
Eduskunnassa jäi epäselväksi: Mistä oppositio säästäisi?
Eduskunta kiisteli tiistaina kiivaasti leikkausten kohdistamisesta. Oppositio moitti esimerkiksi koulutukseen tehtäviä leikkauksia. Tähän vastasi perussuomalaisten Kimmo Kivelä.
– Tuskin täällä salissa on ketään, joka ei koe kipeinä näitä koulutuksen leikkauksia, mutta vaihtoehtoa ei ole esitetty. Mistä sitten leikattaisiin? Samalla meidän on kuitenkin muistettava, että koko 2000- luvun ajan korkeakoulubudjetti on lähes tuplaantunut.
– Jotenkin kuvaavaa on, että kun Helsingin yliopiston rajut irtisanomiset toteutettiin, niin kaksi kolmasosaa lähti hallinnosta. Kaksi viikkoa sitten tapasin tuntemani näyttelijän, joka kertoi Teatterikorkeakoulusta 1970-luvulta: opiskelijamäärä oli tuolloin suunnilleen sama kuin tänä päivänä, mutta silloin hallinnossa oli seitsemän ihmistä, nyt noin sata. Kyllähän tämä jotakin kertoo vinoutumista, Kivelä sanoi.
PS varoitti Caruna-kaupasta
Keskusteluissa puitiin myös sähkönsiirron myyntiä Carunalle.
– Perussuomalaiset varoittivat tästä ratkaisusta, joka päädyttiin tekemään. Yksityistä monopolia hyvin harvoin kannattaa tuoda julkisen monopolin tilaan. Tämä on nyt jälleen kerran todistettu. Emme osallistuneet elintärkeän kansallisomaisuuden myyntiin, Terho korosti.
Ketään ei jätetä
Terho myönsi, että ajat ovat karmeat ja hallitus joutuu tekemään kovia päätöksiä.
– Mutta kaikkein tärkein periaate säilyy: mahdollisuuksien tasa-arvo on Suomessa tinkimätön. Mahdollisuuksien tasa-arvon kautta syntyy toivo. Ja toiseksi: ketään ei jätetä jälkeen. Ei yhtäkään ihmistä. Kaikki kuuluvat tähän suomalaiseen projektiin ja yhteiskuntaan. Siitä syntyy turva.
– Työstä syntyy hyvinvointi, jonka päälle koko hyvinvointiyhteiskunta valetaan. Ja isänmaallisuudesta syntyy yhteishenki, jolla me yhdessä käännämme Suomen suunnan. Kaiken alusta ja perusta on meidän kykymme ja halumme uudistua tässä vaikeassa tilanteessa: kyky uudistaa talous- ja maahanmuuttopolitiikkaamme, kyky tehdä sosiaali- ja terveysalan uudistukset, kyky siirtyä eteenpäin ja vastata niihin haasteisiin, joita itse olemme itsellemme hyväksyneet EU:hun liittymisen myötä, Terho sanoi.
Turhaa huutelua
Kokoomuksen Ben Zyskowicz kovisteli oppositiota kevyistä ja katteettomista puheista.
– Nämä opposition säästöihin kohdistamat arvostelut ovat turhaa tuuleen huutelua, kun ei rehellisesti olla valmiita ilmoittamaan, mistä sen sijaan otettaisiin. Nämä Rinne ja kumppanit sanovat, ettei tarvitse säästää ja kaikille voidaan antaa rahaa ja hyvin menee. Se on ihan huuhaata, Zyskowicz syytti.
Hallitusta tuettiinkin: Carl Haglund (r.) ihmetteli paikallisesta sopimisesta käytävää keskustelua.
– Ruotsissa se toimii. Suomen keskustelukulttuuri on tässä asiassa ihmeellinen. Toivon, että hallitus löytäisi asiassa keinot, Haglund esitti.
Talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen (ps.) totesi, että Suomi on Kreikan tiellä – ei velan määrässä vaan sen ottotahdissa. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) oli asiasta samaa mieltä.
– Kuten Turunen totesi, velkaantumisvauhtimme on ongelma.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Terho: Tämän on oltava toiminnan vuosi

Lindström kannattaa paikallista sopimista ja henkilöstön aseman vahvistamista: ”Toivon, että tulosta syntyy sopimisen kautta”
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Mitä ihmettä? Ilta-Sanomat söhelsi arkivapaita koskevan uutisensa, ja pian ministerille toivotettiin kuolemaa

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.