

Yle Areena
Halla-aho moitti A-Talkissa EU-päättäjiä todellisuudesta vieraantuneiksi: ”Ongelmat ratkottava ihmisten takia, ei populistien takia”
Tuleeko EU-vaaleista populistien kevät? Kysymyksiä pohtivat Ylen A-Talkiin kokoontuneet Jussi Halla-aho, Aura Salla, Miapetra Kumpula-Natri ja Sampo Terho.
Jussi Halla-aho (ps.) toivoi EU-päättäjien ottavan ihmisten huolet vakavasti ja pyrkivän ratkaisemaan ongelmia siksi, että ne ovat todellisia ongelmia, ei pelkästään padotakseen populistien nousua.
EU-päättäjien lähtökohta esimerkiksi siirtolaiskriisin ratkaisemisessa on Halla-ahon mukaan todellisuudelle vieras.
Siirtolaiskriisiä ja maahanmuuttopainetta Afrikasta ei voida häivyttää pois ”manageroimalla” ja taakkaa jakamalla,
– Siirtolaiskriisiä ja maahanmuuttopainetta Afrikasta ei voida häivyttää pois ”manageroimalla” ja taakkaa jakamalla, Halla-aho kiteytti.
– Jäsenmaissa ihmiset eivät halua tässä määrin maahanmuuttoa, jonka he kokevat vahingolliseksi itselleen.
Mitä ovat ”eurooppalaiset arvot”?
Eurooppalaiset arvot puhuttivat meppejä kovasti, mutta niiden tarkasta sisällöstä ei löytynyt selvää yhteisymmärrystä.
– EU:n pitää puolustaa eurooppalaisia arvoja, mutta on eri näkemyksiä siitä, mitä ne arvot ovat, Halla-aho sanoi.
Se ”eurooppalainen arvo”, jota vastaan Puola ja Unkari ovat rikkoneet on se, että ne eivät ole halunneet osallistua turvapaikanhakijoiden ja siirtolaisten sijoittamiseen.
Halla-ahon mukaan se ”eurooppalainen arvo”, jota vastaan Puola ja Unkari ovat rikkoneet on se, että ne eivät ole halunneet osallistua turvapaikanhakijoiden ja siirtolaisten sijoittamiseen.
– Perusarvojen kunnioittamista jäsenmaissa valvotaan erittäin valikoivalla tavalla, joka riippuu siitä, minne kyseisen maan johto on EU-mielessä kallellaan, Halla-aho totesi.
Esimerkiksi Espanjalla ja Ranskalla on Halla-ahon mukaan paljon enemmän liikkumavaraa kansalaistensa kohtelun tai budjettikurin suhteen.
Miapetra Kumpula-Natri korosti vapaata liikkuvuutta EU:n yhteisenä arvona. Hänen mukaansa ilman EU:ta ihmiset eivät voisi hakea töitä tai opiskelupaikkaa toisesta maasta.
Myös Aura Sallan mielestä Schengen-sopimus ja vapaa liikkuvuus ovat arvoja sinänsä. Sen sijaan Unkarin pääministeri Viktor Orbán ei mahdu Aura Sallan kanssa samalle arvopohjalle.
Pysyykö EU vielä kasassa?
Jaettu näkemys näytti olevan, että EU tulee pysymään pystyssä populistien ”Euroopan keväästä” huolimatta.
Miapetra Kumpula-Natri (sd) riemuitsi siitä, että äärioikeiston noususta ja Brexitistä huolimatta EU:n suosio on Eurobarometrissa korkeimmillaan kymmeneen vuoteen.
Sampo Terho (sin) povasi kevään eurovaaleissa suurta menestystä EU-kriittisille ja -vastaisille puolueille. Hänen mukaan Brexitin syitä on analysoitu väärin, ja niistä tulisi ottaa oppia, tai sama toistuu.
Terhon mukaan Brexit tapahtui siksi, että EU:ta rakennettiin sellaiseen suuntaan, jolla ei ollut tavallisen britin kannatusta. Erityisiksi ongelmiksi hän mainitsee tulonsiirtounionin ja hallitsemattoman maahanmuuton.
Aura Salla (kok) toppuutteli Terhon visioita EU-kriittisten menestyksestä viitaten PS:n hajoamiseen.
– Jos EU-kriittiset eivät pysty edes kansallisella tasolla pysymään yhdessä, niin miten sitten EU-tasolla, Aura Salla kuittaili.
EU-kriittinen vai -vastainen?
Sampo Terho haastoi Jussi Halla-ahon pariinkin kertaan pyrkimällä tekemään selvää jakoa EU-vastaisuuden ja EU-kriittisyyden välillä. Hän viittasi muun muassa Laura Huhtasaaren lausuntoihin ja sanoi, että ”perussuomalaiset ovat ilmoittaneet haluavansa erota EU:sta”.
– Perussuomalaiset eivät ole vaatineet eroa Euroopan unionista, Halla-aho korjasi.
On syntynyt kilpaileva käsitys siitä, millainen EU voisi olla
Halla-aho kertoi olevansa optimistisempi EU:n suhteen kuin vuonna 2014, jolloin vallitsi vahvempi painotus liittovaltiokehitykseen. Nyt jäsenmaiden sisäinen poliittinen mullistus näkyy EU:n päättävissä elimissäkin, joten federalismin lisäksi on syntynyt kilpaileva käsitys siitä, millainen EU voisi olla.
– Hyvin laajasti jaettu näkemys kaikkialla EPP:n ulkopuolella on, että vuoden 2014 virheet pitää välttää, sanoi Halla-aho korostaen jäsenmaiden suvereniteettia, maahanmuuton hallinnan pitämistä omissa käsissä ja integraatiokierteen katkaisemista.
Ohjelma on katseltavissa Ylen Areenasta >
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Eurooppalaiset arvot A-Talk Aura Salla Miapetra Kumpula-Natri Viktor Orbán Brexit Unkari Puola Schengen Yle Ranska Laura Huhtasaari Espanja Jussi Halla-aho EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Brexitiä lykättiin taas – Nigel Farage perusti uuden Brexit-puolueen tuleviin europarlamenttivaaleihin
Viikon suosituimmat

