

LEHTIKUVA
Brittihallitus julkaisi brexit-lakiesityksen – erosopimus voi astua voimaan lokakuussa
Ison-Britannian hallitus on julkaissut EU-eronsa lakiesityksen. Kansanedustajat ovat vaatineet nähdä esityksen ennen kuin he ottavat kantaa EU:n kanssa neuvoteltuun erosopimukseen.
Sopimuksen läpimeno on mahdollista. Pääministeri Boris Johnson voi saada taakseen riittävän kannatuksen sopimukselleen. Hän haluaa lakiesityksen äänestettäväksi tiistaina.
Sopimus neuvoteltiin uudelleen
Brexitin ympärillä vellova ikuiselta tuntuva vitkuttelu on väsyttänyt niin EU-maat kuin eroa hakevat brititkin.
Muut EU-maat torjuivat pitkään ex-pääministeri Theresa Mayn kanssa neuvotellun sopimuksen avaamisen. Sopimus kaatui brittiparlamentissa toistuvasti. Tuore pääministeri Johnson ilmoitti, että Iso-Britannia eroaa EU:sta lokakuun lopussa joko sopimuksella tai ilman.
Sopimuksettoman eron uhka kasvoi. Lopulta sopimus avattiin uusille neuvotteluille. Tämä on merkki siitä, että EU:hun jäävien maiden johtajat ovat lopulta hyväksyneet brexitin.
Pohjois-Irlannin asema huoletti
Aiemmassa sopimuksessa brittikansanedustajia hiersi eniten Pohjois-Irlannin kohtalo. Sopimustekstistä heräsi huoli siitä, että Pohjois-Irlanti olisi voinut jäädä ikuisesti EU:n tulliliiton jäseneksi. Tällöin tulliliiton raja olisi halkonut saarivaltakunnan kahteen eri osaan.
Uuden sopimuksen mukaan Isosta-Britanniasta Pohjois-Irlantiin lähtevät tuotteet ja palvelut käsitellään ja tullataan ikään kuin ne matkaisivat Irlannin tasavaltaan eli EU:n tullialueelle. Mikäli tavarat tai palvelut jäävät Pohjois-Irlantiin, tullimaksut korvataan.
Tällä tavoin tulliraja siirtyy Irlannin merelle, vaikka lakiteknisesti se sijaitseekin Pohjois-Irlannin ja Irlannin tasavallan rajalla.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Kanaalin laittoman ylityksen hinta nousee Brexitin lähestyessä

Laaja brittikysely: Yli puolet haluavat brexitin toteutuvan

Huhtasaari tuomitsi Brysselissä ministeri Tuppuraisen ja Suomen EU-linjan: ”Kun ei vaadi EU:lta Suomen etua neuvotteluissa, saa maineen kilttinä tyttönä – jota ei kuunnella”

Huhtasaari: ”Kansallismielisyyden nousuun vastattu keksimällä ulkomaisen sekaantumisen ja disinformaation kaltaisia tekosyitä”

Politico: Brexit-vitkuttelun synkkä hinta – yli puolet briteistä valmiita turvautumaan väkivaltaan ratkaisun vuoksi
Viikon suosituimmat

Junnila: On tullut aika katsoa peiliin, Sofia Virta
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta antoi Ylen politiikkaradiossa malliesimerkin huonosta käyttäytymisestä, joka on omiaan lisäämään vastakkainasettelua yhteiskunnassa. Kansanedustaja Vilhelm Junnila toteaakin Sofia Virran arvostelukyvyn olevan hukassa. - Puolueen puheenjohtajalta ei ole suomalaisessa poliittisessa keskustelussa tavattu odottaa näin moukkamaista käytöstä ja itsehillinnän puutetta, Junnila kirjoittaa.

Antikainen: Säästä meidät moraalisaarnaltasi, Sofia Virta
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virran ulostulot ovat sen verran sakeaa settiä, että perussuomalaisten Sanna Antikainen kehottaa Virtaa lopettamaan muiden moralisoinnin ja katsomaan peiliin.

