Presidentti Trump tapasi Pohjois-Carolinan matkallaan paikallisten päättäjien lisäksi kotinsa hurrikaanin vuoksi menettäneitä kansalaisia. / LEHTIKUVA
Donald Trump suuntasi ensimmäisen matkansa presidenttinä Yhdysvaltain luonnonkatastrofeista pahoin kärsineisiin Pohjois-Carolinan ja Kalifornian osavaltioihin. Byrokratia ei saa enää olla presidentin mielestä tuhojen korjaamisen esteenä ja paras ymmärrys tarvittavista toimista on aina lähinnä tuhoaluetta. Donald Trump on edelleen poliitikko, mutta nyt hän on myös toivon ääni ja koko kansan presidentti.
Hurrikaani Helene teki viime syksynä tuhojaan Pohjois-Carolinassa. Ainakin 104 ihmistä kuoli ja aineelliset vahingot ovat miljardiluokkaa. Presidentti Donald Trump päättikin aloittaa ensimmäisen matkansa virkaanastujaisten jälkeen juuri Amerikan hurrikaanialueelta perjantaina paikallista aikaa.
Trump otti paikallisen yleisönsä sanoen ”te annoitte ennätyksellisen tukenne meille, nyt minä tuen vahvasti teitä”. Seuraavaksi Trump hyppäsikin puheessaan jo Kalifornian Los Angelesiin ja ihmetteli, ”miksi nämä laskevat miljoonia ja miljoonia gallonia vettä Tyynenmereen, jonkun pitäisi selittää se ja samalla heillä oli Los Angelesissa puutetta (sammutus)vedestä”.
Piikiteltyään Kalifornian päättäjät Trump pääsi asiaan, joka sekin liittyy viranomaisiin ja nyt kyseessä oli Yhdysvaltain hätätilavirasto FEMA. Presidentin mukaan ”olemme pettyneitä FEMA:an”, kyseinen virasto ei ole hänen mukaansa tehtäviensä tasalla ja se pitäisi mahdollisesti jopa lakkauttaa.
Trump luetteli joukoittain katastrofin jälkiselvittelyissä tapahtuneita asioita, joista hänen syyttävä sormensa osoitti hätätilavirastoa.
– Tämä ei ole hyväksyttävää, presidentti toisteli.
– FEMA on ollut erittäin suuri pettymys, valtava määrä rahaa, valtavan byrokraattinen ja valtavan hidas, Trump totesi ja epäili myös politikoinnilla olevan tekemistä asiain kanssa.
Valtion hätätilavirastoa ei hänen mukaansa välttämättä tarvita, katastrofit hoituisivat nopeammin kuntoon osavaltiotasolla omin voimin ja toimin.
– Pohjois-Carolina on pian taas voimissaan, ehompana kuin koskaan ennen, presidentti vakuutti ennen lähtöään läsnäolijoille.
Saavuttuaan Los Angelesiin Trump ilmoitti kaksi asiaa, jotka edesauttaisivat maastopalojen tuhojen raivausta demokraattien hallitsemassa osavaltiossa. Ensinnäkin osavaltion pitäisi muuttaa äänestyslakeja siten, että laittomasti maahan tulleet eivät enää saisi äänestää ja että jo aiemmin mainittu vesi pitäisi päästä virtaamaan kaupunkiin eikä mereen.
– Tämän jälkeen olisin paras presidentti, jonka Kalifornia on koskaan nähnyt, Trump sutkautti.
Kalifornian demokraattikuvernööri Gavin Newsom halasi Trumpia lentokentällä. Tapaaminen oli yllättävän sydämellisen oloinen siitä huolimatta, että Trump oli arvostellut Newsomia melkoisen railakkaasti maastopalojen tehottomasta hoidosta.
Trump saapui itse tuhoalueelle helikopterilla, lensi tulen hävittämien alueiden ylitse ja sai näin omin silmin kokonaiskuvan katastrofin laajuudesta.
– Se oli hirvittävää, presidentti kuvaili näkemäänsä hävitystä tulen runtelemalla Pacific Palisadesin alueella.
Trump otti lehdistötilaisuudessa paikallisella paloasemalla tilanteen valtiomiesmäisin ottein hallintaansa ja ilmoitti tekevänsä kaiken tarvittavan, jotta ihmiset pääsevät aloittamaan tuhoutuneiden kotiensa jälleenrakentamisen.
– Ei tarvitse odottaa 18 kuukautta, sanoisin 18 päivää riittää, presidentti lupasi.
Trump toi yllättäen esiin myös Suomen ja Itävallan esimerkkimaina, joissa maastopaloja pystytään torjumaan menestyksekkäästi.
– Tehkää kuten he ovat tehneet, presidentti opasti paikallisia.
Trump otti jälleen kantaa myös hätätilaviraston toimiin ja totesi, ”ettei FEMA toimi enää ja että kestää viikkoja, ennen kuin se edes saapuu paikalle”.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Presidentti Donald Trump aloitti vaalitaistelun aikana antamiensa lupausten lunastamisen ja allekirjoitti heti lähes 200 asetusta.
