

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Viikon 44/2017 luetuin
Turvapaikkabisnes kannattaa – Luona Oy:n toimitusjohtajalle 137 000 euron palkankorotus
Vastaanottokeskustoimintaa harjoittava Luona Oy teki viime vuonna liikevoittoa yli kolme miljoonaa euroa. Menestys takasi jättitulot myös yhtiön toimitusjohtajalle sekä hallituksen jäsenille. Luona Oy:n tulos on tehty lähes kokonaan veronmaksajien rahoilla.
Yksityisomisteinen vastaanottokeskustoiminta on hyvää bisnestä. Helsinkiläinen Luona Oy on nopeasti kasvanut yhdeksi suurimmista alan yrityksistä. Sen myötä yhtiön maksukyky on kunnossa.
Suuremmat tulot kuin presidentillä
Viime vuonna Luonan toimitusjohtajan Milja Saksin ansiotulot olivat yhteensä 179 336 euroa. Saksin pääomatulot olivat 9 420 euroa. Toimitusjohtaja lukeutuu parhaiten ansaitsevien suomalaisten kapeaan kärkeen.
Vielä vuonna 2015 Saksin tulot olivat 42 007 euroa. Yhdessä vuodessa tilipussiin tuli lisää 137 329 euroa, joten kyse on muhkeasta palkankorotuksesta.
Vertailun vuoksi: tasavallan presidentti Sauli Niinistön palkkio on vuodessa 126 000 euroa, eli yli 50 000 euroa vähemmän kuin yksityisen vastaanottokeskusyrityksen toimitusjohtajalla. Tosin tasavallan presidentin palkkio on kokonaan verovapaata.
Demarimepin aviomiehelle muhkea tili
Myös Luona Oy:n hallituskokoonpano tienaa erittäin hyvin. Hallituksen puheenjohtajan Marja Hautakankaan tulot olivat viime vuonna 102 827 euroa. Palkkapussi paisui runsaat 5 000 euroa, sillä aiemmin, vuonna 2015 Hautakankaan tulot olivat 97 513 euroa.
Hallituksen jäsenen Markus Oksan tulot olivat viime vuonna huimat 871 790 euroa. Tulot olivat enimmäkseen pääomatuloa ansiotulon osuuden ollessa 52 443 euroa.
Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natrin (sd.) aviomies Pasi Natri istuu Luona Oy:n hallituksessa. Natrin tulot ovat vuodesta toiseen muhkeat. Viime vuonna Natri ansaitsi 206 114 euroa ja sai pääomatuloa 3912 euroa. Natrin ansiotulot olivat vajaa 2 000 euroa pienemmät kuin vuonna 2015, mikä tuskin tuntuu missään.
3,2 miljoonan liikevoitto emoyhtiölle
Luona Oy oli ensimmäisiä kokonaan yksityisomisteisia vastaanottokeskustoiminnan aloittaneita yrityksiä vuonna 2015, jolloin Suomeen saapui ennätysmäärä siirtolaisia ja turvapaikanhakijoita. Tuolloin EU-alueelta turvapaikkaa haki yli miljoona henkilöä.
Vastaanottokeskustoiminnalle oli viime vuonna suuri tarve ja Luona kykeni tuolloin nopeasti vastaamaan kysyntään. Vuonna 2016 valtio joutui ostamaan yksityisiltä vastaanottokeskuksilta palveluja kymmenillä miljoonilla euroilla.
Luonan tilikausi vuonna 2016 meni ennätyksellisen hyvin. Tilikaudella yritys onnistui kolminkertaistamaan liikevaihtonsa 52,8 miljoonaan euroon. Liikevoittoa tilikaudella kertyi huimat 3,2 miljoonaa euroa.
Luona siirsi lähes kokonaan liikevoittonsa konserniavustuksena emoyhtiölleen Barona Groupille. Konserniavustus mahdollistaa tulonsiirrot samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden välillä verotettavaan tuloon vaikuttavalla tavalla.
Konserniavustus on antajalleen vähennyskelpoinen meno ja saajalle veronalainen tulo. Niinpä järjestely salli Luona Oy:lle mahdollisuuden tehdä useita vähennyksiä vuoden 2016 verotukseensa.
Halla-aho vertaa varastamiseen
Luona Oy on hyvä esimerkki yksityisestä yrityksestä, joka teki lähes koko liikevaihtonsa veronmaksajien rahoilla.
Perussuomalaiset ottivat esille tällaisen rahastuksen mahdollisuuden jo 2015. Varoituksia ei kuunneltu, ja niinpä vastaanottokeskustoiminnasta tuli valtava tulonsiirto veronmaksajilta yksityisten sijoittajien hyväksi.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kirjoittaa vastaanottokeskustoiminnasta ja pakolaiskriisistä Facebookissa. Halla-aho vertaa toimintaa varastamiseen.
– Pakolaisbisnes on sote-uudistuksen tavoin hyvä esimerkki kleptokratiasta, jossa elämme. Verorahat imuroidaan monikansallisten konsernien taskuun, verot maksetaan – jos maksetaan – minne sattuu, ”avainhenkilöille” jaetaan bonukset hyvin hoidetusta vedätyksestä.
– Jos joku kitisee vastaan, hän on sydämetön, markkinatalouden vastustaja tai putinisti, Halla-aho kirjoittaa.
ILKKA JANHUNEN
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Halla-aho ja Meri: Hallitus ottaa miljardien lisävelan maailmanparantamiseen

Nyt puhuu vokin ohjaaja: Turvapaikanhakijoita paapotaan kuin pikkulapsia, käytös sen mukaista – ”Minua on uhattu, syljetty ja haukuttu”

Leena Meri: maahanmuuton kustannukset ovat valtavat, mutta hallitus säästää omien kansalaistensa hyvinvoinnista

Hakkarainen ministeri Mattilalle: Mikä maksaa maahanmuuton kulujen selvittämisessä? – ”Kertokaa nyt rehellisesti”

SPR ja vokkijohtaja husasivat veronmaksajien rahoja: Evitskogin vastaanottokeskus ylitti budjettinsa miljoonilla

Eurovaaliehdokas Sibakoff ei halua koskaan enää uutta maahanmuuttokriisiä: Rajat olisi pitänyt sulkea heti

Keskusta yrittää säilyttää lakkautettavan vastaanottokeskuksen – Simula: ”Härski temppu aluepolitiikan varjolla”
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Mitä ihmettä? Ilta-Sanomat söhelsi arkivapaita koskevan uutisensa, ja pian ministerille toivotettiin kuolemaa

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.