

Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagard vieraili viime vuoden helmikuussa Inarissa. / LEHTIKUVA
Euroopan keskuspankkiin halutaan vain vihreitä – viherryttämiseen kriittisesti suhtautuvat työntekijät pelkäävät työnsä puolesta
Euroopan keskuspankin johtoryhmään kuuluva Frank Elderson sanoi digilehti Politicon mukaan kansainvälisessä tilaisuudessa, että jos et ole vihreä, sinua ei haluta Euroopan keskuspankkiin töihin. – Miksi haluaisimme palkata ihmisiä, jotka joudumme uudelleenohjelmoimaan? Vaikka he tulevat parhaista yliopistoista, he eivät silti osaa tavata sanaa ilmasto, hän totesi.
Euroopan keskuspankin henkilökunnasta valtaosa kannattaa pankin lisääntyneitä toimia ilmaston lämpenemistä vastaan. Silti Frank Eldersonin mielestä jokainen Euroopan keskuspankissa työskentelevä pitäisi kouluttaa uudelleen.
Euroopan keskuspankin henkilökunta pitää Eldersonin kommentteja autoritäärisinä ja haitallisina pankin päätöksenteolle.
Euroopan keskuspankin pääjohtajalta Christine Lagardelta kysyttiin asiasta Euroopan parlamentissa. Hän sanoi tukevansa Frank Eldersonia, mutta arvostavansa myös johtamansa pankin monimuotoisuutta.
Pankin fokus hukassa
Euroopassa on herännyt huoli siitä, että Euroopan keskuspankin toimien kohteeksi on joutumassa ilmastonmuutos, vaikka fokuksen pitäisi olla työllisyydessä ja talouskasvussa. Pankin päätehtävä on vastata talouden vakaudesta ja tukea Euroopan unionin talouspolitiikkaa.
Ne työntekijät, joiden mielestä pankin pitäisi keskittyä varsinaiseen tehtäväänsä eivätkä ole innoissaan pankin vihertymisestä, pelkäävät menettävänsä työnsä.
Kun Politico kysyi Euroopan keskuspankin palkkaus- ja koulutuskäytännöistä, pankki vastasi, että ilmasto- ja luontoriskit vaikuttavat rahapolitiikkaan ja pankkivalvonnan valtuuksiin ja että kaikkien työntekijöiden pitää ymmärtää, mitä se merkitsee heille heidän työssään.
Virkaan perustuslain mukaisesti
Suomen Uutiset kysyi kommenttia Eldersonin sanomisista sekä palkkaamisen perusteista Suomen Pankilta ja Nordealta. Kumpikaan pankki ei puuttunut Eldersonin sanomisiin.
Suomen Pankin vastauksen mukaan pankin virkoihin nimitetään perustuslain virkanimitysperusteiden mukaisesti.
– Merkitystä on toisin sanoen henkilön koulutuksella, työkokemuksella ja henkilökohtaisilla ominaisuuksilla. Nämä määritellään tarkemmin kussakin työpaikkailmoituksessa vastaamaan täytettävänä olevaa tehtävää. Hakijan poliittista toimintaa tai mielipiteitä ei selvitetä rekrytoinnin yhteydessä, eikä niillä ole vaikutusta rekrytointipäätökseen, todettiin Suomen Pankista.
Ilmastoon liittyvät asiat otetaan kuitenkin työssä huomioon.
– Toimintaamme liittyen yksi Suomen Pankin vastuullisuusohjelman painopiste on ilmastoriskien hallinta. Olemme sitoutuneet ottamaan ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja hyvään hallintotapaan liittyvät näkökohdat osaksi sijoituspäätösten tekoa ja omistajakäytäntöjä, ja olemme allekirjoittaneet YK:n tukemat vastuullisen sijoittamisen periaatteet joulukuussa 2019. Sijoittamalla vastuullisesti Suomen Pankki antaa panoksensa ilmastotyöhön, Suomen Pankin viestinnästä kerrottiin.
Osaaminen tärkeä kriteeri
Nordealla painotetaan osaamista ja vastuullisuutta.
– Tärkein kriteeri rekrytoinneissa on osaaminen. Työnhakijat ovat usein kuitenkin jo etukäteen tutustuneet arvoihimme, ja arvoista keskustellaan jokaisen haastatteluprosessin aikana. Vastuullisuus on pankin toiminnan ytimessä, joten työpaikka todennäköisesti houkuttelee enemmän sellaisia henkilöitä, joille nämä asiat ovat tärkeitä, vastattiin Nordeasta.
Euroopan pankkimaailmassa keskustellaan nyt siitä, kuinka paljon keskuspankin päätösten pitäisi ohjata markkinoita kohti ”vihreämpää” taloutta vai pitäisikö pankin pysyä päätavoitteessaan eli pyrkiä pitämään euroalueen hinnat vakaina. Pankkien viherryttäminen on polarisoitunut. Viherryttämistä kritisoivaa syytetään ilmastonmuutosvastaiseksi, ja hän saa helposti kimppuunsa erilaisia ympäristöryhmiä.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Frank Elderson Politico ilmaston lämpeneminen Christine Lagarde Euroopan unioni Euroopan keskuspankki Suomen Pankki Ilmastonmuutos Nordea Viherryttäminen Talouskasvu Talouspolitiikka vihreät työllisyys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ideologisen energiapolitiikan kylmät ajat – ”Viherhumppa vastamelukuulokkeilla ei päästänyt läpi järjen ääntä”

Liian kunnianhimoisella ilmastopolitiikalla on kalliit seuraukset: ”Kehä kolmosen sisäpuolella tulee kylmä ja nälkä”

Elpymisvälineen kustannukset karkaamassa käsistä – Puisto: ”Suomen saanto elpymisvälineestä suorastaan kalpenee sen kustannusten rinnalla”

Tavio: EU:n budjettia ei pidä kasvattaa, Suomen maksuosuutta ei saa kasvattaa eikä uusia EU-rahoitusvälineitä tarvita
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää