

Lehtikuva
Euroopan keskuspankki aloittaa eurovaltioiden velkakirjojen ostot
Euroopan keskuspankki (EKP) ilmoitti tämänpäiväisessä kokouksessaan aloittavansa euromaiden valtioiden velkakirjojen osto-ohjelman. Kuukausittaisten keskuspankin ostotoimien ilmoitettiin olevan 60 miljardia euroa, ja niitä luvattiin jatkaa ainakin vuoden 2016 syyskuuhun asti.
Toimenpiteen tarkoituksena on laskea valtionvelkakirjojen korkotasoa, minkä pitäisi lisätä sijoittajien riskinottohalukkuutta ja siten kanavoitua osakesijoituksiin, yritysten ja kotitalousten luototukseen ja samalla nostaa inflaatio-odotuksia. EKP:n päätehtävä on euroalueen hintavakauden varmistaminen, mikä on määritelty tarkoittamaan vähän alle kahden prosentin vuotuista inflaatiotahtia. Inflaatio lipsahti joulukuussa näyttämään lievästi negatiivista hintamuutosta vuodentakaiseen tasoon verrattuna, eikä pudotusta selitä pelkästään halventunut öljyn hinta tai muut väliaikaisena pidettävät tekijät.
Odotuksiin nähden elvyttävämpi ohjelma
Aiemmat huhut markkinoilla antoivat odottaa ilmoitusta 50 miljardin euron kuukausittaisista ostoista, joita jatkettaisiin 20 kuukautta, mutta nyt EKP:n ilmoittamaan summaan oli sisällytetty kaikki olemassaolevatkin osto-ohjelmat. Vaikka kuukausimäärä oli siis hieman isompi, ohjelman alustava kesto oli hieman aiempia huhuja lyhyempi.
Kaikenkaikkiaan ohjelma oli siis hieman odotettua elvyttävämpi, mikä näkyi ensimmäisissä markkinareaktioissa: euro heikkeni puolitoista prosenttia dollariin nähtynä, ja esimerkiksi Espanjan kymmenvuotisten velkakirjojen tuottoprosentti laski 0,1 prosenttiksikköä 1,4 prosenttiin, mikä on uusi kaikkien aikojen pohjanoteeraus. Suomen kymmenvuotisten velkakirjojen tuottoprosentti on samoilla tasoilla Saksan kanssa 0,45 prosentissa.
Markkinoilla sijoittajat olivat odottaneet jo pitkän aikaa osto-ohjelman käynnistymistä, kun aiemmat EKP:n vuoden 2014 aikana käynnistämät toimenpiteet ovat osoittautuneet riittämättömiksi inflaatio-odotusten kääntämiseksi nousuun.Tämä selittää, miksi velakirjojen korkotuotto ja euron arvo ovat laskeneet useiden kuukausien ajan jo ennen tämänpäiväistä ilmoitusta.
Muiden maiden jalanjäljissä vuosien odottelun jälkeen
Päinvastoin kuin esimerkiksi USA:n keskuspankin osto-ohjelmissa, EKP:n osto-ohjelmassa velkakirjat eivät päädy EKP:n, vaan pääasiallisesti kansallisten keskuspankkien taseisiin. Vain 20 prosenttia ostoista tullaan tekemään EKP:n taseeseen. Suomen pankki ostaa siis pääoma-avaimensa mukaisella osuudellaan Suomen valtion velkakirjoja.
Monet ovat kritisoineet EKP:n toiminnan hitautta. USA:n keskuspankki aloitti velkakirjojen osto-ohjelman jo vuonna 2009, ja käytännössä kaikki merkittävämpien maiden keskuspankit ovat toteuttaneet samantyyppisiä ohjelmia kriisivuosien aikana. Euroopassa erityisesti saksalaisten pelot velkojen mahdollisesta yhteisvastuullistamisesta sekä lainopilliset seikat saivat EKP:n kokeilemaan ensin muunlaisia toimia, mutta niiden teho ei osoittautunut riittäväksi.
JUHANI HUOPAINEN
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Soini kurmottaa Matti Vanhasta, jonka mukaan Kreikka-paketeilla ”voidaan jopa tienata”

EKP:n massiivisen valtiolainaohjelman laillisuus puntariin – Saksassa nousemassa kanne
Viikon suosituimmat

Maahanmuuttajataustaisessa perheessä kasvanut nainen kokee olonsa vieraaksi Helsingin Kontulassa: ”Tästä on tullut Lähi-itä”
Suomen Uutisten haastattelemat Kontulan alueella liikkuvat ihmiset kertovat huumeiden käytön näkyvän aiempaa enemmän katukuvassa. Monen mielestä myös alue on muuttunut merkittävästi viime vuosina.

Razmyar ja Vigelius kiivaina Espanjan kriisistä – ”SDP levittää laittomille siirtolaisille punaista mattoa”
Marokosta saapui vuorokaudessa yli 60 000 siirtolaista Espanjan Ceutaan. Perussuomalaiset vaativat Espanjan sulkemista Schengen‑alueen ulkopuolelle, kun taas SDP:n Nasima Razmyar ehdottaa lähtöalueiden olojen parantamista. Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Joakim Vigelius tyrmää Razmyarin puheet epärealistisina.

