LEHTIKUVA
Eduskunta hyväksyi keskiviikkona äänestyksessä hallituksen esityksen metsävähennyksen korottamisesta 60 prosentista 75 prosenttiin. Päätös on merkittävä askel kohti aktiivisempaa metsätaloutta ja kotimaisen metsäsektorin vahvistamista. Perussuomalaisten kansanedustajat Sami Savio, Jari Koskela ja Juha Mäenpää iloitsevat ratkaisusta, joka tukee kotimaista omistajuutta, yrittäjyyttä ja metsäteollisuuden raaka-ainehuoltoa.
– Kyseessä on tärkeä linjaus suomalaisen metsänomistajan aseman vahvistamiseksi. Metsävähennys on keskeinen keino puuston hankintamenojen huomioimiseksi verotuksessa, toteaa valtiovarainvaliokunnan jäsen Sami Savio.
Metsävähennyksen korottaminen mahdollistaa puuston hankintamenojen vähentämisen nykyistä nopeammin, mikä helpottaa erityisesti aktiivisia metsänomistajia, jotka investoivat metsiin ja tuovat puuta markkinoille.
– Uudistus parantaa selkeästi metsänomistajien mahdollisuuksia harjoittaa kannattavaa metsätaloutta. Tämä tukee myös alueellista työllisyyttä ja jalostavan teollisuuden kilpailukykyä, kommentoi kansanedustaja Jari Koskela.
Esityksen taustalla on tarve varmistaa metsäteollisuuden puuhuolto sekä kannustaa yksityisiä omistajia metsien hoitoon ja käyttöön. Metsävähennyksen korotuksen arvioidaan lisäävän hakkuiden houkuttelevuutta ja vahvistavan näin kotimaisen raaka-aineen saatavuutta.
– Päätös kertoo siitä, että hallitus todella arvostaa suomalaista omistajuutta ja näkee metsät paitsi taloudellisena myös strategisena kansallisomaisuutena. On reilua, että verotus tunnistaa tämän ja mahdollistaa puun arvon asianmukaisen huomioimisen, painottaa kansanedustaja Juha Mäenpää.
Perussuomalaiset on johdonmukaisesti kannattanut uudistusta hallitusohjelman linjauksia noudattaen. Päätös on askel oikeaan suuntaan myös veropolitiikan selkeyttämisen näkökulmasta, kun metsävähennykseen liittyvät prosenttiosuudet yhtenäistetään 75 prosenttiin.
– On hyvä, että verotus kannustaa omistamaan, hoitamaan ja hyödyntämään metsää vastuullisesti. Suomalainen metsänomistaja ansaitsee tukea, ei byrokratiaa tai lisärasitteita, edustajat toteavat.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Hallitus vahvistaa kotimaista metsänomistusta korottamalla metsävähennyksen enimmäismäärää 60 prosentista 75 prosenttiin metsätalouden pääomaveron alaisista tuloista sekä metsäkiinteistöjen hankintamenoista. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman pitää uudistusta merkittävänä positiivisena toimena metsänomistajien kannalta.
Perussuomalaisten kansanedustajat Ville Vähämäki, Minna Reijonen, Sara Seppänen ja Antti Kangas ottavat vahvasti myönteisen kannan hallituksen esitykseen, jolla metsävähennyksen enimmäismäärä nostetaan 60 prosentista 75 prosenttiin. Uudistus tukee suomalaista perhemetsätaloutta, lisää puun tarjontaa ja vahvistaa kotimaista omistusta tilanteessa, jossa ulkomainen ja institutionaalinen metsäomistus on kasvussa.
Hallitus vahvistaa suomalaisen metsänomistajan asemaa, puolustaa kotimaista yksityisomistusta sekä tukee alueellista yrittäjyyttä ja työllisyyttä, kertoi valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra, kun hän esitteli keskiviikkona hallituksen esityksen, joka koskee metsäverotuksessa sovellettavan metsävähennyksen korottamista.
Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen, jolla metsävähennyksen enimmäismäärää korotetaan 60 prosentista 75 prosenttiin. Metsävähennys on verotuksessa tehtävä vähennys, jonka saa silloin, kun on ostanut metsää ja saa tuloa puun myynnistä.
Maahanmuuttopolitiikan johdonmukaista täysremonttia on jatkettava myös seuraavalla hallituskaudella. - On löydyttävä vaadittava konsensus halpamaahanmuuton ja ongelmallisen opiskeluperäisen maahanmuuton kiristämiseksi. Kuten Ruotsissa jo tehdään, sanoo valtionvarainministeri Riikka Purra.
Viikon suosituimmat
Maahanmuutto rasittaa julkista taloutta, vaikka maahanmuuton hyödyt olisi huomioitu laskelmissa, toteaa kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen Leevi Leivon haastattelussa.
Perussuomalainen Nuoriso on tuohtunut Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää kaupungin rivitalojen asukkaat pois, jotta asuntoihin voidaan asuttaa läheiseen vastaanottokeskukseen saapuvia turvapaikanhakijoita.
Vasemmistoliiton aktiivien toimittama Vasen kaista -verkkomedia julkaisi eilen laajan kirjoituksen naispoliitikkoihin kohdistuvasta häirinnästä. Tänään valtiovarainministeri Riikka Purra on kertonut häneen kohdistuneesta häirintäaktivismista, jonka taustalla on muun muassa vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas.
Yle uutisoi 12.8.2025 Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää suomalaisia vuokralaisia kodeistaan vastaanottokeskuksen tieltä. Rivitalot vuokraa jatkossa Luona Oy, jolla on vastaanottokeskus naapurissa. Asukkaat pitävät kaupungin ratkaisua epäoikeudenmukaisena. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää Mikkelin tapausta hälyttävänä esimerkkinä siitä, mitä on odotettavissa, ellei turvapaikkapolitiikan kiristyksistä pidetä kiinni ja kiristetä lisää.
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.
Pääkaupunkiseudulla asuminen eriytyy yhä voimakkaammin asukkaiden äidinkielen ja sosiaalisen aseman mukaan. Nuorimmissa ikäluokissa jo puolet joidenkin alueiden asukkaista on vieraskielisiä. Vapaarahoitteisten asuntojen keskihinta kertoo puolestaan siitä, että uudistuotanto tai remontointi saattaa näillä alueilla olla haastavaa. Segregaatio sen sijaan on pomminvarmaa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen nostaa Italian myrkkyjäteongelman varoittavaksi esimerkiksi viherhumpan aiheuttaman päästövimman ennalta-arvaamattomista seurauksista. Ilmastoideologian aiheuttama turvetuotannon alasajo saattaa johtaa siihen, että Suomessakin joudutaan turvautumaan epätoivoisiin ratkaisuihin, jotta suomalaisten kodit eivät jäätyisi talvella.
