

Yle Areena
Halla-aho moitti A-Talkissa EU-päättäjiä todellisuudesta vieraantuneiksi: ”Ongelmat ratkottava ihmisten takia, ei populistien takia”
Tuleeko EU-vaaleista populistien kevät? Kysymyksiä pohtivat Ylen A-Talkiin kokoontuneet Jussi Halla-aho, Aura Salla, Miapetra Kumpula-Natri ja Sampo Terho.
Jussi Halla-aho (ps.) toivoi EU-päättäjien ottavan ihmisten huolet vakavasti ja pyrkivän ratkaisemaan ongelmia siksi, että ne ovat todellisia ongelmia, ei pelkästään padotakseen populistien nousua.
EU-päättäjien lähtökohta esimerkiksi siirtolaiskriisin ratkaisemisessa on Halla-ahon mukaan todellisuudelle vieras.
Siirtolaiskriisiä ja maahanmuuttopainetta Afrikasta ei voida häivyttää pois ”manageroimalla” ja taakkaa jakamalla,
– Siirtolaiskriisiä ja maahanmuuttopainetta Afrikasta ei voida häivyttää pois ”manageroimalla” ja taakkaa jakamalla, Halla-aho kiteytti.
– Jäsenmaissa ihmiset eivät halua tässä määrin maahanmuuttoa, jonka he kokevat vahingolliseksi itselleen.
Mitä ovat ”eurooppalaiset arvot”?
Eurooppalaiset arvot puhuttivat meppejä kovasti, mutta niiden tarkasta sisällöstä ei löytynyt selvää yhteisymmärrystä.
– EU:n pitää puolustaa eurooppalaisia arvoja, mutta on eri näkemyksiä siitä, mitä ne arvot ovat, Halla-aho sanoi.
Se ”eurooppalainen arvo”, jota vastaan Puola ja Unkari ovat rikkoneet on se, että ne eivät ole halunneet osallistua turvapaikanhakijoiden ja siirtolaisten sijoittamiseen.
Halla-ahon mukaan se ”eurooppalainen arvo”, jota vastaan Puola ja Unkari ovat rikkoneet on se, että ne eivät ole halunneet osallistua turvapaikanhakijoiden ja siirtolaisten sijoittamiseen.
– Perusarvojen kunnioittamista jäsenmaissa valvotaan erittäin valikoivalla tavalla, joka riippuu siitä, minne kyseisen maan johto on EU-mielessä kallellaan, Halla-aho totesi.
Esimerkiksi Espanjalla ja Ranskalla on Halla-ahon mukaan paljon enemmän liikkumavaraa kansalaistensa kohtelun tai budjettikurin suhteen.
Miapetra Kumpula-Natri korosti vapaata liikkuvuutta EU:n yhteisenä arvona. Hänen mukaansa ilman EU:ta ihmiset eivät voisi hakea töitä tai opiskelupaikkaa toisesta maasta.
Myös Aura Sallan mielestä Schengen-sopimus ja vapaa liikkuvuus ovat arvoja sinänsä. Sen sijaan Unkarin pääministeri Viktor Orbán ei mahdu Aura Sallan kanssa samalle arvopohjalle.
Pysyykö EU vielä kasassa?
Jaettu näkemys näytti olevan, että EU tulee pysymään pystyssä populistien ”Euroopan keväästä” huolimatta.
Miapetra Kumpula-Natri (sd) riemuitsi siitä, että äärioikeiston noususta ja Brexitistä huolimatta EU:n suosio on Eurobarometrissa korkeimmillaan kymmeneen vuoteen.
Sampo Terho (sin) povasi kevään eurovaaleissa suurta menestystä EU-kriittisille ja -vastaisille puolueille. Hänen mukaan Brexitin syitä on analysoitu väärin, ja niistä tulisi ottaa oppia, tai sama toistuu.
Terhon mukaan Brexit tapahtui siksi, että EU:ta rakennettiin sellaiseen suuntaan, jolla ei ollut tavallisen britin kannatusta. Erityisiksi ongelmiksi hän mainitsee tulonsiirtounionin ja hallitsemattoman maahanmuuton.
Aura Salla (kok) toppuutteli Terhon visioita EU-kriittisten menestyksestä viitaten PS:n hajoamiseen.
– Jos EU-kriittiset eivät pysty edes kansallisella tasolla pysymään yhdessä, niin miten sitten EU-tasolla, Aura Salla kuittaili.
EU-kriittinen vai -vastainen?
Sampo Terho haastoi Jussi Halla-ahon pariinkin kertaan pyrkimällä tekemään selvää jakoa EU-vastaisuuden ja EU-kriittisyyden välillä. Hän viittasi muun muassa Laura Huhtasaaren lausuntoihin ja sanoi, että ”perussuomalaiset ovat ilmoittaneet haluavansa erota EU:sta”.
– Perussuomalaiset eivät ole vaatineet eroa Euroopan unionista, Halla-aho korjasi.
On syntynyt kilpaileva käsitys siitä, millainen EU voisi olla
Halla-aho kertoi olevansa optimistisempi EU:n suhteen kuin vuonna 2014, jolloin vallitsi vahvempi painotus liittovaltiokehitykseen. Nyt jäsenmaiden sisäinen poliittinen mullistus näkyy EU:n päättävissä elimissäkin, joten federalismin lisäksi on syntynyt kilpaileva käsitys siitä, millainen EU voisi olla.
– Hyvin laajasti jaettu näkemys kaikkialla EPP:n ulkopuolella on, että vuoden 2014 virheet pitää välttää, sanoi Halla-aho korostaen jäsenmaiden suvereniteettia, maahanmuuton hallinnan pitämistä omissa käsissä ja integraatiokierteen katkaisemista.
Ohjelma on katseltavissa Ylen Areenasta >
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Eurooppalaiset arvot A-Talk Aura Salla Miapetra Kumpula-Natri Viktor Orbán Brexit Unkari Puola Schengen Yle Ranska Laura Huhtasaari Espanja Jussi Halla-aho EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Brexitiä lykättiin taas – Nigel Farage perusti uuden Brexit-puolueen tuleviin europarlamenttivaaleihin
Viikon suosituimmat

