Sara Seppänen: Kaksivuotinen esiopetuskokeilu ei yllätä tuloksillaan

Opettajataustainen kansanedustaja Sara Seppänen ei ole yllättynyt siitä, että kaksivuotinen esiopetuskokeilu ei ole tuottanut merkittäviä lisähyötyjä lasten kehitykselle.

– Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) toteuttaman kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun tulokset vahvistavat sen, mitä lapsen kehitystä koskeva tutkimus on jo pitkään osoittanut: varhainen koulumaistaminen ei automaattisesti paranna oppimista.

– OKM:n kokeilun tulosten mukaan kaksivuotisesta esiopetuksesta ei näytä olevan juuri lisähyötyä verrattuna siihen, että lapsi olisi viisivuotiaana varhaiskasvatuksessa ja sen jälkeen yhden vuoden esiopetuksessa. Tulokset julkaistiin keskiviikkona, ja ne kyseenalaistavat ajatuksen siitä, että opetuksen lisääminen varhaisessa iässä johtaisi parempiin oppimistuloksiin.

Leikki edistää lapsen oppimista

Laaja tieteellinen tutkimusnäyttö tukee käsitystä, että leikki on lapsen ensisijainen tapa oppia, Seppänen toteaa.

– Leikki edistää kielen kehitystä, sosiaalisia taitoja, itsesäätelyä, luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä. Nämä taidot muodostavat perustan myöhemmälle oppimiselle ja koulumenestykselle. Leikki ei ole opetuksen vastakohta, vaan sen välttämätön perusta.

– Suomen koulutusjärjestelmän kansainvälinen menestys on pitkälti rakentunut ymmärrykselle lapsuuden merkityksestä. Meillä koulun aloitus on ollut verrattain myöhäinen, ja varhaiskasvatuksessa on painotettu lapsilähtöisyyttä, leikkiä ja kasvurauhaa. Oppimista ei ole kiirehditty, vaan lapsille on annettu aikaa kehittyä omassa tahdissaan.

Liika koulumaisuus voi heikentää motivaatiota

Liian koulumainen opetus liian varhaisessa vaiheessa ei edistä oppimista, kansanedustaja Seppänen toteaa.

– Päinvastoin, se voi heikentää motivaatiota, lisätä stressiä ja kaventaa lapsen luontaista uteliaisuutta. Varhaislapsuudessa olennaisinta on turvallinen ympäristö, vuorovaikutus ja leikki, ei akateemisten vaatimusten aikaistaminen.

– Siksi en ole yllättynyt, että kaksivuotinen esiopetus ei ole lunastanut sille asetettuja odotuksia. On perusteltua kysyä, olisiko viisaampaa vahvistaa laadukasta varhaiskasvatusta ja leikin edellytyksiä kuin siirtää koulumaista ajattelua yhä nuoremmille lapsille. Lapsuus ei ole pelkkää valmistautumista tulevaan, vaan arvokas vaihe itsessään.