PS ARKISTO
Kohutusta empatiataulusta tuttuja identiteettipoliittisia hankkeita on nyt vaivihkaa ujutettu Tampereen uuden koulutuspoliittisen ohjelman osaksi. Asian esille nostanut perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius moittii etenkin kokoomusta ja keskustaa, jotka ovat hyväksyneet empatiataulun uudet sovellukset kaupunginhallituksessa.
Tammikuussa Tampereella nousi kohu niin sanotusta empatiataulusta, joka woke-hengen mukaisesti luokittelee kaupunkilaisia positiivisen erityiskohtelun tarpeen mukaan muun muassa ihonvärin ja poliittisten näkemysten perusteella.
Empatiataulu oli Tampereen hyvinvointisuunnitelman liitteenä, kun kaupunginhallitus hyväksyi sen viime joulukuun alussa.
Pitkälti perussuomalaisten valtuutettujen ansiosta empatiataulun sisältänyt asiakirja kuitenkin siirrettiin jatkovalmisteluun juuri ennen valtuuston kokousta. Taustalla vaikutti aiheesta noussut julkinen keskustelu ja voimakas kritiikki.
Empatiataulu on kuitenkin tehnyt comebackin. Empatiataulun sisältämiä identiteettipoliittisia hankkeita on ujutettu Tampereen uuden koulutuspoliittisen ohjelman osaksi.
Tänään maanantaina Tampereen valtuustossa käsiteltävässä kaupungin koulutuspoliittisessa ohjelmassa 2025–2035 on ohjelmaan tuotu uutena ”positiivista erityiskohtelua”, ”tukitoimia” ja ”intersektionaalista näkökulmaa”. Kerrotaan myös, ettei erityiskohtelu vähennä enemmistön oikeuksia.
Käytännössä samaa vanhaa empatiafanatismia tungetaan nyt kaupunkilaisille uusissa kääreissä.
– Listattuna on yli 20 ominaisuutta iästä ihonväriin, kehon koosta kansalaisuuteen ja uskonnosta sukupuoleen, jotka voivat altistaa syrjinnälle ja siksi myös toimenpiteille ”tosiasiallisen” yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi.
– Kuten empatiataulunkin kohdalla, myös tästä puuttuu konkretia. Taas kuvataan vain ideologinen kehikko, muttei sen käytännön soveltamista. Valta siirtyy tulkitsijalle ja toimeenpanijalle, perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja, Tampereen valtuutettu Joakim Vigelius kirjoittaa.
Vigeliuksen mukaan empatiataulut, erityiskohtelut ja intersektionalismi olisivat ymmärrettävissä, jos kyse olisi vihreän valtuustoryhmän poliittisesta ryhmäpuheesta.
– Nyt niitä tuodaan kuitenkin kaupungin virallisiin ja monivuotisiin ohjelmiin, jotka määrittävät ajan ja rahan käyttöä kunnan peruspalveluissa.
– Siinä missä empatiataulu oli ujutettu kaupungin hyvinvointisuunnitelmaan 2026–2029, nyt ajatuksia ujutetaan kaupungin koulutuspoliittiseen ohjelmaan ”Tampereen kasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen polut 2025–2035”, Vigelius kirjoittaa.
Tampereen perussuomalaiset valtuutetut vastustavat koulutuspoliittisen ohjelman hyväksymistä esitetyssä muodossa.
Vigelius muistuttaa, että toki SDP ja pormestari Ilmari Nurminen ovat lähes vuoden ajan voimalla puskeneet vahingollista agendaansa Tampereella.
Mukana menossa kuitenkin ovat myös esimerkiksi kokoomus ja keskusta, jotka ovat kaupunginhallituksessa näyttäneet vihreää valoa niin empatiatauluille kuin sen mukaelmille.
Vigelius peräänkuuluttaakin kokoomukselta ja keskustalta ryhtiliikettä.
– Nyt olisi aika kummankin ryhdistäytyä tämän woketuksen torjumiseksi ja lopettaa vasemmiston talutushihnassa kulkeminen.
