Perussuomalaisten kansanedustajat Ritva Elomaa ja Leena Meri laativat kirjallisen kysymyksen ylisuurista eläimistä turkistarhoilla.

Ongelma on valitettavan laaja. Turkistarhoilla uroskettujen keskipaino Turkistalous-lehden mukaan (5/2013) oli vuonna 2012 19,4 kiloa ja noin kolmannes urosketuista painoi peräti yli 20 kiloa.

– Tämä ei ole luonnollista, sillä siniketut painavat luonnossa 3-4 kiloa. Tuntuva ylipaino ei voi olla vaikuttamatta olennaisesti eläimen hyvinvointiin, Elomaa toteaa.

Jättiketuista kohistiin jo 80-luvulla

Niin sanotut jättiketut suomalaisilla turkistarhoilla ovat saaneet osakseen mediahuomiota kansainvälisessäkin mediassa.

– Tämä on meille kaikkea muuta kuin kunnia-asia. Jättiketuista aiheutui mittava kohu jo 1980-luvulla. Vaikka turkistuottajien taholta on annettu ymmärtää, että ylijalostus olisi menneen talven lumia, on ongelma yhä olemassa vuonna 2017. Viranomaisten on puututtava tällaiseen toimintaan määrätietoisesti, koska kohta satavuotiaassa Suomessa ihmisillä ja eläimillä tulee olla oikeus inhimilliseen elämään, Meri painottaa.

Kirjallisessa kysymyksessään eläinten oikeuksia puolustava kansanedustajakaksikko kysyy, että miten hallitus aikoo puuttua eläimille kärsimystä aiheuttavaan jalostustoimintaan ja turkiseläinten vakavaan ylipaino-ongelmaan suomalaisilla turkistiloilla.

Eläinsuojelulain laaja kokonaisuudistus on käynnissä ja lakiehdotus lähetetään lausuntokierrokselle vielä tämän vuoden puolella.

Lakiuudistuksessa myös kipukohtia

Eduskunnan eläinsuojeluryhmä, jossa Elomaa ja Meri ovat aktiivisia toimijoita, järjesti tänään yhdessä Suomen Eläinsuojeluyhdistyksen kanssa keskustelutilaisuuden Eduskunnan Kansalaisinfossa.

Tilaisuudessa käsiteltiin eläinsuojelulain uudistusta ja paikalla oli paljon eläinten oikeuksista kiinnostunutta väkeä. Lakiuudistus on erittäin tarpeen, koska eläinten oikeuksia määrittävä lainsäädäntö on päivitetty viimeksi yli 20 vuotta sitten.

– Uusi laki tuo tullessaan paljon hyvää, mutta jättää myös toivomisen varaa eläinten oikeuksien puolesta puhujille. Tilaisuudessa keskusteltiin erityisesti lakiuudistuksen kipukohdista. Näitä ovat esimerkiksi eläinten jatkuvan vedensaannin turvaaminen, eläimen oikeus toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään sekä kivunlievitys.

– Yhteenvetona uudesta eläinsuojelulaista voidaan todeta, että uudistus on erittäin tarpeen, koska eläinten oikeuksia määrittävä lainsäädäntö on päivitetty viimeksi yli 20 vuotta sitten, Elomaa ja Meri toteavat.

Kuluttajat voivat vaikuttaa

Elomaa ja Meri ymmärtävät hyvin eläinsuojelun ja elinkeinotoiminnan yhteensovittamisen haasteet. Eläinten hyvinvoinnissa on tällä hetkellä paljon parantamisen varaa, mutta esimerkiksi tuotantoeläinpuolella tulee osata arvioida eläinsuojelulainsäädännön vaikutuksia myös tuottajien näkökulmasta.

– Olisi hienoa, jos esimerkiksi eettisesti tuotettu kotimainen liha päätyisi entistä useammin asiakkaan matkaan marketin hyllyltä ulkomailta peräisin olevien edullisten lihatuotteiden sijaan, he toteavat.

– Tämä kannustaisi tiloja panostamaan eläinten hyvinvointiin. Kuluttajat voivat ostokäyttäytymisellään vaikuttaa myös siihen nousevatko jättiketut otsikoihin vielä kymmenen vuoden kuluttua. Vai korjautuuko ylijalostukseen liittyvä ongelma jo uuden eläinsuojelulain myötä?

SUOMEN UUTISET