LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Marinin hallituksen päättämä kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu ei kaventanut lasten välisiä eroja akateemisissa valmiuksissa tai sosioemotionaalisissa taidoissa. Opetusalan ammattijärjestö junttaa kaikesta huolimatta esiopetusta - vastoin tutkimusnäyttöä.
Kokeilun tavoitteena oli selvittää esi- ja alkuopetuksen välisiä jatkumoita, perheiden palveluvalintoja ja kuntien toimintakäytäntöjä sekä saada tietoa kaksivuotisen esiopetuksen vaikutuksista lasten kehitys- ja oppimisedellytyksiin, sosiaalisiin taitoihin ja terveen itsetunnon muodostumiseen.
Opetus- ja kulttuuriministeriö toteutti esiopetuksen kokeilun vuosina 2021–2024 yhteensä 148 kunnassa ja siihen osallistui 37 357 lasta. Kokeilun aloittamispäätöksen teki Sanna Marinin hallitus vuonna 2020. Tuolloin opetusministerinä toimi Li Andersson (vas).
Kokeiluryhmän lapset kutsuttiin aloittamaan velvoittava esiopetus jo 5-vuotiaina, ja he osallistuivat esiopetukseen kahden vuoden ajan. Verrokkiryhmä jatkoi nykyjärjestelmässä. Kokeilua varten säädettiin väliaikainen laki, laadittiin opetussuunnitelman perusteet ja sen aikana kerättiin laaja tutkimusaineisto.
Lasten sosioemotionaaliset taidot ja akateemiset valmiudet kehittyivät keskimäärin yhtä nopeasti kaksivuotisessa esiopetuksessa ja nykymuotoisessa 5-vuotiaiden varhaiskasvatuksen ja yksivuotisen esiopetuksen yhdistelmässä.
Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu ei siten kaventanut lasten välisiä eroja perusopetuksen alussa arvioiduissa taidoissa. Vaikutukset eivät myöskään vaihdelleet erilaisesta perhetaustasta tulevien lasten välillä.
Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun toteuttaminen maksoi noin 22,2 miljoonaa euroa. Kustannukset syntyivät pääosin menetetyistä asiakasmaksuista ja osallistumisasteen nousun aiheuttamista järjestämiskustannuksista.
Mikäli kaksivuotinen esiopetus otettaisiin valtakunnallisesti käyttöön ja se nostaisi 5-vuotiaiden osallistumisastetta esimerkiksi viidellä prosenttiyksiköllä sekä 5-vuotiaiden määrä säilyisi nykyisessä noin 50 000:ssa, järjestämiskustannukset nousisivat 20–30 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi kunnat menettäisivät osan varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista.
Opettajataustainen perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen ei ole yllättynyt siitä, että kaksivuotinen esiopetuskokeilu ei ole tuottanut merkittäviä lisähyötyjä lasten kehitykselle. Laaja tieteellinen tutkimusnäyttö sen sijaan tukee käsitystä, että leikki on lapsen ensisijainen tapa oppia.
– Liian koulumainen opetus liian varhaisessa vaiheessa ei edistä oppimista, kansanedustaja Seppänen huomauttaa.
– Päinvastoin, se voi heikentää motivaatiota, lisätä stressiä ja kaventaa lapsen luontaista uteliaisuutta. Varhaislapsuudessa olennaisinta on turvallinen ympäristö, vuorovaikutus ja leikki, ei akateemisten vaatimusten aikaistaminen.
– Leikki edistää kielen kehitystä, sosiaalisia taitoja, itsesäätelyä, luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä. Nämä taidot muodostavat perustan myöhemmälle oppimiselle ja koulumenestykselle. Leikki ei ole opetuksen vastakohta, vaan sen välttämätön perusta.
Vuoden 2026 alusta voimaan tulleessa esiopetuksen opetussuunnitelmassa toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavista periaatteista häivytettiin opetusta ja oppimista ja tilalle tuotiin leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustava yhteisö, parahtaa Opetusalan ammattijärjestö tiedotteessaan.
– Laissa säädetään, että esiopetuksen tavoitteena on osana varhaiskasvatusta parantaa lasten oppimisedellytyksiä. Se kuitenkin vaatii esiopetukselta ja esiopetuksen toimintakulttuurilta muutakin kuin leikkiä, toteaa OAJ:n koulutuspolitiikan erityisasiantuntija Minttu Ilveskivi.
– Lapsille tulisi esiopetuksessa opettaa erilaisia tietoja ja taitoja monipuolisia, pedagogisesti perusteltuja työtapoja käyttäen.
Esiopetuksen vähimmäismääräksi on tällä hetkellä säädetty perusopetusasetuksessa 700 tuntia. OAJ on esittänyt, että esiopetuksen kesto laajennetaan vähintään 760 tuntiin, joka tarkoittaisi neljää tuntia päivässä. Lisäksi lapsilla tulee olla mahdollisuus osallistua täydentävään varhaiskasvatukseen samassa toimipaikassa.
