LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Finnvera alkaa toukokuusta 2026 alkaen rahoittaa suuria maatalousinvestointeja ja omistajanvaihdoksia, kun osakeyhtiömuotoinen maatalousyrittäminen tulee yhtiön rahoituksen piiriin. Muutos avaa maatalousyrityksille uuden rahoituskanavan, jota ei aiemmin ole voitu hyödyntää toimialarajausten vuoksi.
Tämänpäiväisellä päätöksellä avataan rajoituksia, joita on aiemmin ollut maatalouden rahoituksessa. Investoinnit alkutuotantoon ovat edellytyksiä elintarvikesektorin kilpailukyvyn ja myös Suomen huoltovarmuuden turvaamisen kannalta. Samalla rahoitus on tarpeen suomalaisen ruokaviennin lisäämiseen, josta tehdään merkittävää kasvualaa, kirjoittaa perussuomalainen elinkeinoministeri Sakari Puisto Facebookissa.
Finnveraa koskevan lainsäädännön uudistus poistaa toimialakohtaiset rajoitukset ja mahdollistaa rahoituksen hankkeille, joilla tavoitellaan kasvua, tehokkuutta ja kilpailukyvyn paranemista. Finnveran toimitusjohtaja Juuso Heinilä pitää muutosta merkittävänä koko elintarvikeketjun kannalta.
– On erinomaista, että Finnvera voi olla mahdollistamassa Suomelle tärkeän elintarviketoimialan kasvua aina alkutuotannon investoinneista elintarvikevientiin asti, Heinilä toteaa.
Elinkeinoministeri Sakari Puisto korostaa, että päätös tukee hallituksen tavoitetta vahvistaa kotimaista ruokatuotantoa ja kasvattaa elintarvikevientiä.
– Elintarvikesektorin kilpailukyvyn ja Suomen huoltovarmuuden turvaamisen kannalta on tärkeää, että maatalousyrityksillä on mahdollisuus nopeampaan kasvuun ja ruokaviennin lisäämiseen. Tämä edellyttää, että rahoitus ulottuu myös alkutuotannon investointeihin, Puisto sanoo.
Hallitusohjelman tavoitteena on kaksinkertaistaa elintarvikevienti vuoteen 2031 mennessä, ja Puiston mukaan rahoituksen laajentaminen on keskeinen osa tätä kokonaisuutta.
Maatilojen omistajanvaihdokset ovat olleet pitkään yksi maatalouden kipupisteistä. Finnveran rahoitus voi jatkossa tukea myös näitä järjestelyjä, mikä vahvistaa kotimaisen ruuantuotannon jatkuvuutta.
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) huomauttaa, että rahoituksen saatavuus on ollut elintarvikesektorin kasvun pullonkaula.
– Tällä hetkellä juuri elintarvikesektori investoi ja ruokasektorin kasvupotentiaali on lähes viisi miljardia euroa. Finnveran rahoituksen esteen purkaminen on yksi niistä tärkeistä toimenpiteistä, joilla tätä pullonkaulaa poistetaan ja kasvupotentiaali saadaan toteutumaan täysimääräisesti, Essayah toteaa.
Finnveran rahoitus pysyy markkinaehtoisena. Yhtiö toimii tyypillisesti pankkilainojen takaajana ja edellyttää luotonsaajilta normaaleja ehtoja: luottokelpoisuutta ja takaisinmaksukykyä.
Rahoitusta voivat saada osakeyhtiöt sekä osakeyhtiömäisesti toimivat maataloudenharjoittajat, ja sitä voidaan myöntää investointeihin ja omistusjärjestelyihin (ei kausi- tai käyttöpääomaan).
Uudistus avaa maatalousyrityksille mahdollisuuden toteuttaa suurempia investointeja, parantaa tuotannon tehokkuutta ja vahvistaa koko ruokaketjun kilpailukykyä.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten kansanedustaja Antti Kangas jättää eduskunnan ja palaa kokopäiväiseksi maitotilalliseksi nykyisen vaalikauden päätyttyä. Kangas ilmoittaa Facebook-sivuillaan, ettei hän aio olla ehdolla kevään 2027 eduskuntavaaleissa. Hänestä maatalousyrittäjän ja kansanedustajan työn yhdistäminen on liian raskasta.
Korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akava esittää maatalouden keskittämistä Etelä-Suomeen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu varoittaa Facebook-päivityksessään suomalaisen maatalouden kriisiytyvän, kun maatiloja lopettaa ja naudanlihasta uhkaa tulla pulaa ensi vuonna. Hän korostaa maanviljelijöiden arvostusta, vaatii syyllistämisen lopettamista ja painottaa, että kuntien sekä julkishallinnon tulisi lisätä kotimaisen ruoan käyttöä ruokailuissa.
Kansanedustaja ja maatalousyrittäjä Antti Kangas kertoo tuoreessa videodokumentissa, millainen on suomalaisen tilallisen todellinen arki tässä keskustalaisten rakenteiden maassa. Priimaa tehdään, mutta hinta on bulkkia eikä tämä ole kestävää.
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu tyrmää SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin puheet maataloustukien leikkaamisesta ja vihjailut suomalaisen ruoantuotannon ympäristöhaitoista, jotka leimaavat täysin perusteetta puhdasta ja ympäristöystävällistä ruokaa tuottavia suomalaisviljelijöitä.
Viikon suosituimmat
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajaa Tytti Tuppuraista syytellään toistuvasta epäasiallisesta käytöksestä, joka kohdistuu hänen avustajiinsa ja muihin kansanedustajiin. Väitteiden mukaan Tuppuraisen käytös on huutamista, nöyryyttämistä, nolaamista julkisesti sekä tylyä ja käskyttävää johtamistyyliä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen puolustaa Vantaan valtuutettu Juha Järää ja ihmettelee, miksi kokoomuksen puheenjohtaja antoi vasemmistoliiton muuttaa valtuustosalin poliittiseksi teatteriksi.
Kunnat voivat Saksassa määrätä turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin pientä korvausta vastaan. Työstä kieltäytyvä menettää osan avustuksistaan. Useat poliitikot haluavat laajentaa saman käytännön kaikkiin työkykyisiin sosiaaliavun saajiin. Vuonna 1993 säädetty laki on palaamassa aktiiviseen käyttöön poliittisten ristiriitojen aiheuttaman tauon jälkeen.
Vantaan kaupunginvaltuustossa nähtiin maanantaina vihervasemmistolainen episodi, kun kokouksessa puhuttiin maahanmuutosta. Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Juha Järän puheenvuoroa häirittiin välihuutelulla, kun hän puhui maahanmuuton haitoista. Lopulta joukko vasemmistosiipeen kuuluvia valtuutettuja käveli ulos kokouksesta, joka jouduttiin keskeyttämään.
Useita maahanmuuton talousvaikutuksiin keskittyviä tutkimuksia toteuttanut Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen ei ole vakuuttunut Ylen faktantarkistuksen laadusta. Salminen avaa X-tilillään Ylen faktantarkistuksen puutteet.
Trumpin toisen presidenttikauden ensimmäisenä vuonna maasta poistui yli 2,6 laitonta siirtolaista. Suurin osa poistui vapaaehtoisesti, mutta pakkopalautuksiakin toimeenpantiin ennätysmäärä. Demokraatit ovat yrittäneet estää karkotuksia kaikin keinoin, jopa väkivallalla. Presidentti Obaman kaudella karkotuksiin suhtauduttiin paljon myönteisemmin, vaikka Obamakin karkotti paljon.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen arvostelee Tytti Tuppuraista siitä, että tämä hänen mukaansa yritti laajentaa demariryhmän kiusaamiskulttuurin koko eduskuntaa koskevaksi. Antikainen moittii myös SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtmania tämän hiljaisuudesta ja katsoo, että tapaus paljastaa vakavia johtamisongelmia oppositiopuolueen sisällä.
Vasemmistoliiton kannattajien joukossa poliittisen väkivallan hyväksyttävyys näyttää kasvaneen selvästi kahdessa vuodessa. Psykologian tohtori Oskari Lahtisen analyysin mukaan osuus niistä vasemmistoliittolaisista, jotka eivät vastusta väkivaltaa ”poliittisesti vaarallisia ihmisiä” kohtaan, nousi reilusta 20 prosentista (2022) noin 30 prosenttiin (2025). Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii kaikilta eduskuntapuolueilta - vasemmistoliitto mukaan lukien - nolletoleranssia poliittiselle väkivallalle.
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen kertoo viestipalvelu X:n jäädyttäneen hänen tilinsä väliaikaisesti sen jälkeen, kun Tynkkynen arvosteli Euroopan parlamentin vasemmiston linjaa Irania koskevassa päätöslauselmassa.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius korostaa, että Tampereen kohuttua empatiataulua on mahdotonta hyväksyä jatkovalmistelun jälkeenkään, ellei etukäteen tiedetä, millaista erityiskohtelua sillä perusteltaisiin kunnan palveluissa.
