

LEHTIKUVA
Budjettikomissaari Hahn: Koronakriisin selättämiseen tarvitaan EU-veroja
EU-komissio ehdottaa mittavaa jälleenrakennusrahastoa koronaviruksen aiheuttamasta talouskriisistä toipumiseen. Veli on velka otettaessa ja nyt budjettikomissaari Johannes Hahn ehdottaakin uusia EU-veroja jättivelan maksamiseksi. Ensimmäisenä asiasta kertoi Süddeutsche Zeitung.
EU-komission esitys 750 miljardin euron yhteisestä velanotosta sai aikaa ensin tupen rapinaa ja sitten syvän hiljaisuuden. Vuodesta 2028 EU-jäsenmaiden maksuosuuksia pitää nimittäin nostaa tai keksiä muita tulonlähteitä budjettivajeen kattamiseksi. Kulissien takana väännetään edelleen, jotta sopu tukimallista ja -summista saataisiin aikaiseksi. Se ei tule olemaan poliittisesti helppoa, sen takaavat sisäiset jännitteet useissa EU-maissa.
Suuryrityksille ”yhteisövero”
Budjettikomissaari Johannes Hahn on lähestynyt ongelmaa käytännönläheisesti ja ehdottaa, että osansa tuesta maksaisivat verojen muodossa ne, jotka Euroopan sisämarkkinoista eniten hyötyvät. Kyse on suuryrityksistä, jotka toimivat kaikkien EU-maiden alueilla.
-Suuryritykset hyötyvät sisämarkkinoista yleensä pienyrityksiä enemmän, joita taasen verotetaan enemmän. Kyse on verotuksen oikeudenmukaisuudesta, perustelee Hahn ehdotustaan Kurier-verkkomediassa.
Kompromissia etsimässä
Kyse EU:n verotusoikeudesta on kuuma peruna siksikin, että sen voi katsoa vievän kehitystä kohti liittovaltiota, joka taasen ei ole yleisesti hyväksytty kehityssuunta. Oma kysymyksensä on monikansallisten yritysten ja amerikkalaisten digitaalijättien mahdollinen kanta veronmaksuun. Ilmassa on kaikki kumuloituvan riidan ainekset myös Yhdysvaltojen kanssa.
Itävaltalaisen budjettikomissaari Hahnin ehdotuksen voi nähdä sitäkin taustaa vasten, että Itävalta, Ruotsi, Hollanti ja Tanska vastustavat EU-tukia, joita ei tarvitse maksaa takaisin. Näiden suorien avustusten osuus EU-komission suunnitelmassa on 500 miljardia euroa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- verotuksen oikeudenmukaisuus yhteisövero budjettikomissaari Johannes Hahn jälleenrakennusrahasto Kauppasota Euroopan unioni Suuryritykset EU-komissio Itävalta Tanska Hollanti Ruotsi EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


“Ministeriaitiosta asti valehdellaan kansalle, että euro on Suomelle hyvä valuutta”

Purra: Suomen ei pidä millään ehdoilla lähteä mukaan EU-elpymisrahastoon – ”Miljardien pommi lisää menopuolelle”

Taloustieteen dosentti Tuomas Malinen: Eurosta tarvitsee luopua

PS-kansanedustajat: EU-komission 750 miljardin elpymisrahasto on avoimen valtakirjan lahjarahaa – ”Suomen tilanne on nyt vakava”

Halla-aho: On aivan sama, rahoitetaanko elpymisrahastoa jäsenmaksujen korotuksella vai verotuksella – “Suomalainen maksaa laskun joka tapauksessa”

Meri: Liittovaltiota valmistellaan perussopimuksia kiertämällä – Suomi jälleen maksajan roolissa

Tšekin ex-presidentti: Euroopan komission vallan keskittämissuunnitelma tulee torjua
Viikon suosituimmat

Valkoisen teinin tappajasta tuli Amerikan mustien sankari
Texasissa nuorten miesten nujakka päättyi toisen nuoren kuolemaan, koska musta nuorukainen oli tuonut koulun urheilukisoihin repussaan veitsen ja päätti käyttää sitä. Nyt valkoisen teinipojan tappajasta on tullut Amerikan mustien sankari, jolle ihmiset ovat lahjoittaneet jo yli puoli miljoonaa dollaria.