Turvapaikanhakijaa epäillään murhasta ja raiskauksista Hollannissa – Amsterdamin valtasi pelko ja kauhu
17-vuotiaan tytön murha ja useat raiskaukset ovat saaneet Amsterdamin pelon valtaan. Naiset eivät vieläkään näytä olevan oikeutettuja tasa-arvoon, vapauteen ja elämän ilman pelkoa väkivallasta edes Euroopan ytimessä. Rikoksista epäillään turvapaikanhakijaa ja moni muukin naisiin kohdistuva väkivallanteko on ratkeamassa pidätyksen myötä.

Opettaja-kirjailija Arno Kotro kertoo, kuinka edistyksellinen kiihko pilasi koulut
Arno Kotro kertoo nyt, mikä Suomen koulumaailmassa on mennyt pieleen: digiloikat, ilmiöoppimisen pakkosyöttö, arvosanojen ja kokeiden romuttaminen – ja kokonaisen sukupolven muuttaminen pedagogisten villitysten koekaniineiksi. Kuten Pisa-tulokset osoittavat, outojen muoti-ilmiöiden ottaminen osaksi opetusta on ollut massiivinen virhe.

Suomi-media saa tylytystä uutuuskirjassa – Halla-ahon mukaan toimittajia vaivaa vallasta humaltuminen ja yliherkkyys
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.

Antikainen selvitti Elokapinan kesäkuun kolmipäiväisen mielenosoituksen kustannukset: Hintalappu veronmaksajille lähes 260 000 euroa
Perussomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pyysi Poliisihallitukselta selvitystä Elokapinan mielenosoitusten aiheuttamista kustannuksista. Helsingin kesäkuun 2025 mielenosoitus maksoi lähes 260 000 euroa.

Saksa ei sittenkään pärjännyt – Merkelin kutsu maailman pakolaisille ylikuormittaa saksalaisten sosiaali- ja terveyspalveluja
Saksassa tehdään tiliä Merkelin kymmenen vuotta sitten aloittamasta maahantulopolitiikasta. Elämään on tullut väriä, mutta voimavarat alkavat loppua. Koska sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien määrä on maahantulijoiden paljouden myötä kasvanut, mutta maksajien määrä ei ole vastaavasti lisääntynyt, niin palveluja ehdotetaan karsittavaksi. Hyvältä ei näytä myöskään rikostilastojen valossa.

Päivän pointti: Härskiä peliä keskustalta – valittelee työpaikkojen puutetta, samaan aikaan vaatii Suomeen 40 000 maahanmuuttajaa lisää joka vuosi

Vasemmistomedia Kansan Uutiset kytkee burkan tasa-arvoon – Purra: ”Poliittista ja kielellistä manipulaatiota”
Kansan Uutisten tuoreessa kirjoituksessa rinnastetaan muslimien kaapuasujen käyttö feminismiin ja tasa-arvoon. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa vertauksen ”sattuvan sieluun”.

Pikaruokaravintoloissa saa yhä harvemmin palvelua suomen kielellä – Purra pohtii yrityksien motiivia palkata töihin kielitaidottomia henkilöitä suomalaisnuorten ohi
Monet suomalaisnuoret etsivät matalan kynnyksen töitä, etenkin pikaruokaketjujen palvelutehtävistä. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa alan epäkohdasta, sillä yhä useammin työpaikat menevät ulkomaalaisille, joilla ei juuri ole kotimaisten kielten taitoa.

Massamuuton vastaiset mielenosoitukset leimahtivat jälleen Britanniassa- ”Kansa kärsii asuntopulasta ja laittomat siirtolaiset majoitetaan 4 tähden hotelleihin”
Mielenosoittajat kerääntyvät saarivaltakunnassa kerta toisensa jälkeen laittomille maahanmuuttajille varattujen hotellien edustoille vastustamaan hallituksen politiikkaa. Mielenilmaisut kärjistyvät usein yhteenotoiksi poliisin ja vastamielenosoittajien kanssa. Protestit leviävät yhä uusille paikkakunnille eikä vastakkainasettelulle näy loppua.

Uutuuskirja: Jussi Halla-aho kertoo nyt ne syyt, miksi hän luopui perussuomalaisten puheenjohtajuudesta vuonna 2021
Juhannuksen alla vuonna 2021 Jussi Halla-aho pudotti uutispommin ilmoittaessaan, että hän ei enää pyri jatkokaudelle puolueen puheenjohtajana. Perustelut ratkaisulleen Halla-aho lupasi tuolloin kertoa vasta kymmenen vuotta myöhemmin eli vuonna 2031. Tuoreessa Markku Heikkilän kirjoittamassa elämäkertakirjassa Halla-aho kuitenkin aikaistaa perustelujaan ja avaa nyt syynsä puheenjohtajuudesta luopumiselle.