Kohutun empatiataulun oppeja pusketaan nyt tamperelaisiin kouluihin.
— Joakim Vigelius (@joakimvigelius) February 8, 2026
Ensi maanantaina käsiteltävään kaupungin koulutuspoliittiseen ohjelmaan 2025–2035 on tuotu uutena "positiivista erityiskohtelua", "tukitoimia" ja "intersektionaalista näkökulmaa". Kerrotaan myös, ettei… pic.twitter.com/5OdVd1Tsc6
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius korostaa, että Tampereen kohuttua empatiataulua on mahdotonta hyväksyä jatkovalmistelun jälkeenkään, ellei etukäteen tiedetä, millaista erityiskohtelua sillä perusteltaisiin kunnan palveluissa.
Kokoomus ja SDP kiistelevät parhaillaan sosiaalisessa mediassa siitä, kuka vastaa Tampereen kohutun Empatiataulun suunnittelusta ja ideoinnista. Hanke on miellyttänyt erityisesti demaripormestari Ilmari Nurmista, mutta myös kokoomus on osallistunut sen edistämiseen.
Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa maanantaina 19. tammikuuta käsiteltiin kaupungin uutta hyvinvointisuunnitelmaa 2026–2029, mutta siihen alun perin sisältynyt, kummallinen empatiataulu poistettiin ennen kokouksen alkua. Taulu siirrettiin jatkovalmisteluun, eikä sitä käsitelty valtuustossa.
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra esittää, että Suomessakin otettaisiin käyttöön työvelvoite maahanmuuttajille sosiaaliturvan saamisen edellytyksenä.
Joukkoraiskaukseen 20 vuotta sitten osallistunut mies tuomittiin lopulta samasta teosta kuin muutkin, mutta mies sai teostaan kevyemmän rangaistuksen, koska onnistui piileskelemään oikeutta niin pitkään.
Suomen turvallisuuden, talouden ja huoltovarmuuden kannalta kriittisen tärkeää E16-tietä jatketaan Suomen puolelle. Uunituoreen tien rakentamiselle on nyt päätetty rahoitus, ja rakentaminen alkaa jo keväällä.
Vantaan Korsossa syttyi 17. joulukuuta kerrostalossa räjähdysmäinen tulipalo, jonka todellinen syy on paljastunut tipoittain. Kyseessä oli polttopulloisku. Rikos liittyi ilmeisesti järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Epäilty 15-vuotias tekijä on vangittu jo kuukausi sitten.
Vasemmistolainen europarlamentaarikko Irene Montero käytti puheessaan väestönvaihto-ilmaisua. Hän toivoi, että maahanmuuttajat voisivat korvata äärioikeiston ja rasistit sekä saada Espanjassa kansalaisuuden ja äänioikeuden.
Perussuomalaisten kansanedustaja Pia Sillanpää on huvittunut SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtmanin vaatimuksesta, että Orpon hallituksen pitäisi tehdä vielä 1,4 miljardin euron lisäsopeutukset tällä hallituskaudella. Sillanpään mielestä Lindtman pelkää jo nyt tulevaa pääministerin vastuuta: seuraavaa hallitusta odottavat karut 10 miljardin euron säästötalkoot.
Sisäministeri Mari Rantanen haluaa jatkaa maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä sekä kansallisesti että EU-tasolla. Rantasen mukaan Suomella ei ole syytä ylläpitää löyhempiä maahanmuuttosääntöjä kuin muillakaan Euroopan mailla. Hänen mielestään mallia voisi ottaa Tanskan linjauksista.
Venäjä pyrkii vaikuttamaan laaja-alaisesti Suomeen. Eduskunnan puhemies Jussi Halla-ahon mukaan Suomessa ei tänä päivänä erityisemmin enää hyssytellä Venäjän vaikuttamispyrkimyksiä, mutta taustalla vaikuttaa sekin, että Venäjä ei ole onnistunut kovin hyvin.
