

EKP ei onnistunut puhumaan inflaatio-odotuksia alas – markkinat odottavat ja politiikot vaativat koronnostoa
Euroopan keskuspankin viime viikon kokouksessa ei tehty rahapoliittisia toimia. Yhä kiihtyvä inflaatio on keskuspankin mukaan väliaikaista. Markkinat eivät luota keskuspankkiirien puheisiin, sillä odotuksissa on korkotason nousu, mitä ei olla euroalueella nähty yli vuosikymmeneen. Politiikotkin ovat alkaneet vaatia korkotason nostoa inflaation suitsemiseksi.
Euroalueen inflaatio kiihtyi syyskuun 3,4 prosentista lokakuussa 4,1 prosenttiin. Ekonomistit odottivat inflaation kiihtyvän maltillisemmin 3,7 prosenttiin. EKP:n tavoite on pitää inflaatio kahdessa prosentissa.
Raju inflaation pelätään hidastavan talouskasvua. Muutama keskuspankki on aloittamassa rahapolitiikan kiristyksen. EKP ei lukeudu näihin keskuspankkeihin, sillä sen on huomioitava korkotason noston vaikutukset pahasti velkaantuneiden euromaiden velanhoitokykyyn.
Italian korot nousussa
Erityistä huolta aiheuttaa raskaasti velkaantuneen Italian lainakorot. Maan 10-vuotisen lainan korkotaso oli vielä kesällä hieman päälle puoli prosenttia. Nyt korot ovat nousseet ripeästi noin 1,2 prosenttiin.
Bloombergin kolumnisti Marcus Ashworth kirjoittaa EKP:n joutuvan pitämään rahapoliittisen elvytyksen käynnissä euroalueen hataran taloustilanteen vuoksi. Hänen mukaansa EKP:n tulee kyetä rauhoittamaan markkinat. Markkinareaktioista päätellen keskuspankki ei siihen pystynyt.
Italian velkakirjojen myynti perustuu ajatukseen, että EKP:n on pakko puuttua rehottavaan inflaatioon rahapolitiikkaa kiristämällä. Euroalueen reaalikorkotaso on tukevasti pakkasella ja rahapoliittinen kiristäminen lähentäisi reaalikorkoja kohti tasapainotilaa.
Reaalikorot siivoavat pois inflaation vaikutuksen. Saksassa reaalikorko ei ole ollut näin alhaalla yhteisvaluutan aikana. Vallitseva tilanne rankaisee säästäväisyyttä ja palkitsee velkaantujia.
Politiikot huolestuvat
Itävallan valtiovarainministeri Gernot Blümel hoputti EKP:ta toimiin inflaation vuoksi. Politiikot eivät tapaa puuttua keskuspankkien toimintaan.
Blümel sai pian seuraa Saksan liberaalidemokraattien puheenjohtaja Christian Lindneristä. Lindner pyrkii Saksan seuraavaksi valtiovarainministeriksi. Hänen mukaansa EKP:n ei tule unohtaa tehtäväänsä inflaation yhä kiihtyessä.
Euroalueen kuluttajat ovat niin ikään huolissaan inflaatiosta. Euroopan komission tilastojen mukaan kuluttajat ovat viimeksi olleet yhtä paljon huolissaan inflaatiosta vuonna 1993.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Euroopan sähkömarkkinat järisevät – kuluttajien energialasku voi nousta viidenneksen

Espanjan, Ranskan ja Italian inflaatioluvut nousussa energian kallistuessa

Maailman velkavuori kasvanut vaarallisen korkealle tasolle, tulevien kriisien hoito vaikeutuu

Energiakriisi leviämässä Pohjoismaihin ja Intiaan – komissio tutkii sähkötukiaisten laillisuutta

Globalisaatio johtaa tyhjien hyllyjen syndroomaan – meno maailmalla on pian kuin entisessä itäblokissa

EKP huolissaan aiheuttamistaan riskeistä – kehottaa kansalaisia nielemään kiltisti elämisen kallistumisen
Viikon suosituimmat

Valkoisen teinin tappajasta tuli Amerikan mustien sankari
Texasissa nuorten miesten nujakka päättyi toisen nuoren kuolemaan, koska musta nuorukainen oli tuonut koulun urheilukisoihin repussaan veitsen ja päätti käyttää sitä. Nyt valkoisen teinipojan tappajasta on tullut Amerikan mustien sankari, jolle ihmiset ovat lahjoittaneet jo yli puoli miljoonaa dollaria.