Päivän Pointti: Yle kippaa rahaa somalinkielisiin uutisiin joita juuri kukaan ei katso – yhdellä jaksolla surkeat 46 katsojaa

Demarien Razmyar väisteli kysymystä: Miksi Marin ei tunnustanut Palestiinaa?
Palestiinan tunnustaminen on tämän hetken liki ykkösasia parlamentaariselle oppositiolle, joten sopii hyvin ihmetellä, miksi asiaa ei hoidettu viime hallituskaudella SDP:n ollessa pääministeripuolue.

Dosentti Markku Ruotsila Ylellä: Vasemmiston väkivalta kasvaa – kristityt eivät mellakoi
Eilisessä A-Talkissa asiantuntijat keskustelivat yhdysvaltalaisen konservatiivivaikuttaja Charlie Kirkin kuolemasta ja poliittisesta väkivallasta. He nostivat esiin vuoden 2020 levottomuudet, jotka levisivät George Floydin kuoleman jälkeen nopeasti ja jättivät jälkeensä yli 600 mellakkaa, yli kahden miljardin dollarin aineelliset vahingot sekä arviolta 25–40 poliittisen väkivallan uhria.

Riikka Purran kolumni: Mitä täällä oikein tapahtuu?

Teemu Keskisarja sananvapaudesta: ”Se, että jos joku pahoittaa mielensä, ei ole peruste tukkia toisen turpaa”
Moni taho on yrittänyt rajoittaa kansanedustaja Teemu Keskisarjan tosipuheita maahanmuuton tuomista ongelmista. Keskisarja ei vaikene vaan käyttää sananvapauttaan. Hänestä sananvapauden osalta Suomessa eletään viheliäistä aikaa. Median omistus on keskittynyt ja Yle on propagandakoneisto, joka tarjoaa vain tsoukki-herännäisyyden ilmentymiä.

Keskisarja ja Salminen: Työperäisen maahanmuuton hillitön hinta – ”Suomi on konkurssissa”
Suomeen on kymmenessä vuodessa muuttanut 300 000 ihmistä muualta maailmasta ja sama tahti jatkuu. Nyt vieraskielisiä on 600 000. Tällaista maahanmuuttoa ei ole nähty koskaan maamme historiassa, ja sillä on seurauksensa yli sukupolvien. Suomen tulevaisuus onkin matematiikkaa.

Iltalehti vihjailee Suomen eturivin USA-tutkijan muka valehtelevan – nimettömät lähteet haukkuvat
Iltalehden artikkeli USA-tutkija, dosentti Markku Ruotsilasta pyrkii näennäisesti avaamaan Ruotsilan näkemyksiä, mutta kokonaisuus kallistuu liki maalittamiseen. Maksumuurin takana olevaa tekstiä markkinoidaan lukijoille oudoilla vihjauksilla Ruotsilan väitetystä valehtelusta.

Cancel-kulttuurin nousu ja tuho
Cancel-kulttuuri nousi viime vuosikymmenen lopulla pelottavaksi sosiaalisen median ilmiöksi. Alkuperäisen ajatuksen mukaan epäeettisesti toimineita valta-asemassa olevia ihmisiä pitäisi saattaa edesvastuuseen. Pian tähtäimeen saattoi joutua kuka tahansa ”väärinajattelija”. Ilmiö suosi erityisesti vasemmistoa, jolle cancel-kulttuuri oli hetkellisesti lähes voittamaton keino mielipideilmaston kontrollointiin. Tätä nykyä organisaatiot osaavat nähdä paremmin tarkoitushakuisten kampanjoiden läpi eivätkä ihmiset pelkää vasemmistoaktivisteja vanhaan tapaan. X:stä joukkopaon pienemmälle Bluesky-alustalle tehnyt vasemmisto jatkaa tätä nykyä uhittelua lähinnä toisilleen. Radikalisoitunut ja vihainen kaikukammio on murentanut mielikuvia vasemmistosta suvaitsevaisena ja inhimillisenä suuntauksena.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 3/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää