Valtion liikuntapolitiikka koskettaa kaikkia suomalaisia. Tästä huolimatta liikuntapolitiikasta on keskusteltu vain muutama kerta parin vaalikauden aikana. Kyseessä on myös hyvinvoinnin, kansanterveyden ja talouden mittarein mitattuna valtavan suuri asia, korostaa perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa.

– Selonteossa tulee ilmi suuri liikkumattomuuden haaste. THL:n tilastojen mukaan vuonna 2000 terveydenhuoltomenot Suomessa olivat kolmentoista miljardin euron korvilla. Vuonna 2016 terveydenhuolto nieli peräti 20,5 miljardia euroa. Ei ole vaikea uskoa UKK-instituutin tänä syksynä julkaisemia arvioita liikkumattomuuden yhteiskunnallisista kustannuksista.

– 3,2-7 miljardia euroa vuosittain. Miettikää tätä summaa. Perussuomalaiset tiedostavat, että liikettä lisäämällä terveydenhuollon menoja ja muita liikkumattomuuden aiheuttamia kustannuksia on mahdollisuus pienentää tuntuvasti. Liikuntapoliittisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää poikkihallinnollisen yhteistyön huomattavaa vahvistamista, Elomaa sanoo.

Järjestökenttä on liikunnan perusta

Taloudellisen puolen lisäksi liikunnalla on valtaisa merkitys kasvatuksen ja yhdessä tekemisen sekä ihmisten vireyden kannalta.

– Liikunnan kansalaistoiminnan arvo on selonteossa tunnistettu, mutta perussuomalaiset toivoisivat vielä enemmän yhteisöllisen puolen korostamista. Järjestökenttä on suomalaisen liikunnan perusta ja urheiluseurojen sekä muiden toimijoiden rahoitus ja sen jatkuvuus on turvattava.

Kunnille tukea palveluiden järjestämiseen

Suomen kuntien noin 750 miljoonan euron panostukset liikuntaan ovat viisi kertaa suuremmat kuin valtion, jonka liikuntabudjetti on 150 miljoonan luokkaa. Kunnat luovat puitteet liikunnalle vastaamalla liikuntapaikkarakentamisesta ja muiden liikuntapalvelujen järjestämisestä.

– Me perussuomalaiset kannamme huolta kuntien kyvystä vastata liikkumattomuuden haasteisiin, koska monien kuntien talous on ahdingossa.

Selonteossa esitellään liikuntaa elämänkulussa, alkaen neuvolapalveluista päättyen ikäihmisten liikuntaan. Tähän väliin mahtuu päiväkoti-, koulu-, opiskelija-, ja työpaikkaliikunta sekä varusmiespalveluskin.

– Nämä ovat niitä tuhannen taalan maalipaikkoja, joissa oikealla politiikalla voidaan vaikuttaa ihmisten liikkumiseen, Elomaa painottaa.

Kerhotoimintaan lisäpanostuksia

Perussuomalaiset kantavat erityistä huolta lasten ja nuorten liikkumisesta.

– Vaikka meillä on liikkuva koulu ohjelma ja koululiikunnan määrää on lisätty, tarvittaisiin lisäpanostuksia etenkin kerhotoimintaan. Pienempiä kyläkoulujakaan ei saa unohtaa. Selonteosta ilmenee, ettei päiväkodeissa olla liikunnan edistämisessä yhtä pitkällä kuin kouluissa, mikä on varteenotettava huolenaihe.

– Harrastamisen hinta on liian korkea monille perheille. Me perussuomalaiset ehdotimme varjobudjetissamme lasten ja nuorten harrastustakuuta, jonka tavoitteena on taata kaikille ainakin yksi mieluisa harrastus, Elomaa kertoo.

Liikkumattomat liikkeelle

Selonteossa on nostettu esille liikunnallisen elintapaohjauksen edistäminen ja liikuntaneuvonta. Perussuomalaiset kannattavat kuntien liikuntaneuvonnan terävöittämistä ja kunto-ohjaajien palkkaamista kuntiin.

– Myös digitalisaation mahdollisuuksia tulee hyödyntää. Ne ihmiset jotka eivät liiku, tarvitsevat positiivista kannustusta, kunnon tsemppiä. Olen ohjannut ja kannustanut ihmisiä liikkumaan jo yli 40 vuotta ja haastan kaikki edustajat harrastamaan aktiivista liikuntaa vähintään kaksi tuntia viikossa tämän vaalikauden loppuun saakka.

Liikuntaan sijoittaminen ei ole pelkkä meno

Elomaa toteaa, ettei suomalainen huippu-urheilu ole parhaassa mahdollisessa vauhdissa ainakaan olympiamitaleilla mitattuna.

– Kannatamme huippu-urheilun aktiivista kehittämistä, jotta siniristilippu nousisi salkoon arvokisoissa nykyistä useammin.

– Selonteossa esitettävien toimintaehdotusten hintalappu olisi 120 miljoonaa euroa 2020-luvun alkuvuosina. Oikein kohdennettuna ja hyvällä hallinnolla tämä panostus varmasti maksaisi itsensä pitkällä aikavälillä takaisin, Elomaa uskoo.

Vain mielikuvitus on rajana

Perussuomalaiset suhtautuvat myönteisesti myös liikunnan pysyvään rahoittamiseen valtion budjetista veikkausvoittovarojen lisäksi.

– Kaiken kaikkiaan selonteossa on tuotu hyvin esille suomalaisen liikunnan nykytila ja sen haasteet. Toivon, että tämä selonteko terästää liikuntapolitiikkaan paneutumista myös täällä eduskunnassa. Kyseessä on äärimmäisen tärkeä asia, joka näkyy vahvasti suomalaisten hyvinvoinnissa.

– Ihmisten liikkumattomuus on vakava haaste, mutta onneksi liikkeen lisäämisen keinojen osalta vain mielikuvitus on rajana.

SUOMEN UUTISET