Elomaa: Ammatillisen koulutuksen urheilijanuoret jätetty paitsioon

Perussuomalaiset kansanedustajat Ritva ”Kike” Elomaa ja Ville Vähämäki ovat huolissaan urheilijoiden ammatillisen koulutuksen tilanteesta. He ovat laatineet kirjallisen kysymyksen, jossa tiedustellaan hallituksen näkemyksiä urheilulukioiden ja ammatillisten urheiluoppilaitosten yhdenvertaisuudesta niin rahoituksen kuin hakumenettelyn osalta.

Suomessa toimii tällä hetkellä 15 urheilulukiota ja 15 ammatillisen koulutuksen järjestäjää, jotka tarjoavat urheileville nuorille suunnattua koulutusta. Näiden toisen asteen urheiluoppilaitosten tarkoitus on mahdollistaa opiskelijoille intensiivinen harjoittelu ja kilpaileminen opintojen ohella.

– On hienoa, että meillä on urheilijanuorille räätälöityjä toisen asteen opinpolkuja, koska urheilumaailman huipulle tähdättäessä treenaaminen vaatii valtavasti ponnisteluja, toteavat Elomaa ja Vähämäki.

Ammatillista urheilijakoulutusta tuetaan vaatimattomasti

Tällä hetkellä urheilulukioissa valkolakkia tavoittelee noin 2 000 urheilijanuorta ja urheilijoiden ammatillista koulutusta suorittaa noin 700 opiskelijaa. Urheilulukiot saavat vuosittain eritystehtävänsä suorittamista varten valtion tukea neljä miljoonaa euroa ja ammatilliset urheiluoppilaitokset ovat saaneet tähän asti vastaavaa tukea 300 000 euroa.

Ammatillisen koulutuksen uudistuksen yhteydessä tämä avustus on poistettu kokonaan ja opetus- ja kulttuuriministeriö ohjeistaa oppilaitoksia hakemaan urheilijakoulutukseen tukea ammatillisen koulutuksen strategiarahoituksen kautta.

– Ammatillisen urheilijakoulutuksen tuen määrä on tähän asti ollut vaatimaton urheilulukioihin verrattuna ja toivottavasti uudistuksen myötä valtion tuki ei ainakaan enää tästä pienenisi, huolehtii Elomaa.

Opiskelijavalintaan tehty eriarvoistavia muutoksia

Myös ammatillisen urheilijakoulutuksen opiskelijavalintaan on tullut muutoksia. Ennen urheiluansioista saattoi saada yhteishaussa kolme lisäpistettä, mutta uudistuksen myötä urheilijanuorten ei ole enää mahdollista saada yhteishaussa lisäpisteitä.

Urheilulukioon pyrittäessä puolet kokonaispistemäärästä määräytyy peruskoulun päättötodistuksen pohjalta ja puolet soveltuvuuspisteillä, joissa urheiluansioilla on erittäin suuri painoarvo.

– Tämä on merkittävä epäkohta, joka asettaa urheilijoiden ammatillisen koulutuksen ja urheilulukiot keskenään eriarvoiseen asemaan, huomauttaa Vähämäki.

Hakijamäärät pudonneet merkittävästi

Ammatilliseen urheilijakoulutukseen haetaan nykyisin normaalin yhteishaun kautta, eikä erillistä hakua ole. Uudistuksen vaikutukset näkyvät jo nyt. Tänä keväänä ammatilliseen urheilijakoulutukseen hakeneiden määrä putosi merkittävästi vuoden takaisesta.

– Monet menestyneet suomalaisurheilijat, kuten jääkiekkoilija Aleksander Barkov, F1-mestari Mika Häkkinen ja keihäänheittäjä Antti Ruuskanen, ovat opiskelleet ammatillisella urheilijan polulla. Urheilijoiden ammatillista koulutusta pitää kehittää, jotta se olisi varteenotettava vaihtoehto eri lajien parissa paljon aikaa viettäville nuorille, Elomaa ja Vähämäki painottavat.

Lukio ja ammatillinen koulutus samalle viivalle

Kaksikon mielestä urheilijoiden ammatillisen koulutuksen on oltava samalla viivalla urheilulukioiden kanssa. Tämä edellyttää taloudellisten resurssien lisäksi mahdollisuutta saada lisäpisteitä urheiluansioista sekä riittävää näkyvyyttä yhteishaussa.

– Lukiokoulutus ei ole kaikille se oma juttu ja urheilijoiden ammatilliseen koulutukseen pitää panostaa, jotta se olisi varteenotettava vaihtoehto yhä useammalle tavoitteellisesti urheilevalle nuorelle, Elomaa sanoo.