
Taloustieteen dosentti Tuomas Malinen: Eurosta tarvitsee luopua
Helsingin yliopiston taloustieteen dosentti Tuomas Malinen luopuisi eurosta. Euroopan komissio on rikkomassa uusilla rahoitusvälineillä omia sääntöjään. Komissio ei sääntöjensä mukaan saa velkaantua ja verotuksen siirtäminen komissiolle johtaisi jäsenmaiden perustuslaillisiin kriiseihin. Malinen kirjoitti kannanottonsa Reaction-sivustolle.
Tuomas Malinen kirjoittaa kantansa euroon vaihtuneen viimeisen kymmenen vuoden aikana euron varovaisesta kannattamisesta täysimääräiseen euroskeptisyyteen. Uusien tukiohjelmiensa esitysten myötä EU:n laillisuus rikkoontuu. Kaiken lisäksi jäsenmaiden kansalaisilta ei kysytä mielipidettä siitä, onko liittovaltiohankkeille kansalaisten tuki.
Lukuisia valuuttaliittoja jo kaatunut
Euroopassa on ajan saatossa yritetty pystyttää lukuisia eri valuuttaliittoja. Ne ovat kuitenkin kaatuneet kasaantuneiden vaikeuksien vuoksi. Usein talouskriisit osuvat vain joihinkin valuuttaliittojen maihin. Tällaiset epäsymmetriset kriisit repivät liittoinnon riekaleiksi.
Malinen mainitsee myös sen, että valuuttaliitot ovat johtaneet hidastuneeseen talouskasvuun. Italian bruttokansantuote asukasta kohden on euron aikana polkenut paikoillaan. Kreikka on nyt köyhempi ennen euroon liittymistään. Eurokriisin jälkeen Suomenkin talous on elpynyt varsin hitaasti.
Valuuttaliitot ovat vaatineet toimiakseen taakseen myös joko liittovaltion tai poliittisen valtioliiton.
Hyvinä aikoina ongelmat pysyvät piilossa
Tuottavuuden kasvu ja kilpailukyky kehittyvät erilaisissa talouksissa eri tahtia. Valuuttakurssien joustojen puuttuessa erot kasvavat. Ne tosin pysyttelevät useimmiten piilossa talouden nousukausina kokonaiskysynnän kasvaessa.
Sen sijaan tilanne on vaikea laskukausina, talouskriiseistä puhumattakaan. Kokonaiskysyntä supistuu ja kilpailukyvyttömien maiden tulee yrittää kuroa takamatkaa umpeen poliittisesti vaikeilla toimilla kuten palkkaleikkauksilla.
Yhdysvalloissa valuuttaliiton ongelma on ratkaistu liittovaltiolla. Liittovaltion tason verotuksilla rahaa kanavoidaan rikkaimmista osavaltioista köyhempiin.
Ja nyt Euroopan komissio tähdännee samaan. Malinen huomauttaa, että tämä reitti on hänen sääntötulkintansa mukaan yksinkertaisesti laiton.
Euroopan komission laillisuusongelmat
Komission uusimpien esitysten mukaan se rikkoo Malisen mukaan ainakin sen omia sääntöjä artikla 310 tekstissä, missä EU:lta kielletään oman velan nostaminen. Komissio aikoo esityksessään laskea liikkeelle unionin omia velkakirjoja. Eli unioni velkaantuisi.
Lisäksi lahjoitusmuotoiset tukirahoitukset rikkovat artikla 125 sääntöä, jonka mukaan jäsenmaat huolehtivat itse taloudestaan ja tulonsiirrot olisivat siten kiellettyjä. Malinen ei usko uusien kriisipakettien väliaikaiseen luonteeseen.
EU:n verotusoikeus johtaisi ristiriitaan monen jäsenmaan perustuslain kanssa. Julkisuudessa on mietitty unionille eräänlaista muoviveroa, joskin esillä ovat olleet muitakin veromuotoja ja jopa unionin ulkorajoilla perittävistä hiilitulleista.
Ja kaikki nämä toimet on ajateltu tehtäväksi ilman, että EU-kansalaisten näkemystä kuunnellaan.
Eurosta tehtiin liian laaja
Malinen miettii, että Saksan, Itävallan ja Benelux-maiden välillä valuuttaliitto olisi voinut jopa toimia. Sen sijaan euroa alkoi käyttää peräti 12 maata ja määrä on sittemmin täydentynyt nykyiseen 19 jäsenmaahan.
12 jäsenmaan hyväksyminen euroon loi pohjan myöhemmin ilmenneille ongelmille.
Eurosta tulee luopua ainakin Suomessa siitä syystä, että vuodesta 2011 Eurooppa on ajautunut jatkuvaan liittovaltioistamiseen. Se uhkaa luoda taloudellisen taakan ja poistaa ajan saatossa myös kansallisen itsemääräämisoikeuden.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Taloustieteen dosentti Malinen: Velkakriisin uhka on syytä ottaa tosissaan – “Meidän on viipymättä alettava valmistella paluuta markkaan”

Maailmanhistoriassa ollut yli 200 valuuttaliittoa – itsenäisten valtioiden valuuttaliitot eivät kestä
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää