
Päätoimittajalta: Britanniassa mellakoidaan rajusti – tämän takia
PÄÄKIRJOITUS | Britanniassa mellakoidaan rajusti. Päätoimittaja Matias Turkkila pohtii, miksi näin tapahtuu.
LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Valkoinen, korkeakoulutettu britti kallistuu vasemmalle. Ei-valkoinen, yliopistotutkinnon suorittanut britti taas äänestää usein oikeistoa.
Tämä ja monta muuta kiinnostavaa tutkimustulosta käy ilmi englantilaisen tutkimuslaitoksen, UKICE:n (UK in a Changing Europe) lokakuussa julkaisemasta raportista. Raportti analysoi koulutuksen, sosioekonomisen menestyksen ja etnisen taustan vaikutusta eri väestöryhmien poliittiseen ajatteluun, identiteettiin ja äänestyskäyttäytymiseen.
Tutkijat nostavat raportin alkuun kymmenen tärkeintä avaintulosta. Yksi niistä on se, että vasemmistojohto ei jatkossa voi luottaa siihen, että maahanmuuttajat ”automaattisesti” ja yhtenä blokkina äänestävät työväenpuoluetta eli tässä tapauksessa Labouria.
Toinen on se, että äänestyskäyttäytyminen ylipäätään vaihtelee etnisen ryhmän mukaan. Esimerkiksi näin: koulutettu ja sitä myötä taloudellisesti menestyvä intialais- tai kiinalaistaustainen britti on usein konservatiivi.
Raportti osoittaa myös, että ei-valkoisilla vähemmistöillä voi olla muita vähemmistöryhmiä kohtaan ennakkoasenteita, joita valkoisilla ei ole. Tämä ilmenee muun muassa suhtautumisessa seksuaalivähemmistöihin.
UKICE keskittyy raportissaan erityisesti vuosien 2019 ja 2024 vaalien tuloksiin ja aineistoihin. Niiden perusteella päätutkija ennakoi, että eri maahanmuuttajaryhmien äänestyskäyttäytyminen ja poliittiset mieltymykset ovat eräänlaisessa ”käännepisteessä”.
UKICE:n tutkimustuloksista ei voi vetää suoria johtopäätöksiä Suomen suhteen, koska Suomen ja Britannian maahanmuuttohistoria, väestöpohja ja koulutusjärjestelmä ovat hyvin erilaisia. Monet Britannian huippuyliopistot ovat kalliita. Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaminen ei välttämättä vaadi yksilöltä suuria taloudellisia uhrauksia, mutta toisaalta akateemisuus ei myöskään takaa sosioekonomista menestystä.
Suomen Uutiset pyysi vaalianalyytikkona tunnettua Sami Borgia tutustumaan UKICE:n tuloksiin. Borg työskentelee tutkimuspäällikkönä Kunnallisalan kehittämissäätiössä (KAKS).
Borg arvelee, että mitään vastaavaa tutkimusta ei tiettävästi ole tekeillä Suomessa.
– Vaikka se olisi kyllä todella mielenkiintoista – ei kuitenkaan helppoa, sanoo Borg.
– Tähän tarvittaisiin kattavaa dataa riittävän pitkältä aikajaksolta, koska niin sanottu poikkileikkausaineisto ei riittäisi minkäänlaisten johtopäätösten tekemiseen. Tutkimushanke tulisi siksi myös melkoisen kalliiksi.
Mai Allo
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
PÄÄKIRJOITUS | Britanniassa mellakoidaan rajusti. Päätoimittaja Matias Turkkila pohtii, miksi näin tapahtuu.
Viikon suosituimmat
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.
Ammattiliittoon kuuluminen ei itsessään takaa turvaa työttömyyden varalta. Turvan takaa työttömyyskassan jäsenyys. Tämä ei ole selvää läheskään kaikille ammattiliittojen jäsenille.
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore arvo- ja asennetutkimus osoittaa, että suomalaisten asenteet ovat siirtyneet selvästi oikeistolaisempaan suuntaan kuluneen vuosikymmenen aikana. Suomalaisista noin puolet (49 prosenttia) asemoi itsensä poliittisesti oikealle, vajaa kolmannes vasemmalle (31 prosenttia) ja viidesosa (19 prosenttia) keskelle.