
EU:n muokattu elpymispaketti käytännössä ennallaan, budjettiin kosmeettisia leikkauksia, kriittisiä maita voidellaan jäsenmaksualennuksilla
EU esitteli tänään elpymisrahastosta päivitetyn version. Muutokset aiempaan ovat pääosin kosmeettisia. Paketissa 750 miljardin elpymisosuus pysyy pilkulleen ennallaan. Uutta on sen sijaan se, että EU pyrkii lahjomaan pakettia kritisoineita maita jäsenmaksualennuksilla.
Aiemman esityksen kritiikki kohdistui nimenomaan Next Generation EU -nimellä kulkeneeseen elpymispakettiin. 750 miljardin euron paketista kaksi kolmasosaa olisi lahjoituksia ja kolmasosa lainamuotoista tukirahoitusta. Tämä jaottelu ennallaan. Läpimenoa on pyritty voitelemaan EU:n jäsenmaksualennuksilla. Alennusta saisivat nuukana nelikkona tunnetut Itävalta, Hollanti, Tanska ja Ruotsi. Alennuksia tarjotaan myös Saksalle.
Suomen perustuslakivaliokunta kritisoi pakettia voimakkaasti, eikä paketti ole kriittisiltä osin siis muuttunut miksikään.
Kosmeettisia leikkauksia EU-budjettiin
EU:n monivuotista rahoituskehystä eli budjettia on laskettu helmikuun esityksestä 1 074 miljardiin euroon. Leikkauskohteiden rahoitus silti lisääntyy paikoittain, kun elpymisrahaa on kanavoitu joillekin budjetin momenteille.
Budjetin koko on nyt suurin piirtein samaa kokoluokkaa kuin mitä Suomi esitti vajaa vuosi sitten EU:n puheenjohtajuutensa aikana. Budjettia pidettiin tuolloin liian kireänä ja Suomen esitys ei mennyt läpi.
Budjetin kosmeettiset leikkaukset jäävät kuitenkin armotta elpymispaketin mittakaavan jalkoihin. Esitys on Suomelle poskettoman kallis hyväksyä. Esitys tarvitsee yksimielisen hyväksymisen jokaiselta jäsenmaalta. Suomi voisi siis torpata veronmaksajilleen kalliiksi tulevan paketin.
EU-veroja tasaiseen tahtiin
EU aikoo nostaa sääntöjensä vastaisesti markkinoilta lainaa 750 miljardin euron pakettiinsa. Lainat olisi tarkoitus maksaa pois erilaisilla uusilla EU-tason veroilla.
EU on iskenyt silmänsä jo ensi vuoden alusta kannettavaan muoviveroon.
Perussuomalaiset kartoitti äskettäin suomalaisten halukkuutta muoviveron maksamiseen. Selvitys paljasti, että suomalaisten enemmistö olisi valmis maksamaan muoviveroa vuodessa korkeintaan kympin. Neljä suomalaista kymmenestä ei maksaisi muoviveroa lainkaan.
Digiveroa kaavaillaan vuodesta 2023 alkaen.
Lisäksi EU aikoo miettiä muita veromuotoja kyetäkseen maksamaan elpymispaketin vuoksi nostetut luotot takaisin.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Koskenkylä: Elvytysrahaston laillisuus kyseenalainen – EU-oikeuspalvelun arvioinnit eivät ole lopullisia juridisia arvioita päätösten laillisuudesta

Heikki Koskenkylä kommentoi EU-elvytysrahaston laillisuutta: “Budjetin menojen rahoittaminen lainoilla jyrkästi kielletty” (video)

Tavio EU-neuvotteluista: Suomelle jäämässä luu käteen – ”Hallitus on viemässä Suomea historialliseen tappioon ja häviämässä 9 miljardia veronmaksajien rahaa”

Sanna Antikainen ja Jani Mäkelä: EU:n hätärahoituspaketti on Suomen edun vastainen ja tulee tyrmätä
Viikon suosituimmat

Antikainen: Kulttuurieliitin tekopyhyys – väärä kuva kaataa Miss Suomen, nyrkit eivät kaada räppäriä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mukaan Suomessa eletään outoja aikoja. Miss Suomi menettää kruununsa ystävänsä ottaman ja jakaman kuvan vuoksi, mutta useista vakavista väkivaltarikoksista tuomittu rap-artisti palkitaan Emma-ehdokkuuksilla.

