Hallituspuolueet ja sosiaalidemokraatit äänestivät esityksen puolesta, kun taas opposition keskusta, vihreät ja vasemmistoliitto olivat lain hylkäämisen kannalla.
Muutoksen myötä EU- ja ETA-maiden ulkopuoliset opiskelijat maksavat jatkossa lukioissa ja ammattikouluissa koulutuksen kustannuksia vastaavan lukuvuosimaksun. Esimerkiksi lukiovuoden keskimääräinen kustannus yhtä opiskelijaa kohti voi kivuta yli 10 000 euron.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius pitää lakimuutosta onnistuneena jatkeena hallituksen vuosi sitten läpiviemälle päätökselle ulottaa ulkomaisten opiskelijoiden lukuvuosimaksut korkeakouluihin.
– Perussuomalaisten näkökulmasta maahanmuuttoa on harjoitettava järjellä ja taloudellisesti, ei hinnalla millä hyvänsä. Maksuton suomalainen koulutus ei voi olla maksuton koko maailmalle. Siksi maksun periminen ulkomaalaiselta on kohtuullista.
Keskustan vastahakoisuus ihmetyttää
Vigelius hämmästelee erityisesti keskustan vastustusta lakimuutokselle.
– On vaikea ymmärtää, että keskusta vihervasemmiston kanssa jälleen vastusti maahanmuuton järkevöittämistä. Miksi emme perisi laadukkaan koulutuksen tarjoamisesta maksua ulkomaalaiselta? Koulutus on mahdollista jatkossakin, mutta ei maksutta.
– Suomi ei voi olla koko maailman koulutuskeskus eikä sen enempää globaali sosiaalitoimisto, terveyskeskus, hoivakoti tai vankilakaan. Rahat eivät riitä, jos palveltavien määrä laajenee jokaiselle rajat ylittäneelle vailla ehtoja, maksuja tai vastuita.