Turvapaikkabisnes kannattaa – Luona Oy:n toimitusjohtajalle 137 000 euron palkankorotus

Vastaanottokeskustoimintaa harjoittava Luona Oy teki viime vuonna liikevoittoa yli kolme miljoonaa euroa. Menestys takasi jättitulot myös yhtiön toimitusjohtajalle sekä hallituksen jäsenille. Luona Oy:n tulos on tehty lähes kokonaan veronmaksajien rahoilla.

Yksityisomisteinen vastaanottokeskustoiminta on hyvää bisnestä. Helsinkiläinen Luona Oy on nopeasti kasvanut yhdeksi suurimmista alan yrityksistä. Sen myötä yhtiön maksukyky on kunnossa.

Suuremmat tulot kuin presidentillä

Viime vuonna Luonan toimitusjohtajan Milja Saksin ansiotulot olivat yhteensä 179 336 euroa. Saksin pääomatulot olivat 9 420 euroa. Toimitusjohtaja lukeutuu parhaiten ansaitsevien suomalaisten kapeaan kärkeen.

Vielä vuonna 2015 Saksin tulot olivat 42 007 euroa. Yhdessä vuodessa tilipussiin tuli lisää 137 329 euroa, joten kyse on muhkeasta palkankorotuksesta.

Vertailun vuoksi: tasavallan presidentti Sauli Niinistön palkkio on vuodessa 126 000 euroa, eli yli 50 000 euroa vähemmän kuin yksityisen vastaanottokeskusyrityksen toimitusjohtajalla. Tosin tasavallan presidentin palkkio on kokonaan verovapaata.

Demarimepin aviomiehelle muhkea tili

Myös Luona Oy:n hallituskokoonpano tienaa erittäin hyvin. Hallituksen puheenjohtajan Marja Hautakankaan tulot olivat viime vuonna 102 827 euroa. Palkkapussi paisui runsaat 5 000 euroa, sillä aiemmin, vuonna 2015 Hautakankaan tulot olivat 97 513 euroa.

Hallituksen jäsenen Markus Oksan tulot olivat viime vuonna huimat 871 790 euroa. Tulot olivat enimmäkseen pääomatuloa ansiotulon osuuden ollessa 52 443 euroa.

Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natrin (sd.) aviomies Pasi Natri istuu Luona Oy:n hallituksessa. Natrin tulot ovat vuodesta toiseen muhkeat. Viime vuonna Natri ansaitsi 206 114 euroa ja sai pääomatuloa 3912 euroa. Natrin ansiotulot olivat vajaa 2 000 euroa pienemmät kuin vuonna 2015, mikä tuskin tuntuu missään.

3,2 miljoonan liikevoitto emoyhtiölle

Luona Oy oli ensimmäisiä kokonaan yksityisomisteisia vastaanottokeskustoiminnan aloittaneita yrityksiä vuonna 2015, jolloin Suomeen saapui ennätysmäärä siirtolaisia ja turvapaikanhakijoita. Tuolloin EU-alueelta turvapaikkaa haki yli miljoona henkilöä.

Vastaanottokeskustoiminnalle oli viime vuonna suuri tarve ja Luona kykeni tuolloin nopeasti vastaamaan kysyntään. Vuonna 2016 valtio joutui ostamaan yksityisiltä vastaanottokeskuksilta palveluja kymmenillä miljoonilla euroilla.

Luonan tilikausi vuonna 2016 meni ennätyksellisen hyvin. Tilikaudella yritys onnistui kolminkertaistamaan liikevaihtonsa 52,8 miljoonaan euroon. Liikevoittoa tilikaudella kertyi huimat 3,2 miljoonaa euroa.

Luona siirsi lähes kokonaan liikevoittonsa konserniavustuksena emoyhtiölleen Barona Groupille. Konserniavustus mahdollistaa tulonsiirrot samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden välillä verotettavaan tuloon vaikuttavalla tavalla.

Konserniavustus on antajalleen vähennyskelpoinen meno ja saajalle veronalainen tulo. Niinpä järjestely salli Luona Oy:lle mahdollisuuden tehdä useita vähennyksiä vuoden 2016 verotukseensa.

Halla-aho vertaa varastamiseen

Luona Oy on hyvä esimerkki yksityisestä yrityksestä, joka teki lähes koko liikevaihtonsa veronmaksajien rahoilla.

Perussuomalaiset ottivat esille tällaisen rahastuksen mahdollisuuden jo 2015. Varoituksia ei kuunneltu, ja niinpä vastaanottokeskustoiminnasta tuli valtava tulonsiirto veronmaksajilta yksityisten sijoittajien hyväksi.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kirjoittaa vastaanottokeskustoiminnasta ja pakolaiskriisistä Facebookissa. Halla-aho vertaa toimintaa varastamiseen.

– Pakolaisbisnes on sote-uudistuksen tavoin hyvä esimerkki kleptokratiasta, jossa elämme. Verorahat imuroidaan monikansallisten konsernien taskuun, verot maksetaan – jos maksetaan – minne sattuu, “avainhenkilöille” jaetaan bonukset hyvin hoidetusta vedätyksestä.

– Jos joku kitisee vastaan, hän on sydämetön, markkinatalouden vastustaja tai putinisti, Halla-aho kirjoittaa.