Päivän Pointti: Häirintäkohu myllertää SDP:ssa – valtamedia kehysti häirinnän kaikkien puolueiden ongelmaksi

Nuoret näyttävät Suomen suunnan – alle 16-vuotiaat ulkomaalaistaustaiset enemmistönä jo 15 alueella pääkaupunkiseudulla
Tilastokeskuksen rekisteriaineisto kertoo vääjäämättömästä muutoksesta pääkaupunkiseudulla. Nuorista yhä suurempi osa on taustaltaan maahanmuuttajia ja vanhat kantasuomalaiset kuolevat pois. Jos segregaatio etenee nykyvauhtia ja kansalaisten yhteisyys katoaa, koko perinteistä yhteiskuntaamme uhkaa mureneminen ja sortuminen.

Ulkomaalaistaustaisilla merkittävä yliedustus pääkaupunkiseudun vuokra-asunnoissa
Pääkaupunkiseudulle on kasaantunut selkeitä maahanmuuttajataustaisten ihmisten keskittymiä. Ajatuspaja Suomen Perustan tutkimus osoittaa, että pääkaupunkiseudulla on jo 16 asuinaluetta, joissa enemmistö ARA-asukkaista, eli kaupunkien vuokra-asuntojen asukkaista on ulkomaalaistaustaisia.

Renee Goodin ja hänen partnerinsa yhteyksiä äärivasemmistolaisiin aktivistiryhmiin tutkitaan
Viikko sitten Ylen pääuutislähetys uutisoi, että "maahanmuuttoviraston agentti ampui siviilin tämän omaan autoon" Minneapolisissa. Ampumavälikohtauksesta on sen jälkeen saatu uutta tietoa silminnäkijöiden kuvaamilta videoilta, jotka osoittavat, että asiat eivät menneet ihan niin suoraviivaisesti kuin valtamedia meille kertoi. Oikeusministeriö aikoo tutkia surmansa saaneen naisen partnerin yhteydet äärivasemmistolaisiin aktivistiryhmiin.

Brittihallitus aikoo korvata islamofobian uudella sanalla – edessä sanavapauden ongelma
Britannian työväenpuolue aikoo korvata virallisessa hallituksen määritelmässä ”islamofobian” termillä ”muslimeihin kohdistuva vihamielisyys”. Tämä saattaa arvostelijoiden mukaan sisältää riskin mielipidekontrollista. Islamin erityissuoja saattaisi estää uskonnon oikeutetun kritiikin ja loisi käytännössä uuden jumalanpilkkalain.

Piisinen syyttää SDP:tä taloustilanteen heikentämisestä – ”Hallitus korjaa nyt vihervasemmiston perintöä”
Perussuomalaisten kansanedustaja Jorma Piisinen arvostelee Facebook-kirjoituksessaan SDP:tä ja edellisiä hallituksia Suomen taloustilanteen heikentämisestä. Piisisen mukaan nykyinen hallitus joutuu korjaamaan vuosikymmenien aikana syntynyttä velkaantumista ja rakenteellisia ongelmia.

Ajatolla kelpaa enää tupakan sytykkeeksi – ”Me näemme teidät ja maailma näkee teidät, pysykää vahvoina!”
Iranin uusimman kansannousun symboliksi on noussut kuva, jossa nuori nainen sytyttää savukkeensa uskonnollista johtajaa esittävällä julisteella. Enää tupakan sytykkeeksi kelpaava, liekehtivä ajatolla Ali Khamenei on nyt ikoni, jota levitetään urakalla sosiaalisessa mediassa eri versioina.

Suomen Perustan tutkimus selvitti: Vieraskielisten määrä kasvaa vauhdilla pääkaupunkiseudulla – palkkatulot lähes puolet kantaväestöä heikompia
Tilastotieteilijä Samuli Salmisen tutkimus "Maahanmuuton aluekohtaiset tilastotiedot pääkaupunkiseudulla" kertoo Tilastokeskuksen rekisteriaineistojen pohjalta maahanmuuton sosioekonomisista avainluvuista pääkaupunkiseudulla. Tutkimuksen ensimmäinen versio on julkaistu vuonna 2023.

Tampere haluaa alkaa etnisen, mielipide- ja sukupuolierottelun – DEI saapuu kaupungin palveluihin
Tampereen kaupunginvaltuuston maanantain kokouksessa käsiteltävä Tampereen uusi hyvinvointisuunnitelma jakaa ihmisiä eri lokeroihin yksilöllisten ominaisuuksien ja kriteerien perusteella. DEI-politiikkaan nojaavan suunnitelman mukaan enemmistöihin kuuluville ei tarvitsisi kohdistaa yhtä paljon palveluita, kun taas vähemmistöihin kuuluville annettaisiin enemmän.












