Halla-aho puntaroi Unkarin tilannetta – “parlamentilla on suvereeni valta päättää, milloin normaalioloihin palataan”

Puheenjohtaja Jussi Halla-aho arvioi kirjoituksessaan Unkarin tilannetta. Suomalaisessa keskustelussa moni on ehättänyt tulkitsemaan Victor Orbánin poikkeusvaltuudet vallankaappaukseksi ja diktatuuriksi.

Halla-aho kirjoittaa Facebookissa:

“Unkarin tapahtumat ovat jälleen panneet paremman väen kiipeilemään seinillä. Puhutaan jo diktatuurista ja Orbánin tekemästä vallankaappauksesta.

On tavallista, että vallanpitäjät haluavat poikkeusoloissa opposition olevan hiljaa. Tälle toiveelle on legitiimejä perusteita, mutta sen takana voi olla myös matalampia motiiveja. Sekä Suomessa että Unkarissa hallituspuolueet ovat sanoneet, identtisin sanakääntein, että nyt pitää “edistää kansallista yhtenäisyyttä” ja “lopettaa sisäpolitiikan tekeminen”. Näiden vetoomusten moraalia vain arvioidaan eri tavoin riippuen siitä, miellyttääkö hallituksen arvopohja arvioitsijaa vai ei.

Asiallisesti ottaen, mediasta saamieni tietojen perusteella, mitään vallankaappausta ei Unkarissa ole tapahtunut. Aiemmin parlamentin piti vahvistaa määräajoin hallituksen poikkeusvaltuudet. Nyt ne ovat voimassa toistaiseksi, kunnes parlamentti poistaa ne. Kummassakin tapauksessa parlamentilla on suvereeni valta päättää, milloin normaalioloihin palataan. Niin kauan kuin tämä suvereniteetti säilyy ja parlamentti on kansan valitsema, Unkari on demokratia.

Otan tähän vertailukohdaksi ja logiikan avaamiseksi toisen asian: Suomen perustuslaki sanoo, että Suomi on täysivaltainen tasavalta, jossa lainsäädäntövalta kuuluu eduskunnalle (joka edustaa kansaa). Asiallisesti tämä ei ole totta, koska Euroopan unioni on ylin lainsäätäjä. EU voi käyttää suoraa lainsäädäntövaltaa asetuksilla ja epäsuoraa direktiiveillä, jotka Suomen on pakko panna täytäntöön. Kuitenkin Suomi on suvereeni SIINÄ MIELESSÄ, että se voi koska tahansa omalla päätöksellään erota EU:sta ja siten palauttaa lainsäädännöllisen suvereniteettinsa. Vasta, kun eroaminen yksipuolisella päätöksellä ei ole mahdollista, Suomi lakkaa olemasta suvereeni valtio.

Takaisin asiaan:

Unkarin parlamentaarinen kontrolli on kyseenalaistettu sillä perusteella, että parlamentti on Orbánin “taskussa”, eli suomeksi: Fidesz-puolueella on enemmistö, joka tukee pääministeriä. Miten tämä asetelma eroaa muista maista, esimerkiksi Suomesta, ja mitä asialle pitäisi tehdä? Pitäisikö Fideszille asettaa vaaleissa kannatuskatto?

Myös Unkarin perustuslakituomioistuimen riippumattomuus ja kyky valvoa hallituksen toimia on kyseenalaistettu. Epäilyihin voi olla aihetta, mutta kohtuuden nimissä on muistettava, että Suomessa ei edes ole perustuslakituomioistuinta. Meillä perustuslaillista valvontaa suorittaa poliitikoista koostuva valiokunta.

Erityistä huolta on kiinnitetty sananvapauteen ja siihen, että “väärien tietojen levittämisestä” voidaan tuomita vuosiksi vankeuteen. Huomautan tässä kohdassa, että Suomessa voi lain nojalla saada vuosien vankeustuomion paitsi väärien tietojen myös mielipiteiden ja jopa oikeiden tietojen levittämisestä, jos kyseiset tiedot ja mielipiteet koetaan sopimattomiksi tai loukkaaviksi. Sananvapautta rajoittavista laeista on aina syytä olla huolissaan – kaikkialla -, mutta ennen ihokkaiden repimistä on syytä katsoa, miten Unkarin hallitus poikkeusvaltuuksiaan käytännössä toteuttaa.

Minulla ei ole tarvetta toimia Unkarin asianajajana, eikä Fidesz edes ole perussuomalaisten yhteistyökumppani, mutta mikään nyt nähty ei anna aihetta muuttaa sitä tulkintaa, että Unkarin todellinen synti ei ole demokratiavaje, sananvapausvaje tai oikeusvaltiovaje vaan kansallismielisyys ja konservatiivisuus. Ne ovat “liberaalin” globalistin ja eurofederalistin silmissä rikoksista pahimmat.

Unkarin hallitus on vaaleissa valittu ja ilmeisen suosittu. Se on myös pantavissa viralta vaaleissa, jos vasemmisto-oppositio onnistuu tarjoamaan houkuttelevamman vaihtoehdon. Unkarin yhteydessä jotkut muistuttelevat mielellään, että myös natsit nousivat valtaan vaaleissa. Näin varmasti on, mutta mikä on tämän no-brainer-argumentin johtopäätös? Rajoitetaanko demokratiaa, jotta natsit tai sellaisiksi koetut eivät voisi nousta sen avulla valtaan? Kuka määrittelee, ketkä ovat natseja, joiden valtaanpääsy vaaleissa pitää torjua?”