Wall Street Journalin (WSJ) haastatteleman lähteen mukaan tulitaukosopimuksen ensimmäinen, kuusi viikkoa kestävä vaihe alkaa maanantaina 20.1. Republikaanien Donald Trump vannoo myös virkavalansa samana päivänä.
Runsas viikko aikaa Donald Trumpin virkaanastujaisiin. Peli kovenee ja uusi presidentti odottaa kärsimättömänä uuden aikakauden alkua. Yhdysvaltain hallinto on hermona, sillä kenelläkään heistä ei ole varmaa tietoa tulevasta - ja muutoksia on luvassa.
Mark Zuckerberg sanoo Trumpin valinnan olleen "kulttuurillinen käännekohta", jonka jälkeen on aika laittaa sananvapaus taas etusijalle. Hänen tekemänsä paljastukset siitä miten Facebook on tarkoituksella pyrkinyt sensuroimaan ja rajoittamaan keskustelua ovat hyvin mielenkiintoisia. Zuckerbergin mukaan viimeiset neljä vuotta ovat olleet someyrityksille erityisen vaikeaa aikaa, koska Yhdysvaltain hallitus on edistänyt sensuuria.
Viron heinäkuussa virkaansa astunut pääministeri Kristen Michal tunnetaan pragmaattisena poliitikkona. Keskeistä Virolle on turvallisuuspolitiikka ja puolustuskyky. Tätä opettaa Euroopalle myös Donald Trump.
Donald Trump voitti vaalit, koska amerikkalaiset halusivat presidentin, joka puhuu kaikkien ihmisten arkea koskettavista asioista, kuten hintojen noususta ja laittomasta siirtolaisuudesta. Vastoinkäymisistä ja salamurhayrityksistä huolimatta Trump veti ikimuistoisen vaalikampanjan, joka oli paljon hauskempi, ihmisläheisempi ja koskettavampi kuin hänen kilpailijansa kampanja. Trumpin voitto merkitsee myös itsenäisen kansalaisjournalismin voittoa suurten mediayhtiöiden määräysvallasta. Trumpin valinta on jo heikentänyt Yhdysvaltain houkuttavuutta laittomien siirtolaisten silmissä.
Viikon suosituimmat
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkisti torstaina 19.11.2025 raportin ”Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana”. Tähän asti erityisesti SDP on perustellut Sanna Marinin hallituksen ennätyksellistä velkaantumista ja velkavuoren kasvua ennen kaikkea koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa.
Expressenin mukaan yli miljardi kruunua eli yli 90 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja on ohjautunut yksityiskouluihin ja esikouluihin, jotka ovat olleet sidoksissa ääri-islamistisiin arvoihin.
Jengiväkivalta alkoi Ruotsissa käydä entistä tappavammaksi samoihin aikoihin, kun Ruotsiin saapui 163 000 turvapaikanhakijaa vuosina 2015–2016. Pelkästään Tukholmassa on jengien väkivaltaisuuksissa ammuttu hengiltä 196 ihmistä viimeisen 10 vuoden aikana. Nyt automaattiaseet ovat antamassa tilaa käsikranaateille.
Entinen BBC-toimittaja Graham Majin näkee Ison-Britannian yleisradioyhtiön käsillä olevan skandaalin oireeksi pidempään jatkuneesta journalistisen etiikan alennustilasta. Nykyisin Bournemouthin yliopistossa journalismia kouluttava Majin kuvailee BBC:n siirtymää faktoihin nojaavasta "totuusjournalismista" kohti narratiivien ja aktivismin hallitsemaa toimituskulttuuria.
Jälleen yksi hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä on valmistumassa tällä viikolla, kun eduskunta keskustelee tänään ja äänestää huomenna ulkomaalaislain muuttamisesta. Muutoksella pidennetään pysyvän oleskelun saamisen asumisaikaa ja tiukennetaan ehtoja.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa, että hallitus ei saa avata itärajaa ennen kuin Venäjän toiminta muuttuu olennaisesti. Hän painottaa, että mielenilmaus rajalla palvelee vain Venäjän tavoitteita ja vaarantaa Suomen edun.
Journalismissa on viime vuosina otettu käyttöön sosiaalisen median keskeiset toimintamallit. Siten myös somen yksilökeskeiset sisältöperiaatteet hiipivät mukaan juttuihin. Toimittaja raportoi asioista oman kokemuksensa kautta ja samalla tuotokseen tarttuvat tekijän omat arvot sekä yhteiskunnalliset näkemykset.
Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.
Noin 4 000 jengirikollista saa Ruotsissa perustoimeentulonsa sairauspäivärahasta, työkyvyttömyyseläkkeestä tai työttömyyskorvauksesta, käy ilmi paikallisen Kelan uudesta raportista. Yhteensä heille on maksettu etuuksia arviolta 3,6 miljardia kruunua.
Lue lisää
Lue lisää
