Kokeilun tavoitteena oli selvittää esi- ja alkuopetuksen välisiä jatkumoita, perheiden palveluvalintoja ja kuntien toimintakäytäntöjä sekä saada tietoa kaksivuotisen esiopetuksen vaikutuksista lasten kehitys- ja oppimisedellytyksiin, sosiaalisiin taitoihin ja terveen itsetunnon muodostumiseen.
Opetus- ja kulttuuriministeriö toteutti esiopetuksen kokeilun vuosina 2021–2024 yhteensä 148 kunnassa ja siihen osallistui 37 357 lasta. Kokeilun aloittamispäätöksen teki Sanna Marinin hallitus vuonna 2020. Tuolloin opetusministerinä toimi Li Andersson (vas).
Kokeiluryhmän lapset kutsuttiin aloittamaan velvoittava esiopetus jo 5-vuotiaina, ja he osallistuivat esiopetukseen kahden vuoden ajan. Verrokkiryhmä jatkoi nykyjärjestelmässä. Kokeilua varten säädettiin väliaikainen laki, laadittiin opetussuunnitelman perusteet ja sen aikana kerättiin laaja tutkimusaineisto.
Erot taidoissa eivät kaventuneet
Lasten sosioemotionaaliset taidot ja akateemiset valmiudet kehittyivät keskimäärin yhtä nopeasti kaksivuotisessa esiopetuksessa ja nykymuotoisessa 5-vuotiaiden varhaiskasvatuksen ja yksivuotisen esiopetuksen yhdistelmässä.
Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu ei siten kaventanut lasten välisiä eroja perusopetuksen alussa arvioiduissa taidoissa. Vaikutukset eivät myöskään vaihdelleet erilaisesta perhetaustasta tulevien lasten välillä.
Kokeilulle tuli hintaa
Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun toteuttaminen maksoi noin 22,2 miljoonaa euroa. Kustannukset syntyivät pääosin menetetyistä asiakasmaksuista ja osallistumisasteen nousun aiheuttamista järjestämiskustannuksista.
Mikäli kaksivuotinen esiopetus otettaisiin valtakunnallisesti käyttöön ja se nostaisi 5-vuotiaiden osallistumisastetta esimerkiksi viidellä prosenttiyksiköllä sekä 5-vuotiaiden määrä säilyisi nykyisessä noin 50 000:ssa, järjestämiskustannukset nousisivat 20–30 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi kunnat menettäisivät osan varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista.
Leikki on opetuksen perusta
Opettajataustainen perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen ei ole yllättynyt siitä, että kaksivuotinen esiopetuskokeilu ei ole tuottanut merkittäviä lisähyötyjä lasten kehitykselle. Laaja tieteellinen tutkimusnäyttö sen sijaan tukee käsitystä, että leikki on lapsen ensisijainen tapa oppia.
– Liian koulumainen opetus liian varhaisessa vaiheessa ei edistä oppimista, kansanedustaja Seppänen huomauttaa.
– Päinvastoin, se voi heikentää motivaatiota, lisätä stressiä ja kaventaa lapsen luontaista uteliaisuutta. Varhaislapsuudessa olennaisinta on turvallinen ympäristö, vuorovaikutus ja leikki, ei akateemisten vaatimusten aikaistaminen.
– Leikki edistää kielen kehitystä, sosiaalisia taitoja, itsesäätelyä, luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä. Nämä taidot muodostavat perustan myöhemmälle oppimiselle ja koulumenestykselle. Leikki ei ole opetuksen vastakohta, vaan sen välttämätön perusta.
Opettajat tiedon ja taidon asialla
Vuoden 2026 alusta voimaan tulleessa esiopetuksen opetussuunnitelmassa toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavista periaatteista häivytettiin opetusta ja oppimista ja tilalle tuotiin leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustava yhteisö, parahtaa Opetusalan ammattijärjestö tiedotteessaan.
– Laissa säädetään, että esiopetuksen tavoitteena on osana varhaiskasvatusta parantaa lasten oppimisedellytyksiä. Se kuitenkin vaatii esiopetukselta ja esiopetuksen toimintakulttuurilta muutakin kuin leikkiä, toteaa OAJ:n koulutuspolitiikan erityisasiantuntija Minttu Ilveskivi.
– Lapsille tulisi esiopetuksessa opettaa erilaisia tietoja ja taitoja monipuolisia, pedagogisesti perusteltuja työtapoja käyttäen.
Matala lähtötaso edellyttäisi lisäresursseja
Esiopetuksen vähimmäismääräksi on tällä hetkellä säädetty perusopetusasetuksessa 700 tuntia. OAJ on esittänyt, että esiopetuksen kesto laajennetaan vähintään 760 tuntiin, joka tarkoittaisi neljää tuntia päivässä. Lisäksi lapsilla tulee olla mahdollisuus osallistua täydentävään varhaiskasvatukseen samassa toimipaikassa.
– Tällaisesta kokopäiväisestä varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kokonaisuudesta hyötyisivät erityisesti ne lapset, joiden elämään liittyy useita matalaa lähtötasoa ennakoivia riskitekijöitä, Ilveskivi sanoo.
OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto viittaa kintaalla esiopetuskokeilun tuloksille ja esittää, että ”tavoitteellisempi esiopetus kehittäisi paremmin lapsen oppimisedellytyksiä”. Tämä tietty vaatii ”lisää oppimisen tuen resursseja ja erityisopettajia.”