Trump oli parempi ehdokas ja voitti – kohta koittaa vaalilupausten lunastamisen aika

Yhdysvaltain presidentinvaalien voittajaksi nousi Donald Trump selvällä enemmistöllä. Trump sai 312 valitsijamiestä ja noin 75 miljoonaa ääntä, eli hieman enemmän kuin edellisissä vaaleissa. Kamala Harris sai 226 valitsijamiestä ja yli 71 miljoonaa ääntä, eli 10 miljoonaa ääntä vähemmän kuin Joe Biden edellisissä vaaleissa.

Prosentteina äänet menivät Trumpille suhteessa 50-48. Vaikka Trumpin voitto oli selkeä, kisa ratkaistiin muutamassa vaa’ankieliosavaltiossa hyvinkin pienillä äänieroilla.

Ääntenlaskenta on yhä kesken monissa osavaltioissa, vaikka vaaleista on kohta kulunut jo viikko. Esimerkiksi Kaliforniassa on laskettu vasta 77 prosenttia äänistä. Tämä kertoo Yhdysvaltain äänestysjärjestelmän ongelmista etenkin postiäänestyksen osalta. Toisaalta tällä asialla ei ole mitään merkitystä, sillä useimmissa osavaltioissa – kuten Kaliforniassa, joka meni Harrisille – voittaja oli selvillä jo ennen äänestystä, mikä puolestaan kertoo kaksipuoluejärjestelmän ongelmista ja maan syvästä jakautuneisuudesta.

Trumpin voitto oli niin kutsuttu “värisuora”, koska republikaanit näyttävät saavan enemmistön sekä edustajainhuoneessa että senaatissa. Tämä antaa Trumpille erittäin hyvät mahdollisuudet saada haluamansa lait läpi kongressin molemmissa huoneissa ainakin parin vuoden päästä pidettäviin välivaaleihin asti.

Vastoinkäymisten kautta voittoon

Edellisissä vaaleissa hävinnyt Donald Trump taisteli voittoon kovien koettelemusten kautta. Hänen vastustajansa yrittivät estää Trumpin ehdokkuuden kokonaan vedoten tekaistuun kapinasyytökseen. Häntä vastaan nostettiin useita poliittissävytteisiä oikeudenkäyntejä muun muassa liian hyvin onnistuneista kiinteistökaupoista ja prostituoidun maksamisesta hiljaiseksi. Lisäksi Trump yritettiin salamurhata peräti kahteen kertaan ja sen päälle häntä haukuttiin Hitleriksi.

Kaikesta tästä huolimatta Trump voitti. Sekä Kamala Harris että Joe Biden ovat myöntäneet tappionsa ja luvanneet edesauttaa rauhallista vallan vaihtumista. Yhdysvallat on hyvin jakautunut maa, joten Harrisilla ja Bidenilla on lähikuukausina ratkaiseva rooli: he voivat joko edesauttaa kahtiajaon lieventämistä tai he voivat yhä yrittää kampittaa Trumpin kakkoskautta eri tavoin. Varsinainen vallanvaihto tapahtuu vasta 20. tammikuuta.

Talous ja maahanmuutto ratkaisivat vaalit

Vaalien tärkeimmät kysymykset olivat talous ja maahanmuutto. Monien toimittajien on yhä vaikea ymmärtää tätä. CNN-kanavan poliittinen kommentaattori Scott Jennings sai toimittajakollegansa raivon partaalle toteamalla, että Trump kampanjoi niillä asioilla, joita tavalliset ihmiset pitävät tärkeinä.

Bidenin ja Harrisin kaudella hintojen nousu ja inflaatio ovat tuntuneet jokaisen amerikkalaisen kukkarossa. Trump koettiin luotettavammaksi ihmiseksi ratkaisemaan talousongelmia. Enemmistö amerikkalaisista arvosti Trumpin lupaamaa halvempaa bensaa enemmän kuin Harrisin lupauksia ihonvärin perusteella annettavista lainoista, joita ei tarvitse maksaa takaisin.

Toinen tärkeä kysymys oli laiton siirtolaisuus, joka on vaikuttanut ihmisten arkeen kaikkialla maassa. Harva uskoi, että Kamala Harris olisi vaalilupauksistaan huolimatta oikeasti halunnut tehdä mitään maahanmuuton ongelmille. Eihän hän tehnyt niille mitään varapresidenttinä ollessaankaan.

Monet “lailliset” latinot äänestivät Trumpia

Yleensä Yhdysvalloissa äänet jakautuvat melko tiukasti äänestäjän etnisyyden mukaan. Mustien äänet menevät käytännössä kokonaan (90 prosenttisesti) demokraateille. Latinotkin yleensä suosivat demokraatteja. Mutta Trumpin maahanmuuttopolitiikka miellytti monia sellaisia latinoja, jotka ovat maassa laillisesti.

Starr County on 66 000 asukkaan piirikunta, joka sijaitsee Texasin rajalla Rio Grande -joen varrella. Ennätysmäiset 97 prosenttia sen asukkaista on latinoja. Viimeisten 128 vuoden ajan tässä piirikunnassa on aina äänestetty demokraatteja. Näissä vaaleissa Trump mursi demokraattien valta-aseman saaden 57 prosenttia äänistä.

Demokraattipuolue on unohtanut työläiset

Suomen eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps) tulkitsee vaalitulosta siten, että Trumpin voitto on “pohjimmiltaan työväenluokan kapina woke-politiikkaa, hallitsematonta maahanmuuttoa ja muita yhteiskuntaa jakavia ‘edistyksellisiä’ pyrkimyksiä vastaan”. Nämä ovat ne syyt, miksi kymmenet miljoonat tavalliset ja kunnolliset amerikkalaiset äänestivät Donald Trumpia.

Yhdysvaltain politiikan kaikkein vasemmistolaisinta laitaa edustava senaattori Bernie Sanders on samaa mieltä. Sanders itse kisasi demokraattien presidenttiehdokkuudesta sekä 2016 että 2020 jääden toiseksi Hillary Clintonille ja Joe Bidenille.

– Ei pitäisi tulla suurena yllätyksenä, että demokraattinen puolue on hylännyt työväenluokan ja nyt huomaa, että työväenluokka on hylännyt heidät, toteaa Sanders Helsingin Sanomien mukaan.

Myös taloustieteen tuore nobelisti ja arvostetun MIT-yliopiston professori Daron Acemoglu on sitä mieltä, että demokraatit hävisivät siksi, että he ovat menettäneet amerikkalaisten työläisten luottamuksen eivätkä ole tehneet mitään saadakseen sen takaisin. Demokraatit ovat lakanneet olemasta työväenpuolue ja siirtyneet kannattamaan globalisaatiota, massamaahanmuuttoa ja Woke-ideologiaa, Acemoglu kirjoittaa. Nyt heitä äänestävät älymystön edustajat, eivät työläiset.

Trumpin kampanja oli hauskempi ja vetosi nuoriin

Kamala Harris otti vaalikampanjansa teemaksi ilon, mutta hyvin pian kävi ilmi, että Harrisin kampanja jäi melko ilottomaksi Trumpin ikimuistoisen hauskojen tempausten rinnalla. Trump esiintyi roskakuskina ja meni mäkkärille töihin friteeraamaan ranskalaisia.

Netissä meemeinä leviävien hauskojen tempausten lisäksi erityisesti nuorempiin äänestäjiin vetosi se, että sekä Donald Trump että hänen varapresidenttinsä J.D. Vance vierailivat Joe Roganin huippusuositussa keskusteluohjelmassa ja rupattelivat Roganin kanssa niitä näitä kolmen tunnin ajan. Joe Roganin lähetykset varmasti vaikuttivat monen äänestyspäätökseen, koska ne antoivat aivan uuden, inhimillisemmän kuvan ehdokkaista.

Myös Kamala Harrisilla olisi ollut mahdollisuus mennä Joe Roganin ohjelmaan, mutta hän ei halunnut. Tämä oli paha virhe, koska Roganin podcasteilla on nykyään enemmän katsojia kuin vanhoilla TV-kanavilla. Trumpin voitto tarkoitti myös itsenäisen kansalaisjournalismin voittoa vakiintuneesta valtamediasta, joka ei enää pysty kontrolloimaan sitä, kuka pääsee ääneen ja miten hänen haastattelunsa leikataan.

