Vanhempi konstaapeli, eurovaaliehdokas Samuli Sibakoff oli vuonna 2015 perustamassa järjestelykeskusta Tornioon. Vuosien 2015 ja 2016 aikana Tornion järjestelykeskuksen kautta saapui Suomeen noin 20 000 turvapaikanhakijaa, joista Sibakoffin arvion mukaan vain yksi oli oikeasti turvapaikan tarpeessa.

Maahanmuuttokriisin aikana Suomeen saapui turvapaikanhakijan statuksella ihmisiä, enimmäkseen nuoria miehiä, joilla ei oikeasti ollut mitään hätää. Muun muassa käteistä rahaa liikkui Suomeen silloin valtavia määriä.

Suurimmalla osalla tulijoista ei ensimmäiseen kahteen kuukauteen ollut minkäänlaisia matkustusasiakirjoja, ei passia eikä henkilöllisyystodistusta.

”Hätää kärsivien” tarinat olivat vähintäänkin erikoisia, tietää perussuomalaisten eurovaaliehdokas Samuli Sibakoff.

”Miten sinne pääministerin asuntoon pääsee?”

Eräskin Afrikasta Ruotsiin turistina veljeään katsomaan saapunut kertoi, että Ruotsin viranomaiset olivat laittaneet hänet puoliväkisin Luulajaan menevään junaan muiden ulkomaalaisten kanssa, eikä hän ollut turvapaikan tarpeessa eikä olisi halunnut Suomessa edes käydä.

Yksi tulija kertoi olevansa itsemurhapommittaja, jotkut sanoivat olevansa ”travelling” eli interreilaamassa Euroopassa. Rahasta ei ollut puutetta.

– Yksi tuli hoidattamaan sukupuolielimensä, toiset olivat velkojiaan paossa. Todella moni kysyi, että miten sinne pääministerin asuntoon pääsee. Moni sanoi suoraan, etteivät aio maksaa veroja tai mennä töihin, mutta olivat kuulleet, että Suomen valtio kustantaisi heille asunnon, auton ja suomalaisen vaimon, Sibakoff muistelee kaoottisia kuukausia Tornion järjestelykeskuksen rekisteröintiryhmän vetäjänä.

EU:n on noudatettava kansainvälisiä sopimuksia

Vuoden 2015 kaltaista hallitsematonta maahanmuuttoaaltoa Sibakoff ei halua koskaan enää kokea.

Jotta vastaavaa ei enää tapahtuisi, on hyvin tärkeää, että Euroopan unionissa noudatetaan kansainvälisiä sopimuksia ja laitetaan tarvittaessa rajat kiinni.

– Ne olisi pitänyt sulkea jo heti kriisin alettua eikä vasta sitten, kun tänne oli jo tuhansia tullut, Sibakoff sanoo.

Sisäilmaongelmien hoitoon rahaa EU:lta

Toinen Sibakoffille tärkeä teema on Suomen kouluja, päiväkoteja ja muita rakennuksia vaivaavat sisäilmaongelmat, joiden hoitamiseksi on saatava EU:lta rahallista tukea.

Itsekin huonosta sisäilmasta sairastunut Sibakoff pitää tärkeänä, että sisäilmaongelmien hoitoon ja tutkimukseen laitetaan lisää resursseja.

– Altistuin itse huonolle sisäilmalle Kotkan vanhassa poliisitalossa. Oireilin kuukausia, olin jatkuvasti sairaslomilla ja antibioottikuureilla toistuvien poskiontelotulehdusten takia ja olo oli ihan kauhea. Iltaisin kun kävin treenaamassa, tuntui siltä kuin joku olisi kuristanut kurkusta. Kun lähdimme väistötiloihin, oireet helpottivat saman tien. Nykyään kun menen kosteisiin tiloihin, alan kyllä heti oireilla uudelleen.

– Eihän Etelä-Euroopassa ole tällaisia sisäilmaongelmia. Niiden hoitamiseen, tutkimiseen, viallisten rakennusten purkamiseen ja uusien rakentamiseen pitää saada EU:lta rahallista tukea, Sibakoff kertoo.

Suomi on jo edelläkävijä

Suomi on edelläkävijä luonnonsuojelussa ja ilmastoasioissa jo nyt. Jos kaikki Euroopan maat ottaisivat Suomesta mallia, vähenisivät ilmansaasteet ja päästöt huomattavasti.

Suomessa käydään ilmastoasioissa jo niin edellä, ettei ole mitään järkeä haittaveroja lisäämällä saada suomalaisia maksamaan aina vain enemmän.

– Se tarkoittaa käytännössä sitä, että Suomi saastuttaa vähemmän ja maksaa enemmän. Muilla mailla asia menee toisinpäin. Eihän se näin saisi mennä, Sibakoff ihmettelee.

MIKA MÄNNISTÖ