
EU:n muokattu elpymispaketti käytännössä ennallaan, budjettiin kosmeettisia leikkauksia, kriittisiä maita voidellaan jäsenmaksualennuksilla
EU esitteli tänään elpymisrahastosta päivitetyn version. Muutokset aiempaan ovat pääosin kosmeettisia. Paketissa 750 miljardin elpymisosuus pysyy pilkulleen ennallaan. Uutta on sen sijaan se, että EU pyrkii lahjomaan pakettia kritisoineita maita jäsenmaksualennuksilla.
Aiemman esityksen kritiikki kohdistui nimenomaan Next Generation EU -nimellä kulkeneeseen elpymispakettiin. 750 miljardin euron paketista kaksi kolmasosaa olisi lahjoituksia ja kolmasosa lainamuotoista tukirahoitusta. Tämä jaottelu ennallaan. Läpimenoa on pyritty voitelemaan EU:n jäsenmaksualennuksilla. Alennusta saisivat nuukana nelikkona tunnetut Itävalta, Hollanti, Tanska ja Ruotsi. Alennuksia tarjotaan myös Saksalle.
Suomen perustuslakivaliokunta kritisoi pakettia voimakkaasti, eikä paketti ole kriittisiltä osin siis muuttunut miksikään.
Kosmeettisia leikkauksia EU-budjettiin
EU:n monivuotista rahoituskehystä eli budjettia on laskettu helmikuun esityksestä 1 074 miljardiin euroon. Leikkauskohteiden rahoitus silti lisääntyy paikoittain, kun elpymisrahaa on kanavoitu joillekin budjetin momenteille.
Budjetin koko on nyt suurin piirtein samaa kokoluokkaa kuin mitä Suomi esitti vajaa vuosi sitten EU:n puheenjohtajuutensa aikana. Budjettia pidettiin tuolloin liian kireänä ja Suomen esitys ei mennyt läpi.
Budjetin kosmeettiset leikkaukset jäävät kuitenkin armotta elpymispaketin mittakaavan jalkoihin. Esitys on Suomelle poskettoman kallis hyväksyä. Esitys tarvitsee yksimielisen hyväksymisen jokaiselta jäsenmaalta. Suomi voisi siis torpata veronmaksajilleen kalliiksi tulevan paketin.
EU-veroja tasaiseen tahtiin
EU aikoo nostaa sääntöjensä vastaisesti markkinoilta lainaa 750 miljardin euron pakettiinsa. Lainat olisi tarkoitus maksaa pois erilaisilla uusilla EU-tason veroilla.
EU on iskenyt silmänsä jo ensi vuoden alusta kannettavaan muoviveroon.
Perussuomalaiset kartoitti äskettäin suomalaisten halukkuutta muoviveron maksamiseen. Selvitys paljasti, että suomalaisten enemmistö olisi valmis maksamaan muoviveroa vuodessa korkeintaan kympin. Neljä suomalaista kymmenestä ei maksaisi muoviveroa lainkaan.
Digiveroa kaavaillaan vuodesta 2023 alkaen.
Lisäksi EU aikoo miettiä muita veromuotoja kyetäkseen maksamaan elpymispaketin vuoksi nostetut luotot takaisin.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Koskenkylä: Elvytysrahaston laillisuus kyseenalainen – EU-oikeuspalvelun arvioinnit eivät ole lopullisia juridisia arvioita päätösten laillisuudesta

Heikki Koskenkylä kommentoi EU-elvytysrahaston laillisuutta: “Budjetin menojen rahoittaminen lainoilla jyrkästi kielletty” (video)

Tavio EU-neuvotteluista: Suomelle jäämässä luu käteen – “Hallitus on viemässä Suomea historialliseen tappioon ja häviämässä 9 miljardia veronmaksajien rahaa”

Sanna Antikainen ja Jani Mäkelä: EU:n hätärahoituspaketti on Suomen edun vastainen ja tulee tyrmätä
Viikon suosituimmat

Valkoisen teinin tappajasta tuli Amerikan mustien sankari
Texasissa nuorten miesten nujakka päättyi toisen nuoren kuolemaan, koska musta nuorukainen oli tuonut koulun urheilukisoihin repussaan veitsen ja päätti käyttää sitä. Nyt valkoisen teinipojan tappajasta on tullut Amerikan mustien sankari, jolle ihmiset ovat lahjoittaneet jo yli puoli miljoonaa dollaria.