MTV Uutiset otti selvää, mistä maista suomalaisiin korkeakouluihin haetaan – Halla-aho: “Kukaan muu kuin toimittaja ei luullut, että Suomeen tultaisiin opiskelemaan länsimaista”
"Jos luulit, että suomalaisiin korkeakouluihin haetaan opiskelemaan eniten esimerkiksi Saksasta tai Britanniasta, niin metsään meni", kirjoittaa MTV Uutiset artikkelissaan, jossa se on selvittänyt, mistä maista suomalaisiin korkeakouluihin haetaan opiskelemaan. - Kukaan muu kuin toimittaja ei luullut, että Suomeen tultaisiin opiskelemaan länsimaista, toteaa eduskunnan puhemies, perussuomalaisten Jussi Halla-aho Facebook-kirjoituksessaan.

Ulosottovelallisten tilanne paranee – Ari Koponen: ”Aito mahdollisuus päästä pois veloista”
Hallitus päätti puoliväliriihessä kirjauksesta, jolla etsitään keinoja auttaa ulosottovelallisia uuteen alkuun. Tarkoituksena on, että koron lisäksi myös velan pääoma tosiasiallisesti lyhenee.

Hallitus päätti tuhdista veronalennuksesta duunareille: Työn teosta jää jatkossa entistä enemmän rahaa käteen
Työn tekemisestä tulee Suomessa entistä kannattavampaa. Hallitus on päättänyt, että verotus kevenee pieni- ja keskituloisilla 525 miljoonaa euroa jo vuonna 2026 ja kevennys nousee 650 miljoonaan euroon seuraavana vuonna eli vuonna 2027.

Purra: “Suomalaisen veronmaksajan ei pidä kustantaa sitäkin lystiä, että joku roudaa jopa bisneksenä porukkaa tänne”

Purra myllyttää hyväuskoisia poliitikkoja: “Voisi kysyä, että miten mitään näin päätöntä voi edes keksiä”

SDP sulki perussuomalaiset ulos pormestarineuvotteluista – Vigelius: Nurmisen puheet yhteistyön tärkeydestä ovat ristiriidassa tekojen kanssa
Tampereen pormestariksi todennäköisesti nouseva Ilmari Nurminen (sd.) kertoi torstaina, että perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit on jätetty pois neuvotteluista Tampereen pormestariohjelmasta vuosille 2025–2029.

Manner-Espanjan sähköjärjestelmä romahti – yhteiskunta meni täysin sekaisin
Sähköt katkesivat tänään Espanjassa sekä Portugalissa ja kaaos iski välittömästi. Lähes kaikki modernin yhteiskunnan toiminnot ovat riippuvaisia toimivasta sähköverkosta, mikä tuli jälleen todistetuksi. Espanjan kansallinen kyberturvallisuusinstituutti tutkiikin, onko sähköverkon romahtamisen syynä kyberhyökkäys. Todennäköisin syy liittyy kuitenkin säätilaan.

Hallitus uusii YEL-työtulon – Marinin hallituksen kohtuuton ja typerä järjestely johtaisi katastrofiin
Yrittäjien eläkejärjestelyistä on ollut paljon puhetta nykyisen hallituksen puoliväliriihen yhteydessä. Voimassa oleva lainsäädäntö on Marinin hallituksen politiikan seurausta, ja erityisavustaja Asmo Maanselän (ps.) mukaan se johtaisi katastrofiin vuonna 2029.

Ruuan arvonlisävero laskee – kuluttajan ostovoima vahvistuu
Arvonlisäverotusta kevennetään alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokanta 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkoiltana hallituksen puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa.