Tuoreet laskelmat Kansallisen energia- ja ilmastopolitiikan uudet toimet ja skenaariot (KEITO) -raportissa vahvistavat, että Suomi ei todennäköisesti yllä hiilineutraalisuuteen vielä vuonna 2035. Sen mukaan Suomi näyttäisi tavoittavan hiilineutraalisuuden vasta vuoden 2050 jälkeen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew ei ole arviosta yllättynyt eikä kauhistunut.
– Oli alun alkaenkin selvää, että edellisen hallituksen säätämä ilmastolaki ja sen hiilineutraalisuustavoite on Suomelle haitallinen, jopa vaarallinen, ja täysin ideologinen, Garedew toteaa.
– Suomen tulisi nyt vihdoin ja viimein ymmärtää irtaantua Pariisin ilmastosopimuksesta, EU:n hiilineutraalisuustavoitteesta sekä Suomen omasta vieläkin kireämmästä hiilineutraalisuustavoitteesta. Sanna Marinin hallituksen säätämä ilmastolaki tulisi ehdottomasti avata ja sen vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoite kumota.
Sopimuksesta olisi helppo irtaantua
Garedewin mukaan Pariisin ilmastosopimuksesta olisi helppo irtaantua, jos eduskunnan enemmistö sitä haluaa.
– Amerikassa Donald Trump veti heti nykyisen virkakautensa ensimmäisenä päivänä Yhdysvallat pois Pariisin ilmastosopimuksesta. Näin kävi myös ensimmäisen virkakauden alussa 2017, mutta välissä presidentti Joe Biden palautti Yhdysvallat takaisin sopimuksen piiriin, ja siksi Trump joutui tekemään sen uudelleen, Garedew kertoo.
Pariisin ilmastosopimus on kansainvälinen sopimus, johon Suomi liittyi vuonna 2016 osana EU:ta. Sopimuksella valtiot sitoutuvat tekemään yhä kiristyviä ilmastotoimia ja päästövähennyksiä.
– Euroopan unionin hiilineutraalisuustavoitteesta taas on todella vaikea päästä eroon, jos emme pääse koko EU:sta eroon – mitä kyllä kannatan, Garedew kertoo.
Kasvihuonepäästöt eivät uhkaa kansanterveyttä
Garedewin mukaan ilmastosopimuksista pitäisi irtaantua, koska – toisin kuin vihervasemmisto, kansainvälinen ilmastopaneeli ja valtamedia antavat ymmärtää – ihmisen aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksesta ilmaston lämpenemiseen ei ole tieteellistä konsensusta eikä todisteita.
– Mikään empiirinen koe ei ole pystynyt todistamaan, että hiilidioksidin määrän lisääntyminen maapallolla vaikuttaisi ilmastonmuutokseen. Lisäksi vähintään 1 350 vertaisarvioitua tutkimusta on skeptisiä sen suhteen, mikä on ihmisen rooli ilmastonmuutoksessa.
– Amerikka on nämä tosiasiat ymmärtänyt eikä lähde tähän ideologiaan mukaan. On todella hienoa, että Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto EPA tulee todennäköisesti antamaan tieteellisen linjauksen siitä, että kasvihuonepäästöt eivät uhkaa kansanterveyttä tai ympäristöä.
Ilmasto muuttuu ja tulee aina muuttumaan
Ilmakehässä on 0,04 prosenttia hiilidioksidia. Ilmakehän hiilidioksidimäärästä 96 prosenttia syntyy ilman ihmisen vaikutusta, luonnosta ja meristä. Vain noin neljä prosenttia kaikesta hiilidioksidista on ihmisten aiheuttamaa.
– Hiilidioksidi on välttämätön kaasu, joka mahdollistaa elämää, ei tuhoa sitä, Garedew korostaa.
– Jos joku nyt välttämättä haluaa uskoa tähän utopiaan, että ihmisen aiheuttama hiilidioksidi vaikuttaisi ilmaston lämpenemiseen, niin olisi hyvä kuitenkin ymmärtää se, että Suomen päästöt ovat niin minimaalisen vähäiset, että niillä ei nyt ainakaan ole mitään merkitystä, koska ilmasto on globaali. Suomen päästöt ovat 0,1 prosenttia koko maailman päästöistä, siis yksi tuhannesosa, hän painottaa.
– Suomen tulisi nyt vihdoin ja viimein ymmärtää irtaantua kokonaan tästä hiilineutraalisuuden tavoittelusta.
– Ilmasto muuttuu ja tulee aina muuttumaan. Ihmisen aiheuttamilla hiilidioksidipäästöillä ei ole yhtään mitään merkitystä mihinkään globaaleihin ilmastonmuutoksiin. Kaikki hiilineutraalisuuteen pyrkiminen varsinkin täällä pohjoisessa Suomessa, jossa on pitkät etäisyydet, kylmät talvet ja ankeat olot, on täysin pähkähullua ihmisen kiusaamista ja todellakin hyödytöntä, jos sillä nyt joku ajattelee pelastavansa koko globaalin ilmaston.