MTV Uutiset otti selvää, mistä maista suomalaisiin korkeakouluihin haetaan – Halla-aho: “Kukaan muu kuin toimittaja ei luullut, että Suomeen tultaisiin opiskelemaan länsimaista”
"Jos luulit, että suomalaisiin korkeakouluihin haetaan opiskelemaan eniten esimerkiksi Saksasta tai Britanniasta, niin metsään meni", kirjoittaa MTV Uutiset artikkelissaan, jossa se on selvittänyt, mistä maista suomalaisiin korkeakouluihin haetaan opiskelemaan. - Kukaan muu kuin toimittaja ei luullut, että Suomeen tultaisiin opiskelemaan länsimaista, toteaa eduskunnan puhemies, perussuomalaisten Jussi Halla-aho Facebook-kirjoituksessaan.

Ulosottovelallisten tilanne paranee – Ari Koponen: ”Aito mahdollisuus päästä pois veloista”
Hallitus päätti puoliväliriihessä kirjauksesta, jolla etsitään keinoja auttaa ulosottovelallisia uuteen alkuun. Tarkoituksena on, että koron lisäksi myös velan pääoma tosiasiallisesti lyhenee.

Hallitus päätti tuhdista veronalennuksesta duunareille: Työn teosta jää jatkossa entistä enemmän rahaa käteen
Työn tekemisestä tulee Suomessa entistä kannattavampaa. Hallitus on päättänyt, että verotus kevenee pieni- ja keskituloisilla 525 miljoonaa euroa jo vuonna 2026 ja kevennys nousee 650 miljoonaan euroon seuraavana vuonna eli vuonna 2027.

Purra: “Suomalaisen veronmaksajan ei pidä kustantaa sitäkin lystiä, että joku roudaa jopa bisneksenä porukkaa tänne”

Purra myllyttää hyväuskoisia poliitikkoja: “Voisi kysyä, että miten mitään näin päätöntä voi edes keksiä”

SDP sulki perussuomalaiset ulos pormestarineuvotteluista – Vigelius: Nurmisen puheet yhteistyön tärkeydestä ovat ristiriidassa tekojen kanssa
Tampereen pormestariksi todennäköisesti nouseva Ilmari Nurminen (sd.) kertoi torstaina, että perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit on jätetty pois neuvotteluista Tampereen pormestariohjelmasta vuosille 2025–2029.

Manner-Espanjan sähköjärjestelmä romahti – yhteiskunta meni täysin sekaisin
Sähköt katkesivat tänään Espanjassa sekä Portugalissa ja kaaos iski välittömästi. Lähes kaikki modernin yhteiskunnan toiminnot ovat riippuvaisia toimivasta sähköverkosta, mikä tuli jälleen todistetuksi. Espanjan kansallinen kyberturvallisuusinstituutti tutkiikin, onko sähköverkon romahtamisen syynä kyberhyökkäys. Todennäköisin syy liittyy kuitenkin säätilaan.

Hallitus uusii YEL-työtulon – Marinin hallituksen kohtuuton ja typerä järjestely johtaisi katastrofiin
Yrittäjien eläkejärjestelyistä on ollut paljon puhetta nykyisen hallituksen puoliväliriihen yhteydessä. Voimassa oleva lainsäädäntö on Marinin hallituksen politiikan seurausta, ja erityisavustaja Asmo Maanselän (ps.) mukaan se johtaisi katastrofiin vuonna 2029.

Ruuan arvonlisävero laskee – kuluttajan ostovoima vahvistuu
Arvonlisäverotusta kevennetään alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokanta 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkoiltana hallituksen puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa.