Ex-presidentti Trump on tuomittu satojen miljoonien vahingonkorvauksiin. Syyttäjä uhkaa ulosmitata Trumpin nimeä kantavan pilvenpiirtäjän, jos rahoja ei kuulu. Oikeudenkäynnin luonne oli kuitenkin selvästi poliittinen. Syytettä ajoi Sorosin rahoittama demokraattisyyttäjä, joka oli omassa vaalikampanjassaan luvannut ottaa Trumpin silmätikukseen.

Yhdysvaltain entinen presidentti Donald Trump on tuomittu maksamaan 355 miljoonan dollarin vahingonkorvaus yrityksensä omistamien kiinteistöjen tasearvojen paisuttelusta. Syyttäjän mukaan Trump liioitteli omaisuutensa arvoa saadakseen edullisemmat lainaehdot pankeilta.

Trump tuomittiin myös kolmen vuoden liiketoimintakieltoon New Yorkin osavaltiossa. Maksettavalle vahingonkorvaukselle juoksee yhdeksän prosentin korko takautuvasti. Pelkkä korko on 87 500 dollaria päivässä, joten Trumpin kokonaisvelka tästä oikeudenkäynnistä on tällä hetkellä yli 453 miljoonaa.

Tällaisen summan maksaminen ei ole helppoa edes upporikkaalle Trumpille. Talouslehti Forbes arvioi Trumpin netto-omaisuuden olevan 2,6 miljardia dollaria, josta 426 miljoonaa on käteisenä tai helposti rahaksi muutettavana omaisuutena.

Trump aikoo valittaa tuomiosta

Donald Trump on ilmoittanut aikovansa valittaa tuomiosta, mutta valitusluvan saaminen edellyttää, että hänen on asetettava tuomitulle korvaukselle vakuus. Trumpilla on käytettävissään kaksi ylempää oikeusastetta. Valitusprosessi voi kuitenkin kestää pitkään, joten tuomio sitoo Trumpin käytettävissä olevia varoja vaalikampanjan aikana.

Oikeusjuttua ajanut New Yorkin osavaltion pääsyyttäjä Leticia James on ilmoittanut, että hän on valmis ulosmittaamaan Trumpin omaisuutta, mikäli tämä ei maksa vahingonkorvausta. James mainitsi erikseen, että Trumpin nimeä kantava pilvenpiirtäjä Trump Tower olisi sopiva kohde ulosmitattavaksi.

Kyseessä oli yksityisoikeudellinen oikeudenkäynti, joten Trumpilla ei ollut vaaraa joutua vankilaan. Asia ratkaistiin yhden tuomarin kokoonpanolla ilman valamiehistöä. Trumpin mielestä koko juttu oli Valkoisen talon masinoimaa vaalihäirintää ja tuomari oli tehnyt päätöksensä jo ennen oikeudenkäyntiä.

Oikeusjutulla on selvä poliittinen ulottuvuus

Kukaan ei voi kiistää oikeusjutun poliittista ulottuvuutta, sillä pääsyyttäjä Letitia James (dem) otti Trumpin silmätikukseen jo vaalikampanjansa aikana. Yhdysvalloissa tietyt syyttäjäviranomaiset valitaan vaaleilla poliittisin perustein.

Jo vuonna 2018 vaalikampanjansa aikana Letitia James solvasi silloista presidenttiä ”huijariksi”. Yksi Jamesin vaalilupauksista oli, että jos hänet valitaan osavaltion pääsyyttäjäksi, hän tulee ”kaivamaan kaikki Trumpin kiinteistökauppojen pimeät yksityiskohdat päivänvaloon”.

Letitia James voitti vaalit ja rikkoi lasikattoja: hänestä tuli New Yorkin osavaltion ensimmäinen naispuolinen ja ensimmäinen musta pääsyyttäjä. Hän piti vaalilupauksensa ja alkoi tutkia Trumpin kiinteistökauppoja heti päästyään virkaan. James nosti myös useita oikeusjuttuja Trumpin hallintoa vastaan muun muassa maahanmuuttopolitiikkaan liittyen.

Sorosin tukema syyttäjä

James on yksi niistä liberaaleista demokraattisyyttäjistä, joiden vaalikampanjaa miljardööri George Soros on tukenut. Soros tunnetaan avokätisenä vasemmistolaisten järjestöjen ja poliitikkojen rahoittajana, joka tukee Joe Bidenia ja vastustaa Donald Trumpia. George Soros ja hänen perheensä ovat lahjoittaneet Letitia Jamesille vaalirahaa ainakin 34 000 dollaria.

Sorosin poliittisesta rahoituksesta kirjan kirjoittanut Matt Palumbo arvioi, että Soros on käyttänyt 40 miljoonaa dollaria pelkästään syyttäjien vaalikampanjoiden tukemiseen eri puolilla maata. Parhaimmillaan Yhdysvalloissa on ollut samaan aikaan virassa peräti 75 johtavaa syyttäjää, jotka olivat saaneet vaalitukea Sorosilta. Nämä demokraattisyyttäjät tunnetaan löyhäkätisestä suhtautumisestaan rikollisiin, ainakin niin kauan kuin epäillyn nimi ei ole Trump.

Trump: ”Uhriton rikos”

Syyttäjän mukaan Trump oli vuosien ajan liioitellut kiinteistöjensä tasearvoja saadakseen pankeilta edullisemmat lainaehdot. Trumpin mukaan hän ei ollut kehottanut ketään paisuttamaan tasearvoja vaan ainoastaan laittanut nimensä alle tilitoimiston laatimiin papereihin.

Trump korostaa, että vaikka kiinteistöjen arvot olisi arvioitu väärin, kenellekään ei ole aiheutunut siitä haittaa, koska hän on maksanut kaikki lainat takaisin korkoineen. Pankit ovat tienanneet rahaa, eikä yksikään pankeista ole nostanut kannetta häntä vastaan.

– Tässä ei ollut uhreja, koska pankit tienasivat paljon rahaa, Trump sanoi.

Lisäksi Trump vetosi siihen, että hänen toimittamistaan papereista riippumatta pankit ovat erittäin päteviä tekemään omat arvionsa kiinteistöjen vakuusarvoista. Ei ole mitään todisteita siitä, että lainaehdot tai korko olisivat riippuneet hänen toimittamistaan tiedoista.

Trumpin juristit kritisoivat myös sitä, että syyttäjä turvautui vuosikymmeniä vanhaan kuluttajasuojalainsäädännön pykälään, jota yleensä käytetään kuluttaja-asiakkaitaan huijaavia yrityksiä vastaan.

Tuomari: ”Vääryydellä saatua tuloa”

Syyttäjän mukaan esimerkiksi Deutsche Bank myönsi Trumpille lainaa tavanomaista alhaisemmalla korolla. Korkeammalla korkoprosentilla pankki olisi saanut 168 miljoonaa dollaria enemmän korkoa.

Tuomari Arthur Engoron asettui syyttäjän kannalle ja katsoi, että kyseinen 168 miljoonaa, jotka Deutsche Bank olisi teoriassa voinut Trumpilta saada on ”vääryydellä saatua tuloa”, joka Trumpin pitää maksaa takaisin. Rahat eivät kuitenkaan mene Deutsche Bankille vaan New Yorkin osavaltiolle.

Lainat on maksettu mutta katumus puuttuu

Pitkässä tuomiossaan tuomari Engoron toteaa, että Trumpin saamat lainat on maksettu takaisin ajallaan ja korkoineen, mutta siitä huolimatta osavaltion on ”suojeltava rahoitusmarkkinoita” väärinkäytöksiltä. Tuomari tuntuu pitävän raskauttavana sitä, että Trump ei ole suostunut myöntämään toimineensa väärin. Hän luonnehtii Trumpin ”katumuksen puutetta” lähes ”patologiseksi”. Kuolemansynnistä ei kuitenkaan ole kysymys.

– Syytetyt eivät syyllistyneet murhaan tai tuhopolttoon. He eivät ryöstäneet pankkia aseella uhaten, tuomari Engoron kirjoittaa tuomion perusteluissa.

– Donald Trump ei ole Bernard Madoff. Mutta siitä huolimatta syytetyt ovat kykenemättömiä myöntämään virheensä.

Kohdeltiinko Trumpia kuten ketä tahansa?

Syyttäjä Letitia James yhtyy tuomarin näkemykseen siitä, että rahoitusmarkkinoiden on kohdeltava kaikkia newyorkilaisia reilusti. Hänen mukaansa ”jos tavallinen newyorkilainen menisi pankkiin ja esittäisi vääriä asiakirjoja, häntä kohdeltaisiin lain täydellä ankaruudella”.

On kuitenkin vaikea uskoa, että osavaltion pääsyyttäjä kävisi tavallisen kansalaisen kimppuun ilman että pankki tekee asiasta rikosilmoituksen. Yhdelläkään pankilla ei ollut mitään vaatimuksia Trumpia kohtaan.

SUOMEN UUTISET