

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Taloustieteen professorit ylenpalttista elvytystä vastaan – Matti Virén: ”Julkiset menot eivät ole mikään kasvun lähde”
EU:n jo toiminnassa oleva elvytyspaketti on saanut komissiolta ja monelta politiikolta kiitosta paketin elvyttävästä vaikutuksesta. Taloustieteen professorit ovat kauhuissaan pitkän aikavälin seurauksista. Elvytyspaketin rahat on lähivuosina maksettava takaisin korkojen kera, eivätkä panostetut eurot tule edes yhtä suurina takaisin.
Taloustieteen professorit Daniel Lacalle ja Matti Virén huomauttavat elvytyskeskustelussa fiskaalikertoimen tärkeydestä. Fiskaalikerroin tarkoittaa eräänlaista hyötysuhdetta. Siinä lasketaan, paljonko jokainen panostettu euro tuottaa euromääräistä talouskasvua.
Jos fiskaalikerroin on yksi, on talouspoliittinen toimi – kuten vaikka EU:n laajuinen elvytys – neutraalia. Jos kerroin on yli yhden, puhutaan yleisesti ottaen tuottavasta investoinnista. Jos kerroin on jotain nollan ja yhden väliltä, investointi on kannattamaton. Negatiivinen kerroin osoittaa toimen olevaan suorastaan haitallinen.
Fiskaalikerroin pudonnut vuosien saatossa
Lacalle tutki elvytyksen fiskaalikertoimia viime vuosikymmenten aikana. Hän havaitsi, että kerroin on alle yhden ja se on pudonnut lähemmäksi nollaa ajan kuluessa.
Hän tutki näitä kertoimia voidakseen vastata kysymykseen, onko vuosikymmenten ajan kestävä julkinen elvytys mielekästä.
Lacalle huomautti Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n todenneen fiskaalikertoimen vajoavan ajan myötä: vuonna 1975 julkisen sektorin elvytyskerroin oli 0,55 ja 1990-luvun lopulla enää alle 0,3.
Fiskaalikerroin on siis monin verroin huonompi kuin perinteisissä uhkapeleissä. Kansanedustaja Paavo Arhinmäki (vas.) artikuloi selkein sanoin eduskunnan suuressa salissa: ”Nyt tulee rahaa!”
Mikäli yksikätinen rosvo osaisi puhua, se voisi huudahtaa samoin Suomi-neidon tunkiessa eurojansa laitteeseen.
Suomen Uutiset kysyi Virénin näkemystä asiaan.
– Pitkän aikavälin kerroin on korkeintaan nolla, Virén pamauttaa.
Vastaus kertoo, että massiivisen elvytyksen vaikutukset ovat parhaimmillaan rahan kaatamista kankkulan kaivoon. Huonommissa tapauksissa elvyttäminen on vuosien aikajänteellä tarkasteltuna jopa suorastaan haitallista.
Veljenpoika maksettaessa
Arhinmäen ajatusta rahan tulemisesta nyt saattaa olla hyvinkin lyhytnäköistä kansankosiskelua. Arhinmäki on sikäli oikeassa, että rahaa todellakin tulee nyt, mutta hän verraten kätevästi unohtaa sellaisen tosiseikan, että keskuspankkien nollakorkoisessa maailmassa suomalaiset maksavat tästä hetken huumasta osapuilleen kaksinkertaisesti takaisin.
– Minusta on tyhmää tarkastella vain lyhyen aikavälin kertoimia. Vaikka näennäisesti menot voidaan rahoittaa ”ilmaiseksi”, on ne todellisuudessa maksettava takaisin veroina: joko tavallisina veroina tai sitten inflaatioveron muodossa, Virén muistuttaa takaisinmaksusta.
Virén toteaa myös, että Suomella ei ole järkeä euromaana osallistua EU:n elvytyspakettiin.
– Kukaan ei laske, kuinka paljon apupaketin takaisinmaksu kurittaa Suomen taloutta. Ehkä pahinta olisi, että apupaketin maksu vaikuttaisi välillisten verojen kautta eniten kustannuskehitykseemme: kiitos EMU-kytkennän, sen negatiiviset kerroinvaikutukset olisivat taatusti suurempia kuin -1.
Kustannuskehitys viittaa tuotteidemme – eritoten vientituotteidemme – kallistumiseen erilaisten verojen nousun myötä. Se heikentää kansainvälistä kilpailukykyämme.
Elvytysrahojen kohdentamisvaikeuksia
EU:n elvytyspaketti vaikuttaa hyvin samalta kuin monet muut Euroopan komission tehtailemat visiot. Elvytysrahoilla siirrytään kuin taikaiskusta kohti vihreämpää teknologiaa ja digitalisaatiota.
Tuskin kukaan on kertomassa kansalaisille, miten tämä konkreettisesti toteutetaan. Esimerkiksi Kreikan saamien elvytysvarojen kohdentuminen komission ideaalisiin toiveisiin saattaa hyvinkin olla puhdasta päiväunta.
Lacalle päättelee julkisen sektorin ärhäkkään puuttumisen johtavan meneillään olevan elvytyksen surkeaan epäonnistumiseen aiemmin toimeenpantujen elvytysohjelmien valossa.
Lacalle kirjoittaa elvytyspakettien tavallisesti menevän haaskuun, valkoisiin norsuihin. Kohteet ovat näennäisen arvokkaita, mutta joiden kulut jättävät varjoon kaikki hyödyt. Olisi perin omituista, jos yksikään yksityinen liikemies ei olisi vainunut kannattavia investointeja, vaikka Euroopan komission mukaan niitä on jaettavaksi asti.
Lacallen mukaan hallitusten ei tulisi jäädä Koronan edessä sormi suuhun. Veronkevennyksillä saa kansalaisten lompakoihin enemmän käyttörahaa.
Kansalaiset sitten itse kuluttavat rahansa mielekkäiksi kokemiinsa kohteisiin ja palveluihin – eikä niihin, joita EU:n byrokraatit norsunluutorneissaan haluavat hallintoalamaistensa käyttävän.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Kokoomuksesta selitellään tukea EU-elvytyspaketille – Ranne: Ei ratkaise ongelmia – ”Olisi rehellistä myöntää, että EU ei noudata omia sääntöjään eikä talouskuria”

Paljon elvytystä – paljon velkaa ja olematonta kasvua

Halla-aho: On epäviisasta rakentaa kohtalonyhteys hyvin erilaisten talouksien ja hyvin erilaisten fiskaalisten kulttuurien välille

Tavio: Kansanedustajilta usein kysytään säästökohteita – ”Hyvä alku olisi säästää EU-tulonsiirroista ja elvytyspaketista, joka on Suomen kannalta aivan turha”

Perussuomalaisten vaihtoehto EU-elvytyspaketille: Jokainen jäsenmaa ottaa itse tarvitsemansa lainan ja vastaa siitä itse

EKP ei onnistunut puhumaan inflaatio-odotuksia alas – markkinat odottavat ja politiikot vaativat koronnostoa

Suomen hyvinvointivaltio uhattuna – talousprofessori Virén vaatii ratkaisuja: ”Mitä enemmän vaikeita päätöksiä vältellään, sitä enemmän kasautuu ongelmia”
Viikon suosituimmat

Antikainen järkyttyi: Kymmenen päällikköä ja yli 80 työntekijää jakaa suomalaisten verorahoja maailmalle
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii ulkoministeriön kehitysapuhallinnon rajua keventämistä. Ulkoministeriön kehityspoliittisella osastolla työskentelee yli 80 henkilöä. Osastolla on yksi osastopäällikkö, kaksi apulaisosastopäällikköä ja seitsemän yksikköä omine päällikköineen. Siis yhteensä kymmenen päällikköä yhdellä osastolla.

Teemu Keskisarjan kolumni: Ylen tanskalainen roskapönttö
Miksi Tanskan hömppä valloittaa Suomessa julkisen palvelun median, ihmettelee Teemu Keskisarja.

Bergbom tulistui Veronika Honkasalolle: ”Suomi ei ole velkaa Somalialle”
Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo haluaa jatkaa leikkausuhan alla olevien Somalian järjestöhankkeiden rahoitusta. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom puolustaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion ratkaisua olla myöntämättä hankkeille avustuksia, koska palautusyhteistyö Somalian kanssa ei toimi.

Purra palautti keskustan maan pinnalle: ”Tehän sen rahoituslain teitte”
Keskusta vaatii hallitusta tilille hyvinvointialueiden ongelmista, vaikka puolue itse oli rakentamassa nykyistä sote-rahoitusmallia viime hallituksessa. Valtiovarainministeri Riikka Purra muistutti eduskunnan kyselytunnilla keskustaa sen omasta vastuusta ja totesi hallituksen jo korjanneen rahoituslakia.

Tavio torppasi hankkeet Somaliaan
Perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio ei myöntänyt rahaa kansalaisjärjestöjen kehitysapuhankkeille Somaliaan. Ulkoministeriö järjesti taannoin hanketuen hakukierroksen, jossa järjestöt hakivat Somaliaan yhteensä noin 4,2 miljoonan euron rahoituksia. Ministeri Tavion päätöksellä rahat säästetään.

Somalian media noteerasi Tavion linjan – Yle uutisoi päätöksestä somaliksi
Somalian media on noteerannut ministeri Ville Tavion päätöksen torjua kansalaisjärjestöjen Somalia-hankkeet. Myös Ylen somalinkieliset uutiset teki aiheesta oman uutisvideon.

Koneen Säätiön rahoittama liike ja Elokapina tunkeutuivat hakkuutyömaalle – aktivistien väitteet romahtivat faktantarkistuksessa
Koneen Säätiön rahoittama Metsäliike pakotti keskeyttämään metsätyöt Pieksämäellä laittomasti. Samalla se todisti omaa ympäristöalarmismiaan vastaan. Metsätalous ja luonnon monimuotoisuus mahtuvat samalle hehtaarille, painottaa Metsäammattilaiset tiedotteessaan.

Grönroos Espoon ryöstösarjasta: ”Suomi alkaa olla samassa tilanteessa kuin Ruotsi”
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtajan Simo Grönroosin mukaan Espoon nuorten ryöstösarja on seurausta vuosia jatkuneesta epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta. Hän vaatii maahanmuuttopolitiikan kiristämistä, rikoksiin syyllistyneiden maahanmuuttajien karkottamista sekä poliisin resurssien turvaamista.

Seppänen jyrähtää Tavion Somalia-kohusta: ”Vain sairas maa löylyttää omaa ministeriään”
Vain sairas maa löylyttää omaa ministeriään siitä, että hän tekee poliittisen linjauksen kehitysavusta, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen.

Ruotsin valtiopäivät muutti perustuslakia: Kansalaisuus pois maahanmuuttajataustaisilta rikollisilta ja huijareilta
Ruotsin valtiopäivät on hyväksynyt perustuslain muutoksen, joka mahdollistaa Ruotsin kansalaisuuden peruuttamisen, jos se on hankittu väärin tiedoin tai kaksoiskansalainen on syyllistynyt vakavaan rikokseen. Perustuslain muutos on hyväksytty, mutta toimeenpano riippuu seuraavan hallituksen lakiehdotuksista. Vasemmistopuolue ja vihreät vastustivat muutosta.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää











