

Eurooppa on yksi suurimmista riskialueista maailman taloudelle – kiitos yhteisvaluutan
Saksa tyrmäsi Ranskan presidentti Emmanuel Macronin visiot solidaarisemmasta euroalueesta. Samalla euroalueen alkuvuoden talouden tunnusluvut ovat hieman nuupahtaneet. Se ei välttämättä tarkoita uutta taantumaa ainakaan heti. Selvää kuitenkin on, ettei nousukausi voi jatkua loputtomiin.
Talouslehti Financial Timesin vakiokolumnisti Wolfgang Münchau kirjoittaa, että taantuva talous ja yhteisvaluutta euron vikojen korjaamatta jättäminen on yksi suurimmista uhista maailman taloudelle. Euroalue ei ole saamassa edes Macronin toivomia uudistuksia. Alue ei ole saamassa omaa budjettiaan ja valtiovarainministeriä. Eurobondit eli euroalueen yhteiset joukkovelkakirjat jäävät pois. Euroalueen pankit eivät ole saamassa yhteistä talletussuojaa.
Euroalueen talous kasvoi roimasti viime vuonna
Vuoden 2017 talouskasvuluvut olivat makeita euroalueelle. Euron ulkoinen arvo on kuitenkin kohonnut ja sen arvellaan vaikuttavan haitallisesti vientivetoiseen talouskasvuun. Lisäksi maailman talous on herkässä tilassa kauppasodan uhan vuoksi.
Mikäli Yhdysvallat ja Kiina asettavat tuontitulleja toisilleen niin sen epäillään heikentävän maailmankaupan volyymiä. Tämä osuisi epäsuorasti myös Eurooppaan, vaikka EU saisikin erivapauden Yhdysvaltain terästullilta.
Münchau muistuttaa, että ripeän kasvun aikakausi saattaa olla vain lyhytaikainen pyrähdys pitkän vyönkiristelyn jälkeen. Toinen näkemys on, että alkuvuoden talouslukujen pettymykset ovat vain väliaikainen häiriö, ja että kasvu jatkuisi ainakin parin vuoden ajan.
Norsu posliinikaupassa
Pirteistä kasvuluvuista huolimatta euroalueella on suuri ongelma nimeltä Italia. Sen tuottavuus on likimain polkenut paikoillaan koko euroajan. Samaten maan bruttokansantuote on laskenut viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Italian velka on massiivinen, eikä maa näytä pystyvän talouskasvulla taittamaan velkaisuuttaan. Maalla on velkaa noin 132 prosenttia bruttokansantuotteesta. Lukema on likimain yhtä suuri kuin vuonna 2014.
Reippaasta nousukaudesta huolimatta Italia ei ole kyennyt laskemaan velkaisuusastettaan. Tehtävä ei ainakaan helpotu uuden taantuman alkaessa.
Euroalueella ei ole keinoja pelastaa Italiaa, jos maan rahoittajat alkavat epäillä Italian kykyä suorittaa jättivelkojaan. Euroopan keskuspankki voi olla niin ikään aseeton, mikäli uusi taantuma alkaa ennen kuin se pystyy normalisoimaan rahapolitiikkansa.
Italia pysyy norsuna posliinikaupassa. Norsu on onneksi vielä säyseällä tuulella.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.