Espanjan parlamenttivaalitulos ei tuonut ratkaisevaa enemmistöä vasemmiston ja oikeiston välillä. Nämä vaalit olivat jo neljännet yhtä monen vuoden aikana. Uusia vaaleja tuskin on enää luvassa, vaikka helpot vaihtoehdot ovat nyt jääneet tavoittamattomiin.

Sosialistinen työväenpuolue PSOE säilytti suurimman puolueen asemansa. Puolue saa 120 paikkaa, mikä on kolme vähemmän kuin huhtikuussa käytyjen vaalien jälkeen. Toiseksi ponnisti konservatiivinen kansanpuolue PP 88 paikallaan. Parannusta tuli 22 paikan verran. Lukemat eivät riitä enemmistöhallitukseen, sillä Espanjan parlamentissa tähän tarvitaan 176 edustajaa.

Äärioikeisto tuplasi kannatuksensa

Kovin nousija on äärioikeistolainen Vox. Puolue paransi paikkamääräänsä huhtikuun vaalien 24 paikasta 52 paikkaan. Ennen huhtikuun vaaleja puolue ei ole saavuttanut parlamenttipaikkoja.

Vasemmistopopulistinen Podemos menetti sosialistien tapaan paikkoja. Edustajamäärä putosi 42 paikasta 35 paikkaan. Varsinainen romahdus tuli keskustaliberaaliselle Ciudadanosille. Kevään vaalien 57 paikasta puolue pystyi pitämään vain 10 paikkaa. Puolueen puheenjohtaja Albert Rivera teki nopeat johtopäätökset ja erosi puolueen johdosta.

Katalonian kiista vaalien ykkösteema

Vaalitulos oli ennakoitu, sillä vaalien ykköspuheenaihe koski Katalonian itsenäistymisaikeita. Vaaleja edelsivät tuomioistuimen rajut tuomiot Katalonian johtajille ja kulttuurivaikuttajille. Ankarat tuomiot johtivat protesteihin, jotka eskaloituivat paikoin väkivaltaisiksi.

Katalonian separatistipuolueet menestyivät vaaleissa, mikä kielii syvän jakolinjan levenemisestä. Poteroihin kaivautumisen huomaa myös vaalien voittajien ja häviäjien suhtautumisesta Katalonian itsenäistymispyrkimyksiin. Mitä kovempia keinoja separatismin kukistamiseen esitettiin, sitä parempi vaalitulos seurasi.

Ciudadanos on poikkeus tässä kaavassa. Puolueen romahdus johtunee keskustalaisesta, mutta yhteistyökyvyttömältä näyttäneestä otteesta. Mitä keskustalainen keskisuuri puolue voi tarjota maalle, jos se ei kyennyt yhteistyöhön suurimman puolueen PSOE:n kanssa?

Vähemmistöhallitus mahdollinen

Ennen vaaleja Podemos toivoi yhteistyötä sosialistien kanssa, mutta se olisi halunnut myös ministeripaikkoja. PSOE ei tähän suostunut. Tämä maali siirtyi kauemmas molempien puolueiden menetettyä edustajapaikkoja.

Keskusta-vasemmistopohjainen hallitus ei enää olisi enemmistöhallitus. PSOE ja Podemos olisivat tarvinneet huhtikuun vaalien jälkeen tukea myös Ciudadanosilta. Nyt edes tämä tuki ei riitä.

Espanjassa hallitus ei tarvitse enemmistön tukea. Lopulta riittää, että luottamusääniä on epäluottamusääniä enemmän. Se tarvitsee tyhjiä ääniä. PP:n puheenjohtaja Pablo Casado tyrmäsi ennen vaaleja tällaisen tuen sosialisteille.

Espanjalaisiin iski vaaliväsymys

Casado on saattanut tulla toisiin aatoksiin. Espanjalaisia painaa vaaliväsymys, mikä näkyi äänestysvilkkauden laskuna. Sen uskotaan edistäneen Voxin kasvua kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi. Toistuvissa vaaleissa PP:n asema oikeistoblokin suurimpana puolueena voi olla uhattuna.

PSOE:n puheenjohtaja Pedro Sánchez aneli muilta puolueilta vastuullisuutta ja solidaarisuutta. Vasemmiston asema toistuvissa vaaleissa on yhtä lailla tukala, ellei peräti PP:tä tukalampi. Kukaan ei myy nahkaansa huokealla. Tärkeintä on silti saada yhteistyökarikot näyttämään siltä, että vastapeluri saa syyt niskoilleen.

Vähemmistöhallitus olisi silti hyvin haavoittuvainen. Hallituksen nauttima parlamentaarinen luottamus voi katketa oikeastaan koska tahansa.

Yksi mahdollisuus vasemmistohallitukselle voisi olla Katalonian separatistipuolueiden tuki. Podemos sallisi katalaaneille kansanäänestyksen itsenäisyydestä, mutta katalaanijohtajien ankarien tuomioiden jälkeen separatistipuolueiden tuki kuulostaa mahdottomalta.

Henri Alakylä