– Tällaisesta kokopäiväisestä varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kokonaisuudesta hyötyisivät erityisesti ne lapset, joiden elämään liittyy useita matalaa lähtötasoa ennakoivia riskitekijöitä, Ilveskivi sanoo.
OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto viittaa kintaalla esiopetuskokeilun tuloksille ja esittää, että ”tavoitteellisempi esiopetus kehittäisi paremmin lapsen oppimisedellytyksiä”. Tämä tietty vaatii ”lisää oppimisen tuen resursseja ja erityisopettajia.”
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Opetus- ja kulttuuriministeriö toteutti kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun vuosina 2021–2024. Kokeilu ei kuitenkaan kaventanut lasten välisiä eroja perusopetuksen alussa arvioiduissa taidoissa. Kansanedustaja Sara Seppänen pohtii, olisiko viisaampaa vahvistaa laadukasta varhaiskasvatusta ja leikin edellytyksiä kuin siirtää koulumaista ajattelua yhä nuoremmille lapsille.
Perussuomalaisille on tärkeää, että suomalaisten veronmaksajien rahoja ei tuhlata turhuuksiin eikä haitallisiin ideologioihin. Hallinnon toimintaa täytyy tehostaa ja karsia pois kaikki epäolennainen ja epätieteellinen hömppä. Uusi lakiesitys opetus- ja kulttuuriministeriön virastojen uudistamiseksi on jälleen yksi askel kohti parempaa koulutuspolitiikkaa.
Viikon suosituimmat
Kommunistinen verkosto, joka käyttää Rakennusliiton osoitetta postiosoitteenaan on vaatinut Lahden kaupunginkirjastoa peruuttamaan kansanedustaja Teemu Keskisarjan historialuennon. Sama verkosto järjestää itse marxilaisen kirjallisuuden lukupiirejä kirjaston tiloissa.
Perussuomalainen Nuoriso esittää, että Suomi ryhtyy välittömästi palauttamaan työttömiä maahanmuuttajia kotimaihinsa, koska heillä ei ole hyvää syytä olla Suomessa.
Pappisvallan vastaiset mielenosoitukset ovat Iranissa levinneet yli sataan kaupunkiin. Siitäkin huolimatta, että valtakoneisto on katkaissut internet- ja puhelinyhteydet. Kuvat rajuista väkivaltaisuuksista leviävät maailmalle satelliittiyhteyksien kautta ja ne ovat aivan muuta, kuin Iranin virallisten kanavien välittämä näkymä tapahtumista.
Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew moittii STT:tä ja muuta valtamediaa virheellisestä Israel-uutisoinnista ja muistuttaa, että BBC:n omat selvitykset ovat jo paljastaneet vakavia ongelmia Gazaa koskevissa jutuissa. Garedew vaatii, että media korjaa virheensä yhtä näkyvästi kuin se levitti perusteettomia väitteitä.
Saarivaltakunnan sähköautojen ja ladattavien hybridien omistajat joutuvat tulevaisuudessa maksamaan ajoneuvoveroa ajettujen kilometrien perusteella. Britannian hallitus perustelee uudistusta verotulojen turvaamisella, koska polttoaineveron tuotto vähenee sähköautojen yleistyessä. Uusi järjestelmä on parhaillaan lausuntokierroksella ja sen on määrä tulla voimaan keväällä 2028.
Tilastokeskuksen rekisteriaineisto kertoo vääjäämättömästä muutoksesta pääkaupunkiseudulla. Nuorista yhä suurempi osa on taustaltaan maahanmuuttajia ja vanhat kantasuomalaiset kuolevat pois. Jos segregaatio etenee nykyvauhtia ja kansalaisten yhteisyys katoaa, koko perinteistä yhteiskuntaamme uhkaa mureneminen ja sortuminen.
Viikko sitten Ylen pääuutislähetys uutisoi, että "maahanmuuttoviraston agentti ampui siviilin tämän omaan autoon" Minneapolisissa. Ampumavälikohtauksesta on sen jälkeen saatu uutta tietoa silminnäkijöiden kuvaamilta videoilta, jotka osoittavat, että asiat eivät menneet ihan niin suoraviivaisesti kuin valtamedia meille kertoi. Oikeusministeriö aikoo tutkia surmansa saaneen naisen partnerin yhteydet äärivasemmistolaisiin aktivistiryhmiin.
Omakotitaloasukkaille suunniteltu uusi sähkönsiirron tehomaksu herättää vastustusta hallituspuolueiden riveissä. Perussuomalaisten kansanedustajat Kaisa Garedew ja Sanna Antikainen sekä kristillisdemokraattien Päivi Räsänen ovat jättäneet ministeri Sari Multalalle kirjalliset kysymykset koskien Energiaviraston esittämää mallia, jonka he arvioivat kuluttajia kohtaan kohtuuttomaksi.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jorma Piisinen arvostelee Facebook-kirjoituksessaan SDP:tä ja edellisiä hallituksia Suomen taloustilanteen heikentämisestä. Piisisen mukaan nykyinen hallitus joutuu korjaamaan vuosikymmenien aikana syntynyttä velkaantumista ja rakenteellisia ongelmia.
Lue lisää
Lue lisää