MTV Uutiset otti selvää, mistä maista suomalaisiin korkeakouluihin haetaan – Halla-aho: “Kukaan muu kuin toimittaja ei luullut, että Suomeen tultaisiin opiskelemaan länsimaista”
"Jos luulit, että suomalaisiin korkeakouluihin haetaan opiskelemaan eniten esimerkiksi Saksasta tai Britanniasta, niin metsään meni", kirjoittaa MTV Uutiset artikkelissaan, jossa se on selvittänyt, mistä maista suomalaisiin korkeakouluihin haetaan opiskelemaan. - Kukaan muu kuin toimittaja ei luullut, että Suomeen tultaisiin opiskelemaan länsimaista, toteaa eduskunnan puhemies, perussuomalaisten Jussi Halla-aho Facebook-kirjoituksessaan.

Ulosottovelallisten tilanne paranee – Ari Koponen: ”Aito mahdollisuus päästä pois veloista”
Hallitus päätti puoliväliriihessä kirjauksesta, jolla etsitään keinoja auttaa ulosottovelallisia uuteen alkuun. Tarkoituksena on, että koron lisäksi myös velan pääoma tosiasiallisesti lyhenee.

Hallitus päätti tuhdista veronalennuksesta duunareille: Työn teosta jää jatkossa entistä enemmän rahaa käteen
Työn tekemisestä tulee Suomessa entistä kannattavampaa. Hallitus on päättänyt, että verotus kevenee pieni- ja keskituloisilla 525 miljoonaa euroa jo vuonna 2026 ja kevennys nousee 650 miljoonaan euroon seuraavana vuonna eli vuonna 2027.

Purra: “Suomalaisen veronmaksajan ei pidä kustantaa sitäkin lystiä, että joku roudaa jopa bisneksenä porukkaa tänne”

Purra myllyttää hyväuskoisia poliitikkoja: “Voisi kysyä, että miten mitään näin päätöntä voi edes keksiä”

SDP sulki perussuomalaiset ulos pormestarineuvotteluista – Vigelius: Nurmisen puheet yhteistyön tärkeydestä ovat ristiriidassa tekojen kanssa
Tampereen pormestariksi todennäköisesti nouseva Ilmari Nurminen (sd.) kertoi torstaina, että perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit on jätetty pois neuvotteluista Tampereen pormestariohjelmasta vuosille 2025–2029.

Manner-Espanjan sähköjärjestelmä romahti – yhteiskunta meni täysin sekaisin
Sähköt katkesivat tänään Espanjassa sekä Portugalissa ja kaaos iski välittömästi. Lähes kaikki modernin yhteiskunnan toiminnot ovat riippuvaisia toimivasta sähköverkosta, mikä tuli jälleen todistetuksi. Espanjan kansallinen kyberturvallisuusinstituutti tutkiikin, onko sähköverkon romahtamisen syynä kyberhyökkäys. Todennäköisin syy liittyy kuitenkin säätilaan.

Hallitus uusii YEL-työtulon – Marinin hallituksen kohtuuton ja typerä järjestely johtaisi katastrofiin
Yrittäjien eläkejärjestelyistä on ollut paljon puhetta nykyisen hallituksen puoliväliriihen yhteydessä. Voimassa oleva lainsäädäntö on Marinin hallituksen politiikan seurausta, ja erityisavustaja Asmo Maanselän (ps.) mukaan se johtaisi katastrofiin vuonna 2029.

Ruuan arvonlisävero laskee – kuluttajan ostovoima vahvistuu
Arvonlisäverotusta kevennetään alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokanta 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkoiltana hallituksen puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa.