

Yhdysvaltain teräs- ja alumiinitullit satuttavat EU:ta – viime hetken neuvotteluissa vain vähäistä toivoa
Yhdysvaltojen antama lisäaika EU:n teräs- ja alumiinitulleille päättyy torstaina. EU on vaatinut pysyvää poikkeusta Yhdysvaltojen tullimaksuihin. EU:lle nämä tullit iskisivät kipeästi mantereen talousstrategiaan, joka tähtää talouskasvuun vahvan viennin siivittämänä. Tällä kasvulla olisi määrä kaventaa monen jäsenmaan paisuneita velkavuoria.
Yhdysvaltain kauppaministeri Wilbur Ross torjui EU:n toistuvan vaatimuksen päästä pysyvästi tullimaksujen ulkopuolelle. Ross kertoi OECD:n vuotuisessa seminaarissa Pariisissa, että tullimaksuista voi neuvotella vielä siinäkin vaiheessa, kun ne ovat jo käytössä.
Ross muistutti, että esimerkiksi Kiinakin käy neuvotteluja Yhdysvaltojen kanssa, vaikka Kiina ei ole saanut EU:n tapaan lisäaikaa.
– Kiina on mielenkiintoinen tapaus tässä tapauksessa. Kiina maksaa tullimaksuja, jotka astuivat voimaan jo maaliskuussa. Maa ei ole kuitenkaan käyttänyt tullimaksuja tekosyynä sille, etteikö se voisi neuvotella. Vain EU väittää, ettei se voi neuvotella tullimaksujen ollessa voimassa, Ross kertoi.
Ross muistutti, että tullit ovat luoneet lukuisia työpaikkoja Yhdysvaltoihin.
Kauppakomissaari: Epärealistista odottaa pysyvää poikkeusta
EU:n kauppakomissaari Cecilia Malmström kertoi Euroopan parlamentille tiistaina, ettei unionilla voi olla realistisia toiveita välttää pysyvästi Yhdysvaltain tulleja.
Malmströmin mukaan viime hetken neuvotteluissa voidaan saavuttaa jokin tietty tullimaksuton raja niin teräkselle kuin alumiinillekin. Yhdysvallat alkaa periä EU:sta tulevasta teräksestä 25 prosentin tullimaksua. Alumiinin tullimaksu on 10 prosenttia.
Vientivetoinen strategia vaarassa
Eurokriisin aikana EU:ssa tähdättiin velkavuorien sulattamiseen kasvavan viennin avulla. Monet maat pyrkivät vaihtotaseiden ylijäämiin.
Jos kauppaa käytäisiin EU:n sisällä, niin kukaan ei voisi saavuttaa yhtäaikaisesti vaihtotaseen ylijäämää. Jonkun on pakko kuitata vaihtotaseen alijäämällä toisten ylijäämät.
EU:n vientistrategia kohdistuukin unionin ulkopuolelle ja merkittävissä määrin Yhdysvaltoihin. Samaan aikaan Yhdysvallatkin pyrkii edes hieman kaunistelemaan vaihtotaseensa lukemia.
Vientivetoinen strategia on siksi riippuvainen viennin kohdemaista. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on politiikallaan viestittänyt moneen kertaan, että Yhdysvaltoja harmittaa Euroopan jatkuva riippuvuus Yhdysvalloista.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Eurooppa on yksi suurimmista riskialueista maailman taloudelle – kiitos yhteisvaluutan

Halla-aho: Kiinasta tulossa talousmahti, USA reagoi heti – ”Uusi aikakausi alkamassa”
Viikon suosituimmat

Purra: Ulkomaalaisväestön vahva nojaaminen takuueläkkeisiin on iso ongelma – ”Jopa ilman käytännössä minkäänlaista työuraa”
Ylen puoluejohtajien torstai-illan tentissä vasemmistoliitto ja SDP ilmoittivat olevansa valmiita tavalla tai toisella koskemaan eläkkeisiin talouden sopeuttamiseksi. Perussuomalaisten Riikka Purra sen sijaan linjasi, että normaalin pitkän työuran tehneiden työeläkkeisiin ei pitäisi ensisijaisesti koskea, mutta maahanmuuttajien takuueläkkeisiin kohdistuu selvä tarve korjata epäkohtia.

USA peruutti Iranin vallankumouskaartin kenraalin sukulaisten oleskeluluvat – luksuselämä Kaliforniassa loppui ja karkotus takaisin Iraniin odottaa
Yhdysvallat on peruuttanut useiden Iranin hallintoon kytköksissä olevien iranilaisten oleskeluluvat. Kyseiset henkilöt olivat nauttineet länsimaisesta vapaudesta ja luksustavaroista, mutta silti kannattaneet Iranin islamistihallintoa ja iloinneet hyökkäyksistä amerikkalaisia sotilaita ja tukikohtia vastaan.

Karkotukset pannaan Ruotsissa yhä useammin toimeen pakolla – ”Lähtö tulee vaikka huutavat ja potkivat”
Viranomaiset karkottavat Ruotsista laittomasti maassa oleskelevat yhä useammin pakkkokeinoja käyttäen. Vuonna 2025 Rikosseuraamuslaitoksen työntekijät saattoivat 2 300 henkilöä lentokoneeseen tai seurasivat lennolla mukana määräänpäähän. Määrä on kaksinkertaistunut parissa vuodessa.

Oulun valtuusto lakkauttaa kouluja rahanpuutteen takia, mutta pitää kiinni kalliista ilmastotavoitteestaan – Aittakumpu: ”Kyllä on arvot pahasti vinossa”
Perussuomalaiset esitti Oulussa hiilineutraalisuustavoitteen siirtoa vuodesta 2035 vuoteen 2050, jotta veronmaksajille ei koituisi tyyristä lisälaskua. Yksikään valtuutettu perussuomalaisten lisäksi ei hyväksynyt siirtoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu ihmettelee Oulun valtuutettujen tärkeysjärjestystä, etenkin kun samaiset puolueet aikovat kesäkuussa lakkauttaa jopa 17 lähikoulua tai kouluyksikköä rahanpuutteen takia.

Bergbom tyrmää yhdenvertaisuusvaltuutetun puheet itärajan avaamisesta turvapaikanhakijoille: ”Kenen etua tässä ajetaan?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltusen näkemyksen siitä, että itärajalla tulisi avata ylityspaikkoja turvapaikanhakijoille.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu haluaa avata itärajan – Antikainen: Suljetaan koko pulju ja säästetään kolme miljoonaa
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen on esittänyt Iltalehden haastattelussa itärajan rajanylityspaikkojen avaamista, jotta Venäjän puolelta tulevilla turvapaikanhakijoilla olisi mahdollisuus saada turvapaikka Suomesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa, että itäraja suljettiin Suomessa vuonna 2023 turvallisuussyistä. Jos yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto ei tässä maailmantilanteessa ole kiinnostunut Suomen kansallisesta turvallisuudesta, olisi Antikaisen mielestä parasta lakkauttaa koko virasto.

Kirkkopalvelut ry:lle yli 11 miljoonaa euroa avustuksia, valtaosa toiminnan kuluista palkkoihin – puheenjohtajana kokoomuksen kansanedustaja
Perusuomalaisten Mika Merano jatkaa kanavillaan tuttua sarjaansa rälsseistä, jossa tarkastelussa on kolmannen sektorin poliittisia hillotolppia. Pääsiäispyhien aikaan käsittelyssä oli Kirkkopalvelut ry, joka vastaanottaa miljoonia veronmaksajilta, vaikka pyörittää jo isoa bisnestä omilla tuloillaan. Yhdistyksellä on vahva kytky kokoomukseen.

Demarivalta murenee Pohjolassa – onko Suomen SDP vain jälkijunassa?
Tanskan tuore vaalitulos vahvistaa, että sosiaalidemokraatit menettävät otettaan perinteisistä kannattajistaan Pohjoismaissa. Vielä Suomessa SDP sinnittelee toistaiseksi gallup-kärjessä.

Perussuomalaiset: Vasemmistohallitus loi Suomeen uuden köyhälistön
Perussuomalaiset näkee, että samalla kun oppositiopuolueet syyttävät nykyhallitusta köyhyyden lisäämisestä, he unohtavat olleensa päätöksillään itse luomassa uutta köyhälistön luokkaa Suomeen.

”Ei ainakaan tästä!” – Purra ojentaa mediaa leikkauskiistojen lietsomisesta ja haastaa kaikkia laadukkaampaan talouskeskusteluun
Valtiovarainministeri Riikka Purra katsoo, että kokonaisvaltainen keskustelu valtiontalouden tilasta on pitkälti jumissa, koska perustavanlaatuisen priorisointiajattelun sijaan julkinen debatti pitkälti pyörii yksittäisissä kiihottavissa julkisen talouden leikkauksissa.














