmistö on sitoutunut siihen, että Suomesta ei haluta karkottaa esimerkiksi metsäteollisuutta.
– Toisaalta, tämä hallitus on myös sitoutunut siihen, että poliittisin toimin ei nosteta tavallisten autoilijoiden tai liikenteen kustannuksia.
Bergbom sanoo, että vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen edellyttäisi käytännössä sitä, että Suomesta samalla lähtee metsäyhtiöitä, eli paperikoneita suljetaan lisää.
– Tavallisen suomalaisen energiakustannukset – lähtien autosta ja lämmityksestä – tulevat tällöin kasvamaan.
Bergbom sanoo, että hallitusohjelman tavoitteessa lähdetään siitä, että tavoitteeseen voidaan päästä ilman että tavallisia suomalaisia kuritetaan.
Vihreiden kansanedustajan Jenni Pitkon mukaan hallitus lisää päästöjä esimerkiksi sillä, että polttoaineen verotusta on alennettu.
Bergbom kuitenkin huomauttaa, että ilmastotoimissa samalla varmistetaan, että tavallista veronmaksajaa ei kuriteta liikaa.
– Tavallinen suomalainen ei pysy vihreän ilmastokiihkon tahdissa mukana. Polttoaineen hinnan nouseminen tarkoittaisi myös pahimmillaan sitä, että esimerkiksi työpaikkaa ei voi ottaa vastaan kauempaa. Ei voida olettaa, että pienituloinen yhtäkkiä vaihtaisi sähköautoon.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja ja nykyinen Euroopan parlamentin jäsen Li Andersson ehdottaa Kultaranta-keskustelujen ohessa, että ilmastotoimet tulisi laskea osaksi puolustusmenoja, jotta Suomi voisi saavuttaa Naton puolustusmenotavoitteen ilman, että määrärahoja lisättäisiin varsinaiseen maanpuolustukseen.
Talousvaliokunta sai valmiiksi mietintönsä teollisuuspoliittisesta selonteosta. Valiokunta pitää selontekoa kattavana. Mietinnössä on tuotu esiin myös selkeitä kehittämistarpeita Suomen talouskasvun vauhdittamiseksi. Perussuomalaiset valiokunnan jäsenet korostavat talouskasvun välttämättömyyttä Suomen kehityksen kääntämiseksi kohti parempaa.
Perussuomalaisten kansanedustajat Ville Vähämäki, Minna Reijonen, Sara Seppänen ja Antti Kangas ottavat vahvasti myönteisen kannan hallituksen esitykseen, jolla metsävähennyksen enimmäismäärä nostetaan 60 prosentista 75 prosenttiin. Uudistus tukee suomalaista perhemetsätaloutta, lisää puun tarjontaa ja vahvistaa kotimaista omistusta tilanteessa, jossa ulkomainen ja institutionaalinen metsäomistus on kasvussa.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne sanoo, että ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi hallitus ei ole kohdistamassa autoiluun uusia toimia. Sen sijaan hallitus jatkaa vahvaa liikennepolitiikkaa tekemällä tänäkin kesänä merkittäviä parannuksia ja korjauksia maamme tiestön turvallisuuteen.
Asiasta selvityksen tehneen VTT Pasi Holmin mukaan Ilmastopaneelin vaatimat hakkuiden vähentämistoimet toisivat miljardimenetykset Suomen vienti- ja verotuloihin. Suomen talouden kasvutavoitteille se olisi Holmin mukaan erittäin haitallista. - Tarvitsemme lisää vientiä, työpaikkoja ja verotuloja julkisen talouden tasapainottamiseksi. Kun Suomen talous ei ole kasvanut lähes 20 vuoteen, nyt tarvitaan kasvutoimia, lisää vientiä ja työpaikkoja.
Perussuomalaiset näkevät, että vallitsevassa maailmanajassa kansallinen etu on asetettava talous- ja elinkeinopolitiikan perustaksi. Painopisteitä ovat omavaraisuuden ja huoltovarmuusnäkökulmien lisäksi myös politiikkatoimet, joilla teollisuutta pyritään edistämään suomalaisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Geopolitiikka ja turvallisuus nousevat keskiöön.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä painottaa ilmastotoimien kaipaavan nyt realismia. Mäkelä sanoo myös olevansa huolissaan Suomen metsäteollisuuden ulosliputuksesta kaukaisiin maihin, joissa ilmastosta ja ympäristöstä ei välitetä kuten Suomessa. - Tämä voi olla seuraus, jos sääntelemme ja ilmastokuristamme oman teollisuutemme pois täältä.
Viikon suosituimmat
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.
