Garedew pitää EU:n vaatimaa lakimuutosta osin ongelmallisena: Holokaustia ei pidä koskaan unohtaa, mutta YK:n puolueelliset päätöslauselmat eivät saa kaventaa suomalaisten sananvapautta

Kansanedustaja Kaisa Garedew muistuttaa, että holokausti, jossa natsit surmasivat kuusi miljoonaa juutalaista, on yksi historian pahimmista kansanmurhista, jonka kieltäminen lisää juutalaisvastaisuutta ja vihaa.

– On tärkeää varmistaa sekä lainsäädännön tasolla että käytännössä, ettei tätä kauheaa tapahtumaa koskaan kiistetä, unohdeta tai vähätellä. Samasta syytä hallitus on jo aiemmin muuttanut 27.1. vietettävän Vainojen uhrien muistopäivän nimen Holokaustin uhrien muistopäiväksi kansainvälisen käytännön mukaisesti, Garedew kertoo.

Antisemitismi on yhä vakava ongelma

Islamistiset terrori-iskut ja antisemitismi ovat yhä vakavia ongelmia Euroopassa ja Suomessa. Useiden synagoga- ja puukkoiskujen myötä on valitettavasti jouduttu todistamaan, että Lähi-idän konfliktista ja puolueellisesta uutisoinnista kumpuava Israel-vastaisuus kääntyy käytännössä antisemitismiksi ja hengenvaaraksi kaikille maailman juutalaisille.

Israel on perustettu juutalaisten turvapaikaksi holokaustin jälkeen, mutta Israel joutuu edelleen jatkuvien raketti-iskujen ja terrorismin kohteeksi monelta eri taholta.

– Israelissa on esimerkiksi kuluneen viikon aikana jouduttu antamaan 1 024 ilmahälytystä raketti-iskujen vuoksi. Onko Suomen media välittänyt suomalaisille tätä todellisuutta, jonka keskellä israelilaiset joutuvat päivittäin elämään? Garedew kysyy.

– Suomalaisen valtamedian olisi jo korkea aika alkaa välittää tasapuolista ja historiallisiin tosiasioihin perustuvaa tietoa Lähi-idän konfliktista. Se olisi vaikuttava rasisminvastainen toimenpide, hän painottaa.

EU:n vaatimus ei ole ongelmaton

Garedew nostaa lisäksi esiin, että lakimuutoksen taustalla on EU:n vaatimus, eikä se ole täysin ongelmaton.

– EU:n komissio oli sitä mieltä, että Suomen lainsäädännöstä puuttuu säännös, jossa nimenomaisesti kriminalisoidaan ihmisyyteen kohdistuvien rikosten, sotarikosten tai holokaustin julkinen puolustelu, kieltäminen tai vakava vähätteleminen. Tämän vuoksi EU-komissio käynnisti vuonna 2021 Suomea vastaan rikkomusmenettelyn ja lähetti vielä tammikuussa 2023 Suomelle asiasta toisen virallisen huomautuksen, Garedew kertoo.

Komissio vaatii, että rangaistaviksi määritellään sellaiset vakavat kansainväliset rikokset, jotka kansainvälinen tuomioistuin on lainvoimaisesti todennut tapahtuneiksi. Tämä tuomioistuin, ICJ, on YK:n alainen elin. YK:n jäsenmaista vain noin 40 prosenttia on vapaita demokratioita. Loput maista eivät kunnioita ihmisoikeuksia, vapautta ja tasa-arvoa samoilla standardeilla kuin meillä länsimaissa.

YK ei ole puolueeton

Garedewin mukaan EU:n vaatima määritelmäkokonaisuus kaventaa sananvapautta ja antaa liian suuren vallan YK:lle, joka ei ole puolueeton.

– YK on ihan julkisestikin mediassa tunnettu siitä, että se tehtailee jatkuvalla syötöllä Israelia tuomitsevia päätöksiä ja jättää huomiotta muiden valtioiden, kuten Kiinan, Afganistanin, Saudi-Arabian ja Pakistanin ihmisoikeusrikkomuksia. On siis olemassa suuri riski, että YK tulee määrittelemään esimerkiksi kansanmurhia myös tavalla, joka ei ole täysin puolueetonta ja faktapohjaista.

– Vaikka holokaustin kieltämisestä rankaiseminen on tärkeää, on vaarallista lähteä yleisesti kriminalisoimaan YK:n alaisen toimielimen tekemien ja mahdollisesti puolueellisten julistusten kiistämistä.

– En siis yleisessä mielessä pidä mitenkään positiivisena kehityksenä sitä, että YK pääsee huterin perustein rajoittamaan suomalaisten sananvapautta.