Vanha media ja julkkikset Harrisin puolella

Kamala Harrisin kampanjan tukena oli enemmän rahaa ja enemmän miljardöörejä kuin Trumpilla. Harrisilla oli puolellaan suurin osa vanhasta mediasta ja valtava joukko erilaisia superjulkkiksia, kuten Taylor Swift ja Beyonce.

Fox-uutiskanavan mukaan Harrisin kampanja käytti jopa 20 miljoonaa dollaria vaa’ankieliosavaltioissa järjestettyihin konsertteihin. Esiintymässä olivat muun muassa Jon Bon Jovi, Christine Aguilera, Katy Perry ja Lady Gaga.

Äänestäjän näkökulmasta Kamala Harris oli kulttuurisotaa käyvä DEI-rekry, jolla on paljon kivoja julkkiskavereita ja jota äänestämällä saa neljä vuotta lisää tätä samaa. Trump sen sijaan edusti todellista muutosta Yhdysvaltain nykytilaan.

Trumpin tukena todellisten huippuosaajien tiimi

Trumpin vaalikampanja puolestaan marssitti lavalle joukon politiikan ja talouden todellisia huippuosaajia, joista osa oli entisiä demokraatteja. Heistä tärkein on Robert F. Kennedy nuorempi, joka keskeytti oman presidenttikampanjansa ja asettui Trumpin taakse. Hänelle kaavaillaan terveyteen ja ravitsemukseen liittyvää virkaa Trumpin hallinnossa.

Maahanmuuttajataustainen monialayrittäjä Elon Musk on tietenkin merkittävä voimavara Trumpin tukiryhmässä. Hän saanee Trumpilta valtuudet ryhtyä valtionhallinnon tehokkuustarkastajaksi.

Toinen miljardööriyrittäjä Trumpin tiimissä on intialaistaustainen Vivek Ramaswamy, joka pyrki itsekin republikaanien presidenttiehdokkaaksi, mutta luopui kisasta kesken esivaalien ja asettui Trumpin taakse. Hänen ennustetaan nousevan joko senaattoriksi Vancen tilalle tai sisäisestä turvallisuudesta – ja karkotuksista – vastaavan Homeland Security -viraston johtoon.

Julkistetaanko “salaiset kansiot” ja Epsteinin lista?

Trumpin hallinnon henkilövalinnat ovat vielä kesken, mutta jo nyt nähtävissä, että yksi Trumpin kakkoskauden painopisteistä tulee olemaan vakiintuneen byrokraattivallan (“deep state“) horjuttaminen sekä hallinnon läpinäkyvyyden ja avoimuuden edistäminen. Trump on jo luvannut, että Kennedyjen murhiin liittyvät salaiset kansiot tullaan avaamaan.

Myös Jeffrey Epsteinin seksilomasaaren vieraslistan julkaisemisesta on ollut huhuja. Vääräleuat vaativat Trumpia julkistamaan myös Sean “Diddy” Combsin seksiorgioiden vieraslistat, koska suurin osa Kamala Harrisin tukijoista on todennäköisesti joko Epsteinin tai Diddyn listalla.

Kohta on vaalilupausten lunastamisen aika

Donald Trump on tehnyt vaalikampanjansa aikana ja vielä vaalivoiton jälkeenkin paljon lupauksia, joiden täyttämisessä tulee riittämään työtä. Kukaan ei oikeasti oleta, että hän pystyisi lopettamaan Ukrainassa käytävän sodan “24 tunnissa”, kuten on uhonnut, mutta hänen äänestäjänsä odottavat todellisia tekoja heti tammikuun lopussa.

Jotain on jo tapahtunutkin, vaikka Trump ei ole vielä edes astunut virkaansa: monet Meksikossa Yhdysvaltoihin matkalla olleet siirtolaiset ovat päättäneet kääntyä ja kävellä takaisin kotiin kuultuaan Trumpin voitosta.