Cambridge rekrytoi tosielämän woke-Turhapuron – yliopistomaailma ihastui plagioinnista epäiltyyn rotuaktivistiin, unohti tyystin lähdekritiikin ja syyti hänelle kunniatohtoruuksia kuin saippuaa
Jason Arday on tällä hetkellä maailman kohutuin hahmo. Hän nousi 2020-luvun alussa kansainväliseksi akateemiseksi tähdeksi ja Cambridgen professoriksi elämäntarinansa, rotuaktivisminsa ja DEI-symboliarvonsa siivittämänä. Useat yliopistot jakoivat hänelle kilpaa kunniatohtorin titteleitä. Hiljattain hänen väitöskirjastaan ja tutkimusartikkeleistaan löytyi satoja selittämättömiä yhtäläisyyksiä muiden tutkijoiden aikaisempiin töihin. Lisäksi hänen kertomuksensa erilaisista urheilu- ja hyväntekeväisyysansioista paljastuivat liioitelluiksi tai jopa täysin katteettomiksi. Ensin Cambridgen yliopisto yritti pestä käsiään ja syyttää kriitikoita ajojahdista. Keskiviikkona yliopisto ilmoitti alkavansa sittenkin selvittämään tapausta, ja pian sen jälkeen Arday ilmoitti eroavansa virasta. Skandaalia on pidetty osoituksena laajemmasta instituutiomaailman mädännäisyydestä. Yliopisto halusi uskoa moraalisesti lumoavaan kertomukseen ja ryhtyi ensin puolustamaan sankariaan ennen kuin tarkisti tosiasiat.

Heinäluoma selittää koulushoppailun asuntopolitiikalla – tilastot kertovat toista
SDP:n Eveliina Heinäluoma selitti tällä viikolla koulushoppailun asuntopolitiikan syyksi ja nosti Myllypuron esimerkiksi onnistuneesta kehityksestä. Asuntomarkkinadata kertoo kuitenkin toista tarinaa.

22 EU-maata haastaa Espanjan löysän maahanmuuttolinjan – uppiniskainen sosialistipääministeri ei taivu
22 Euroopan unionin jäsenmaata, Suomi mukaan lukien, ilmaisi viikonloppuna lähettämässään kirjeessä epäluottamuksensa Espanjan maahanmuuttopolitiikkaan. EU-maiden sisäministerit kokoontuvat tiistaina kiireelliseen videopalaveriin.

Nizzan terroristi tappoi 86 ihmistä – pikkuveli rehenteli veriteolla ennen karkotustaan
Ranskassa vietettiin heinäkuun puolivälissä surujuhlaa, kun Nizzan tuhoisasta terrori-iskusta tuli kuluneeksi kymmenen vuotta. Harrasta tunnelmaa järkytti tieto terroristin veljen rikoksista tapahtumapaikan läheisyydessä.

Islamisaatiolle vauhtia Britanniassa – koko poliisikunta paastolle solidaarisuussyistä
Valtaväestölle vieraan uskonnon tavat ja rituaalit hiipivät Englannin arkeen ilmeisen hyvää tarkoittavien toimien myötä. Muslimipoliisit haluaisivat koko virkakunnan osallistuvan ramadanin paastoon, jotta työtoverit ymmärtäisivät uskonnon merkityksen muslimeille. Toisaalta kukaan ei tiettävästi ole vastavuoroisesti ehdottanut joulukinkun tarjoamista vieraan uskonnon edustajille vuoden pimeimpänä aikana kristittyjen tapoihin tutustumiseksi.

Käräjäoikeus katsoi pitkäteräisellä veitsellä törkeän ryöstön tehneen maahanmuuttajan alaikäiseksi – THL:n ikäarvio jäi ristiriitaiseksi
Pitkäteräisellä veitsellä törkeän ryöstön tehnyt Irakista kotoisin oleva mies sai tuomion törkeästä ryöstöstä. Hän pahoinpiteli uhria tämän kotona, vei veitsen uhrin kaulalle ja vaati rahaa sekä omaisuutta. Käräjäoikeus katsoi hänet kuitenkin rikosoikeudellisesti alaikäiseksi, koska THL:n oikeuslääketieteellinen ikäarvio jäi ristiriitaiseksi.

Oikeusministeri Meri vie eläimet rääkkääjiltä – eläintenpitokiellon rikkomisesta jatkossa jopa vankeutta
Oikeusministeriö vaatii tiukempaa eläintenpitokiellon käyttöä eläinsuojelurikoksissa ja ehdottaa kiellolle pidempää vähimmäiskestoa. Ministeriö linjaa myös, että kiellon rikkomisesta voi jatkossa seurata jopa vuoden vankeusrangaistus.

SDP:n Lindtmanin esikuvamaa sai kyytiä puoluejohtajien paneelissa – Purra: Espanjan maahanmuuttopolitiikka toimii ”kutsuhuutona” laittomalle maahantulolle
Viides Kotkaniemi-foorumi järjestettiin keskiviikkona Luumäellä presidentti P. E. Svinhufvudin kotimuseon puutarhassa. Foorumin pääpaneelissa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta keskustelivat pääministeri Petteri Orpo (kok.), perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra, SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman sekä keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää














