LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos tähdentää, että suomalaisen koulutusjärjestelmän on palveltava suomalaisia opiskelijoita. Grönroos arvostelee sitä, että ikäluokkien pienentyessä oppilaitokset haluavat vain ylläpitää omaa järjestelmäänsä ja koulutusbisnestä. Tämä tapahtuu tuomalla yhä enemmän oppilaita ulkomailta Suomeen veronmaksajien piikkiin.
Perussuomalaiset panostaa siihen, että suomalainen koulutusjärjestelmä voi hyvin ja että se on suomalaisten kouluttamista varten. Tämä periaate on kuitenkin kääntynyt koulutusmaailmassa nurinkurin, katsoo perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos.
– Tässä on lähtenyt häntä heiluttamaan koiraa, kun ikäluokkien pienentyessä esimerkiksi yliopistot, lukiot ja monet muut oppilaitokset ovat katsoneet, että ne haluavat jatkaa bisneksiään sillä, että alkavat tuoda oppilaita ulkomailta, hän kertoo.
Esimerkiksi Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston (LUT) rehtori Juha-Matti Saksa arvioi Ylen haastattelussa viime viikolla, että jopa puolet suomalaisten korkeakoulujen opiskelijoista on ulkomaalaisia 2030-luvun lopulla.
– Tässähän ei ole mitään järkeä. Eivät oppilaitokset ole itseisarvo, vaan oppilaitokset ovat keino kouluttaa suomalaisia. Ja tämä on perussuomalaisten linja, Grönroos sanoo.
Oppilaitoksilla on syynsä siihen, miksi ne ovat alkaneet kampanjoimaan, jotta ulkomailta voitaisiin tuoda lisää opiskelijoita.
– Oppilaitokset ovat halunneet säilyttää isot rahansa ja organisaationsa. Eihän tässä ole päätä eikä häntää, että suomalaiset veronmaksajat maksavat siitä, että suomalaisissa lukioissa koulutetaan kirgisialaisia oppilaita tai suomalaisissa yliopistoissa koulutetaan kiinalaisia oppilaita, Grönroos kritisoi.
Hän osallistui puolueen puheenjohtajien arvokeskusteluun, jonka opetusalan ammattijärjestö OAJ piti opetus- ja kasvatusalan Educa-messuilla Helsingissä viime lauantaina.
Grönroosin mukaan suomalaisten lasten tulevaisuuteen vaikuttaa koulutuksen sijaan maailman tilanne ja talous.
Suomessa ei ole ollut talouskasvua yli 15 vuoteen, ja maassa on pahin työttömyys koko Euroopassa. Suomi joutuu ottamaan lisää lainaa joka vuosi noin 10 miljardia euroa, ja Suomi on joutunut EU:n tarkkailuluokalle.
– Valtiontalouden huono tila vaikuttaa siihen, että ihmisillä on huono usko tulevaisuuteen isoista leikkaustoimista huolimatta, Grönroos mainitsee.
Lisäksi maahanmuutto on hänen mielestään järkyttävässä tilanteessa, sillä Suomeen tulee kymmeniätuhansia maahanmuuttajia joka vuosi.
– Tämä näkyy kaduilla turvattomuutena ja kouluissa levottomuutena, ja etenkin nuorempi polvi joutuu kärsimään tästä. Joten nämä ovat ne isot asiat, jotka vaikuttavat lasten tulevaisuuteen, ja koulutus on yksi osa tässä, mutta nämä isot linjat vaikuttavat vielä enemmän.
Sanna Marinin punavihreä hallitus jätti Suomen talouden huonoon kuntoon, kun se paisutti valtion menoja kymmenillä miljardeilla euroilla yli omien suunnitelmiensa. Esimerkiksi vihreät oli edellisessä hallituksessa kasvattamassa valtion ongelmavyyhtiä.
– Vihreät lisäsi ongelmia lisäämällä velkaisuutta ja maahanmuuttoa sekä heikentämällä talouden toimintaedellytyksiä liian jyrkällä ilmastopolitiikalla, Grönroos muistuttaa.
LEHTIKUVA
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Englannin kieli valtaa hiljalleen alaa suomalaisessa koulutuksessa. Aamulehti uutisoi äskettäin, että Tampereelle ollaan perustamassa täysin englanninkielistä lukiolinjaa, jonne suomalaisen peruskoulun käyneitä ei edes oteta. Tällainen uudistus on omiaan nakertamaan suomen kielen asemaa, kansanedustaja Sanna Antikainen katsoo.
Tänään eduskunta hyväksyi äänin 131-42 lakiesityksen lukuvuosimaksuista toisen asteen ulkomaalaisille opiskelijoille. Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius pitää lakimuutosta onnistuneena ja kohtuullisena, sillä suomalainen koulutus ei voi olla maksuton koko maailmalle. Keskustan vastahakoisuus maahanmuuton järkevöittämiseen sen sijaan ihmetyttää Vigeliusta.
Perussuomalaiset näkee, että kolmansista maista tulevat opiskelijat maksavat lukukausimaksuja, jotka vähentävät opiskeluperäiseen maahanmuuttoon liittyvää koulutusjärjestelmän hyväksikäyttöä sekä parantavat ulkomaalaisten opiskelijoiden asemaa. Lakimuutoksen myötä yksityinen ja veronmaksajien rahoilla pyöritetty koulutusbisnes menettää pohjansa.
Perussuomalaisten mielestä suomalaisten oppilaiden tulee olla etusijalla suomalaisissa kouluissa. Jatkossa oleskeluluvan myöntäminen ulkomaalaisten opiskelua varten edellyttää koulutuksen järjestäjän määräämien maksujen suorittamista.
Eduskunnan lähetekeskustelussa oli tänään hallituksen esitys, jossa ehdotetaan lukuvuosimaksuja kolmansista maista ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen tuleville opiskelijoille. Jatkossa maahanmuuttaja joutuu siis itse maksamaan opiskelustaan toisen asteen oppilaitoksissa.
Viikon suosituimmat
Kunnat voivat Saksassa määrätä turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin pientä korvausta vastaan. Työstä kieltäytyvä menettää osan avustuksistaan. Useat poliitikot haluavat laajentaa saman käytännön kaikkiin työkykyisiin sosiaaliavun saajiin. Vuonna 1993 säädetty laki on palaamassa aktiiviseen käyttöön poliittisten ristiriitojen aiheuttaman tauon jälkeen.
Useita maahanmuuton talousvaikutuksiin keskittyviä tutkimuksia toteuttanut Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen ei ole vakuuttunut Ylen faktantarkistuksen laadusta. Salminen avaa X-tilillään Ylen faktantarkistuksen puutteet.
Britannian perinteinen kahden puolueen poliittinen järjestelmä luhistuu kiihtyvällä vauhdilla. Konservatiivipuolueen kansanedustajat loikkaavat yksi toisensa jälkeen gallupjohdossa paistattevaan Reform UK -puolueeseen, koska äänestäjien näkemykset ja huolet on sivuutettu johdonmukaisesti aivan liian pitkään. Britannian uusi suunta on yhä selvemmin Reform UK:n johtaja Nigel Faragen käsissä.
Kokoomus ja SDP kiistelevät parhaillaan sosiaalisessa mediassa siitä, kuka vastaa Tampereen kohutun Empatiataulun suunnittelusta ja ideoinnista. Hanke on miellyttänyt erityisesti demaripormestari Ilmari Nurmista, mutta myös kokoomus on osallistunut sen edistämiseen.
Trumpin toisen presidenttikauden ensimmäisenä vuonna maasta poistui yli 2,6 laitonta siirtolaista. Suurin osa poistui vapaaehtoisesti, mutta pakkopalautuksiakin toimeenpantiin ennätysmäärä. Demokraatit ovat yrittäneet estää karkotuksia kaikin keinoin, jopa väkivallalla. Presidentti Obaman kaudella karkotuksiin suhtauduttiin paljon myönteisemmin, vaikka Obamakin karkotti paljon.
Vasemmistoliiton kannattajien joukossa poliittisen väkivallan hyväksyttävyys näyttää kasvaneen selvästi kahdessa vuodessa. Psykologian tohtori Oskari Lahtisen analyysin mukaan osuus niistä vasemmistoliittolaisista, jotka eivät vastusta väkivaltaa ”poliittisesti vaarallisia ihmisiä” kohtaan, nousi reilusta 20 prosentista (2022) noin 30 prosenttiin (2025). Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii kaikilta eduskuntapuolueilta - vasemmistoliitto mukaan lukien - nolletoleranssia poliittiselle väkivallalle.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius korostaa, että Tampereen kohuttua empatiataulua on mahdotonta hyväksyä jatkovalmistelun jälkeenkään, ellei etukäteen tiedetä, millaista erityiskohtelua sillä perusteltaisiin kunnan palveluissa.
Yleisradio on ottanut taas käyttöön johdon hulppean palkitsemisjärjestelmän tämän vuoden alusta. Tulospalkitseminen koskee myös muuta henkilökuntaa. Suurin osa Ylen työntekijöiden ammattijärjestön (YOT) kyselyyn vastanneista ei kuitenkaan pidä kannustinjärjestelmää oikeudenmukaisena. Monet työntekijät kokevat, että palkitsemisen perusteet ovat jopa mielivaltaiset.
Perustoimeentulotuen maksatus kasvoi viidenneksellä vuonna 2025. Tukea saaneissa kotitalouksissa asui noin kuusi ja puoli prosenttia Suomen väestöstä. Koko maan tasolla somalia ja arabiaa puhuvista noin puolet nostaa perustoimeentulotukea
Ruotsin rikollisjärjestöjen arvioidaan pyörittävän vuosittain noin 352 miljardin kruunun bisneksiä. Puhdasta voittoa kertyy 185 miljardin kruunua. Rikollisuus läpäisee koko yhteiskunnan, toteaa julkistalouden asiantuntijaryhmä (ESO) tuoreessa raportissaan.
Lue lisää
Lue lisää
