Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Miesvihamielisillä ja naisvihamielisillä nettiyhteisöillä on samoja piirteitä

Tynkkyseltä muistutus EU-komissiolle: Sijoittajat eivät laita rahojaan komission rulettiin, jos vapaat markkinat ja tuotot ovat muualla

Perussuomalaiset nostaa kotimaisen ruoan etusijalle – Elomaa: Suomi ei voi nojata muiden apuun kriisiaikoina

Strandman vaatii opettajankoulutuksen remonttia: ”Opettajat uupuvat jo ennen työuran alkua”

Tutkimus: Nuoret luottavat vahvasti Puolustusvoimiin

Vigelius Unkarin vaalituloksesta: ’’Epäterveet siteet Venäjään on katkottava’’

Bergbom tyrmää vasemmistoliiton veronkiristyslinjan: ”Viimeinen sammuttaa valot, jos vasemmistoliitto pääsee toteuttamaan tätä politiikkaa”

Kangas: Kotimainen ruoantuotanto turvattava – ”Jos Itämeri menee kiinni, tulee nälänhätä”

Elomaa ja Peltokangas vaativat sodissa kaatuneiden muistotaulujen palauttamista julkisille paikoille

Itäisessä Suomessa urakoidaan yli 500 miljoonalla eurolla – ministeri Ranne: ”Nyt käynnistyy vt15-urakka ja lisää on tulossa”

Purra: Ulkomaalaisväestön vahva nojaaminen takuueläkkeisiin on iso ongelma  – ”Jopa ilman käytännössä minkäänlaista työuraa”

Unkarin vaalit puhuttavat ympäri maailmaa – onko Orbánin aika ohi?

Karkotukset pannaan Ruotsissa yhä useammin toimeen pakolla – ”Lähtö tulee vaikka huutavat ja potkivat”

Yhdenvertaisuusvaltuutettu haluaa avata itärajan – Antikainen: Suljetaan koko pulju ja säästetään kolme miljoonaa

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia

Perussuomalaiset: Vasemmistohallitus loi Suomeen uuden köyhälistön

Tynkkynen äimistyi median rimanalituksesta: Nyt TikTokin kommenttikenttä kelpaa poliittiseksi analyysiksi – mutta miksi vasemmiston hiusvärillä ei ole väliä?

Rydman kyselytunnilla: Leipäjonot täyttyvät ulkomaalaisista opiskelijahuijauksen uhreista – kiitos edellisen hallituksen

Yhdenvertaisuusvaltuutettu vaatii itärajan avaamista – Seppänen: Yhdenvertaisuusvaltuutetun maahanmuuttolinja on todellisuudesta irtautunut

Yhdenvertaisuusvaltuutettu politikoi – kehystää hallituksen maahanmuuttopolitiikan uudistukset ulkomaalaisten aseman heikentämiseksi

Yhdysvaltain tullimaksut

Yhdysvaltain senaatin talousvaliokunnan puheenjohtaja Chuck Grassley kertoi talouslehti <a href="https://www.ft.com/content/a852539e-19d7-11e9-9e64-d150b3105d21">Financial Timesille</a>, että presidentti Donald Trump haluaisi asettaa autotulleja. Trump haluaa Grassleyn mukaan painostaa EU:ta <a href="https://www.suomenuutiset.fi/eun-yhdysvaltojen-kauppaneuvottelujen-ylle-tummia-pilvia/">sisällyttämään maataloustuotteet</a> kauppaneuvotteluihin.

Trumpin on määrä tänään saada raportti siitä, voiko autojen ja niiden osien tuonti uhata kansallista turvallisuutta. Jos raportissa todetaan uhkia olevan, silottaisi se tietä tulleille.
<h4>Grassley: Eurooppa on &#8221;hyvin peloissaan&#8221;</h4>
Grassley kertoi Euroopan olevan hyvin peloissaan mahdollisista autotulleista. Ne voisivat toimia vipuvartena sille, että EU joutuisi enenevissä määrin avaamaan markkinoitaan yhdysvaltalaisille maataloustuotteille.
Hän kertoi, ettei hän ole itse tullien suuri ystävä. Tullit voisivat kuitenkin toimia tehokkasti Yhdysvaltain päämäärien edistämiseksi.
<h4>EU uhkaa keskeyttää neuvottelut</h4>
EU kertoi, että tullien myötä kauppaneuvottelut jäätyvät paikoilleen. Viesti on: tämä ei jää tähän. EU on kertonut autotullien johtavan vastatoimiin, mikäli EU:ta ei rajata tullien ulkopuolelle.
Tullit iskisivät lujaa eurooppalaisiin autonvalmistajiin. Se koskisi myös valmistajia, joilla on tehtaita Yhdysvalloissa jos ne vain tuovat autojen osia koottavaksi. EU:n ohella tullit satuttaisivat Japania.
Yhdysvaltojen kauppaministeri Wilbur Rossin mukaan mahdolliset tullit eivät välttämättä koskisi kaikkia autoja ja niiden osia.
<h4>Maataloutta lobataan molemmin puolin Atlanttia</h4>
Grassleyn mukaan kauppaneuvotteluihin tulee sisällyttää ainakin jossain määrin myös maataloustuotteet.
Maataloustuotteet ovat kovan lobbauksen kohteena niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassakin. EU:ssa ala on myös poliittisesti hyvin herkkä.
Lisäksi eurooppalaiset kuluttajat vieroksuvat Yhdysvaltojen vapaampaa sääntelyä maataloustuotteissa, mikä on johtanut muun muassa geenimuunneltuihin satotuotteisiin ja hormoneilla ruokittuun karjaan.

Yhdysvallat harkitsee autotulleja

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump aiheuttaa harmaita hiuksia eurooppalaisille liittolaisilleen. Hänen suorasukainen tyylinsä ei luonnollisestikaan miellytä EU-johtajia. Se ei silti muuta tosiasioita &#8211; kuten Financial Times <a href="https://www.ft.com/content/ffb85db2-85a9-11e8-a29d-73e3d454535d">kirjoittaa</a>, Eurooppa on riippuvaisempi Yhdysvalloista kuin Yhdysvallat Euroopasta.

Trumpin toteuttama politiikka on saanut Euroopan enemmän tai vähemmän paniikkiin. Trump on vastannut EU:n ja Yhdysvaltain epäsuhtaiseen kauppataseeseen nostamalla tulleja ja uhonnut nostaa niitä vielä lisää. Viimeksi Trump jopa uhosi irroittavansa Yhdysvallat Natosta, jos eurooppalaiset liittolaiset eivät osallistu puolustusmenojen kustannuksiin. Lisäksi Meksikon rajan vastainen muurihanke ja presidentin yleinen skeptisyys maahanmuutossa on saanut maahanmuuttokriisissä keskenään tappelevan EU:n johtajat hakeutumaan närästyslääkekaapille. Sokerina pohjalla Trump irroitti maansa Pariisin ilmastosopimuksesta.
<h4>Saksa Trumpin silmätikkuna</h4>
Trump on moneen otteseen valinnut kritiikkinsä kohteeksi Saksan. Kauppataseen vinouma on pitkälti Saksan &#8221;syytä&#8221;, Saksa ei ole vauraudestaan huolimatta maksanut Nato-sopimuksen puolustusmenoja ja viimeiseksi Trump moitti Saksan olevan riippuvainen venäläisestä energiasta.
Vaikka EU:sta löytäisi helpostikin Trumpin huomautuslistalle muitakin Saksan kaltaisia maita, kulkee Eurooppa selkeästi Saksan talutushihnassa. Johtajan tulisi näyttää esimerkkiä.
Trumpin ajatus nostaa autotulleja EU:lle iskisi kipeimmin juuri Saksaan.
<h4>EU:n vaikea myöntää Trumpin olevan oikeassa</h4>
Trumpilla on kiistatta paljon tylympi tyyli tuoda esille transatlanttisen liiton epäkohtia kuin edeltäjillään. Eurooppalaisten Nato-maiden puolustusmenojen vähyys on tullut esille <a href="https://www.cnbc.com/2018/07/11/obama-and-bush-also-pressed-nato-allies-to-spend-more-on-defense.html">kahden aiemmankin Yhdysvaltain presidentin</a> puheissa. Trump ei siis ole aivan yht&#8217;äkkiä keksinyt Euroopan olevan enemmän vapaamatkustajan asemassa.
Trumpin tyyliin vastaamiseen on omat haasteensa. Olisi nöyryyttävää myöntää Trumpin olevan oikeassa.
Tämä ei silti tarkoita sitä, etteikö Euroopan kannattaisi miettiä omaa asemaansa. Mikäli Yhdysvallat irtautuisi osaltaan Euroopan puolustuksesta, olisi Eurooppa hyvin haavoittuvainen Venäjän suuntaan. Krimin valtaus ja miehitys kertovat, ettei Venäjä epäile käyttää muiden heikkouksia hyväkseen.
Saksan ei kuitenkaan tarvitse korottaa puolustusrahojaan vain siksi, että Trump nostaa niitä Twitter-tilillään esille. Saksan kannattaa tehdä niin, koska maan puolustus on <a href="https://www.dw.com/en/germanys-lack-of-military-readiness-dramatic-says-bundeswehr-commissioner/a-42663215">retuperällä</a>. Saksa kertoisi panostavansa heikon puolustuksen korjaamiseen. Samalla täyttyisi Trumpin vaade Nato-menojen kattamisesta. Myöntyminen Trumpin tahtoon olisi erityisen vaikeaa liittokansleri Angela Merkelille, joka aivan vastikään joutui oman sisäministerinsä Horst Seehoferin painostamaksi.
<h4>Transatlanttiset välit kohenevat teoilla</h4>
Saksan vientivetoinen talous on haavoittuvainen Yhdysvaltain tulleille, siitä ei pääse yli eikä ympäri. Eurooppalaiset maat ovat eurokriisin aikana halunneet Saksan panostavan enemmän kotimaansa kysyntään. Tämä helpottaisi eurokriisimaiden vientiä ja pääsyä ylös kurimuksesta. Jälleen kerran Saksan ja Yhdysvaltain kauppataseen tasapainottuminen muodostuisi ikään kuin sivutuotteena.
Saksan päätös luopua ydinvoimasta Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen saattoi olla virhe, mutta ainakin se teki maan riippuvaiseksi Venäjästä. Saksa ei sijaitse mannerlaattojen törmäysvyöhykkeellä samoin kuin Japani. Toiseksi Fukushiman reaktorirakennukset olivat arkkitehtuuriltaan haavoittuvaisia tsunameille, eikä niitä tarvitse kopioida. Energiapolitiikkaakin voi muuttaa.
Maahanmuutossa Saksan avointen ovien politiikka onkin jo muuttunut, joskin jo aiheutuneet ongelmat pitäisi korjata. Jos Saksa onnistuu korjaamaan epäkohtia niin omassa maassaan kuin EU:ssa niin välit Yhdysvaltoihin kohenevat.

Trump sen ymmärtää: Eurooppa on riippuvaisempi Yhdysvalloista kuin Yhdysvallat Euroopasta

Yhdysvaltojen antama lisäaika EU:n teräs- ja alumiinitulleille päättyy torstaina. EU on vaatinut pysyvää poikkeusta Yhdysvaltojen tullimaksuihin. EU:lle nämä tullit iskisivät kipeästi mantereen talousstrategiaan, joka tähtää talouskasvuun vahvan viennin siivittämänä. Tällä kasvulla olisi määrä kaventaa monen jäsenmaan paisuneita velkavuoria.

Yhdysvaltain kauppaministeri Wilbur Ross torjui EU:n toistuvan vaatimuksen päästä pysyvästi tullimaksujen ulkopuolelle. Ross kertoi OECD:n vuotuisessa seminaarissa Pariisissa, että tullimaksuista voi neuvotella vielä siinäkin vaiheessa, kun ne ovat jo käytössä.
Ross muistutti, että esimerkiksi Kiinakin käy neuvotteluja Yhdysvaltojen kanssa, vaikka Kiina ei ole saanut EU:n tapaan lisäaikaa.
&#8211; Kiina on mielenkiintoinen tapaus tässä tapauksessa. Kiina maksaa tullimaksuja, jotka astuivat voimaan jo maaliskuussa. Maa ei ole kuitenkaan käyttänyt tullimaksuja tekosyynä sille, etteikö se voisi neuvotella. Vain EU väittää, ettei se voi neuvotella tullimaksujen ollessa voimassa, Ross kertoi.
Ross muistutti, että tullit ovat luoneet lukuisia työpaikkoja Yhdysvaltoihin.
Kauppakomissaari: Epärealistista odottaa pysyvää poikkeusta
EU:n kauppakomissaari Cecilia Malmström kertoi Euroopan parlamentille tiistaina, ettei unionilla voi olla realistisia toiveita välttää pysyvästi Yhdysvaltain tulleja.
Malmströmin mukaan viime hetken neuvotteluissa voidaan saavuttaa jokin tietty tullimaksuton raja niin teräkselle kuin alumiinillekin. Yhdysvallat alkaa periä EU:sta tulevasta teräksestä 25 prosentin tullimaksua. Alumiinin tullimaksu on 10 prosenttia.
Vientivetoinen strategia vaarassa
Eurokriisin aikana EU:ssa tähdättiin velkavuorien sulattamiseen kasvavan viennin avulla. Monet maat pyrkivät vaihtotaseiden ylijäämiin.
Jos kauppaa käytäisiin EU:n sisällä, niin kukaan ei voisi saavuttaa yhtäaikaisesti vaihtotaseen ylijäämää. Jonkun on pakko kuitata vaihtotaseen alijäämällä toisten ylijäämät.
EU:n vientistrategia kohdistuukin unionin ulkopuolelle ja merkittävissä määrin Yhdysvaltoihin. Samaan aikaan Yhdysvallatkin pyrkii edes hieman kaunistelemaan vaihtotaseensa lukemia.
Vientivetoinen strategia on siksi riippuvainen viennin kohdemaista. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on politiikallaan viestittänyt moneen kertaan, että Yhdysvaltoja harmittaa Euroopan jatkuva riippuvuus Yhdysvalloista.

Yhdysvaltain teräs- ja alumiinitullit satuttavat EU:ta – viime hetken neuvotteluissa vain vähäistä toivoa