Arabiankielisessä somessa ja viestipalveluissa lietsotaan vihaa vuorokauden ympäri: ”Sytytämme Ruotsin tuleen!”
Somen vihapuhujat yllyttävät muslimeita vihaan ruotsalaisia kohtaan ja kuvaavat Ruotsin valtiona, jolta puuttuu legitimiteetti. Siksi väkivalta on sallittu oikeauskoisille. “Jos koko Ruotsi syttyy tuleen, niin palakoon”, tunnettu saarnaaja julistaa Fokus-uutismedian mukaan. “Kyseessä on sinun sotasi heitä vastaan.”

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali
Entinen BBC-toimittaja Graham Majin näkee Ison-Britannian yleisradioyhtiön käsillä olevan skandaalin oireeksi pidempään jatkuneesta journalistisen etiikan alennustilasta. Nykyisin Bournemouthin yliopistossa journalismia kouluttava Majin kuvailee BBC:n siirtymää faktoihin nojaavasta "totuusjournalismista" kohti narratiivien ja aktivismin hallitsemaa toimituskulttuuria.

Pysyvien oleskelulupien kiristykset läpi eduskunnassa – Vigelius: Merkittävä tiukennus maahanmuuttopolitiikkaan
Eduskunta äänesti tänään läpi lakimuutokset ulkomaalaisten pysyvien oleskelulupien ehtojen kiristämiseksi äänin 114-56. Lakia vastaan äänestivät vasemmistoliitto, vihreät sekä sosiaalidemokraatit. Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Joakim Vigelius pitää lakimuutosta merkittävänä askeleena kohti vastuullisempaa maahanmuuttopolitiikkaa.

Vasemmistoliitto tekee siirtymää kohti laiskuussosialismia, mutta pitäisikö työnvieroksujien myös sanoa ei yhteiskunnan tuille?
Vasemmistoliitto kannustaa terveitä työikäisiä ihmisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa, jopa puoluejohtonsa suulla. Nykyvasemmisto väittää työnteon rajoittavan vapautta ja liittää tähän vapauteen työssäkäyvien velvollisuuden toimia rahoittajina.

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu
Jälleen yksi hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä on valmistumassa tällä viikolla, kun eduskunta keskustelee tänään ja äänestää huomenna ulkomaalaislain muuttamisesta. Muutoksella pidennetään pysyvän oleskelun saamisen asumisaikaa ja tiukennetaan ehtoja.

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi
Journalismissa on viime vuosina otettu käyttöön sosiaalisen median keskeiset toimintamallit. Siten myös somen yksilökeskeiset sisältöperiaatteet hiipivät mukaan juttuihin. Toimittaja raportoi asioista oman kokemuksensa kautta ja samalla tuotokseen tarttuvat tekijän omat arvot sekä yhteiskunnalliset näkemykset.

Jyrähdys Microsoftin kieltämisestä – Junnila: ”Ei myydä sielua lobbareille”
Entisenä Meta-lobbarina tunnettu europarlamentaarikko Aura Salla (kok) vaati tällä viikolla Suomea ja EU:ta lopettamaan julkisella sektorilla Microsoftin tuotteiden käyttämisen.

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa, että hallitus ei saa avata itärajaa ennen kuin Venäjän toiminta muuttuu olennaisesti. Hän painottaa, että mielenilmaus rajalla palvelee vain Venäjän tavoitteita ja vaarantaa Suomen edun.

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua
Noin 4 000 jengirikollista saa Ruotsissa perustoimeentulonsa sairauspäivärahasta, työkyvyttömyyseläkkeestä tai työttömyyskorvauksesta, käy ilmi paikallisen Kelan uudesta raportista. Yhteensä heille on maksettu etuuksia arviolta 3,6 miljardia kruunua.
Uusimmat

Työllisten määrä kasvoi lokakuussa

Kolumni: Suomen suhtautuminen maahanmuuttoon muuttui 90-luvulla

Strandman: Ilman omaishoitajia sosiaali- ja terveysala kaatuisi

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali

Kolumni: Some vie ison osan lapsuudesta
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 3/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää






