

LEHTIKUVA
Espanjan poliittinen pattitilanne vain syvenee – hyviä vaihtoehtoja ei enää ole
Espanjan parlamenttivaalitulos ei tuonut ratkaisevaa enemmistöä vasemmiston ja oikeiston välillä. Nämä vaalit olivat jo neljännet yhtä monen vuoden aikana. Uusia vaaleja tuskin on enää luvassa, vaikka helpot vaihtoehdot ovat nyt jääneet tavoittamattomiin.
Sosialistinen työväenpuolue PSOE säilytti suurimman puolueen asemansa. Puolue saa 120 paikkaa, mikä on kolme vähemmän kuin huhtikuussa käytyjen vaalien jälkeen. Toiseksi ponnisti konservatiivinen kansanpuolue PP 88 paikallaan. Parannusta tuli 22 paikan verran. Lukemat eivät riitä enemmistöhallitukseen, sillä Espanjan parlamentissa tähän tarvitaan 176 edustajaa.
Äärioikeisto tuplasi kannatuksensa
Kovin nousija on äärioikeistolainen Vox. Puolue paransi paikkamääräänsä huhtikuun vaalien 24 paikasta 52 paikkaan. Ennen huhtikuun vaaleja puolue ei ole saavuttanut parlamenttipaikkoja.
Vasemmistopopulistinen Podemos menetti sosialistien tapaan paikkoja. Edustajamäärä putosi 42 paikasta 35 paikkaan. Varsinainen romahdus tuli keskustaliberaaliselle Ciudadanosille. Kevään vaalien 57 paikasta puolue pystyi pitämään vain 10 paikkaa. Puolueen puheenjohtaja Albert Rivera teki nopeat johtopäätökset ja erosi puolueen johdosta.
Katalonian kiista vaalien ykkösteema
Vaalitulos oli ennakoitu, sillä vaalien ykköspuheenaihe koski Katalonian itsenäistymisaikeita. Vaaleja edelsivät tuomioistuimen rajut tuomiot Katalonian johtajille ja kulttuurivaikuttajille. Ankarat tuomiot johtivat protesteihin, jotka eskaloituivat paikoin väkivaltaisiksi.
Katalonian separatistipuolueet menestyivät vaaleissa, mikä kielii syvän jakolinjan levenemisestä. Poteroihin kaivautumisen huomaa myös vaalien voittajien ja häviäjien suhtautumisesta Katalonian itsenäistymispyrkimyksiin. Mitä kovempia keinoja separatismin kukistamiseen esitettiin, sitä parempi vaalitulos seurasi.
Ciudadanos on poikkeus tässä kaavassa. Puolueen romahdus johtunee keskustalaisesta, mutta yhteistyökyvyttömältä näyttäneestä otteesta. Mitä keskustalainen keskisuuri puolue voi tarjota maalle, jos se ei kyennyt yhteistyöhön suurimman puolueen PSOE:n kanssa?
Vähemmistöhallitus mahdollinen
Ennen vaaleja Podemos toivoi yhteistyötä sosialistien kanssa, mutta se olisi halunnut myös ministeripaikkoja. PSOE ei tähän suostunut. Tämä maali siirtyi kauemmas molempien puolueiden menetettyä edustajapaikkoja.
Keskusta-vasemmistopohjainen hallitus ei enää olisi enemmistöhallitus. PSOE ja Podemos olisivat tarvinneet huhtikuun vaalien jälkeen tukea myös Ciudadanosilta. Nyt edes tämä tuki ei riitä.
Espanjassa hallitus ei tarvitse enemmistön tukea. Lopulta riittää, että luottamusääniä on epäluottamusääniä enemmän. Se tarvitsee tyhjiä ääniä. PP:n puheenjohtaja Pablo Casado tyrmäsi ennen vaaleja tällaisen tuen sosialisteille.
Espanjalaisiin iski vaaliväsymys
Casado on saattanut tulla toisiin aatoksiin. Espanjalaisia painaa vaaliväsymys, mikä näkyi äänestysvilkkauden laskuna. Sen uskotaan edistäneen Voxin kasvua kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi. Toistuvissa vaaleissa PP:n asema oikeistoblokin suurimpana puolueena voi olla uhattuna.
PSOE:n puheenjohtaja Pedro Sánchez aneli muilta puolueilta vastuullisuutta ja solidaarisuutta. Vasemmiston asema toistuvissa vaaleissa on yhtä lailla tukala, ellei peräti PP:tä tukalampi. Kukaan ei myy nahkaansa huokealla. Tärkeintä on silti saada yhteistyökarikot näyttämään siltä, että vastapeluri saa syyt niskoilleen.
Vähemmistöhallitus olisi silti hyvin haavoittuvainen. Hallituksen nauttima parlamentaarinen luottamus voi katketa oikeastaan koska tahansa.
Yksi mahdollisuus vasemmistohallitukselle voisi olla Katalonian separatistipuolueiden tuki. Podemos sallisi katalaaneille kansanäänestyksen itsenäisyydestä, mutta katalaanijohtajien ankarien tuomioiden jälkeen separatistipuolueiden tuki kuulostaa mahdottomalta.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Albert Rivera PSOE PP (Espanja) Espanjan vaalit VOX-puolue (Espanja) Pablo Casado Pedro Sánchez Katalonian itsenäisyys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Katalonian itsenäisyyskiista repii Espanjan politiikan hajalle

Kataloniassa levottomuuksia – poliisia vastaan hyökätty palopommeilla ja hapolla

Huhtasaari lakkauttaisi nykymuotoisen unionin kokonaan: ”EU:n pitäisi olla pelkkä kauppaliitto”

Kansallismielisyyden aalto iskee Espanjaan: Maahanmuuttokriittinen VOX nousemassa vaa’ankieliasemaan parlamenttivaaleissa

Espanjan vaaleissa nöyryyttävä murskatappio entiselle mahtipuolueelle – uudet tuulet puhaltavat läpi mantereen
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää