Viime aikoina Venäjä on pyrkinyt muun muassa internet-trollaamisella vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen ja somekeskusteluihin.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho sanoi lauantaina Ylen ykkösaamussa, että hänen arvionsa mukaan Venäjä ei ole kuitenkaan onnistunut tässä kovin hyvin.
– Suomalaiset ovat tietyllä tavalla immuuneja Venäjän brutaalille propagandalle. Taustalla on kollektiivinen historiallinen kokemus. Myös kielimuuri suojaa.
– Huolestuttavaa on kuitenkin se, että Venäjä on pystynyt erilaisilla rahallisilla kannustimilla vaikuttamaan suomalaiseen päätöksentekoon, Halla-aho sanoo.
Halla-aho nostaa esimerkiksi Suomi-Venäjä-seuran ja Venäjän kaasuteollisuuden.
– Kyseessä ovat suuret rahat, ja houkutuksia on ollut tarjolla suomalaisillekin päätöksentekijöille.
Halla-aho ei usko, että suomalaiset yritykset ovat enää jatkossa halukkaita investoimaan Venäjälle.
Lustraatio jäi Suomessa tekemättä
Puolueiden piirissä Venäjä-kysymyksessä riittäisi Halla-ahon mukaan perattavaa vielä laajastikin.
– Toisin kuin esimerkiksi Baltian maissa, Suomessa ei kylmän sodan jälkeen suoritettu lustraatiota, jossa olisi käyty läpi Venäjä-suhteemme pimeitä ilmiöitä. Se sama sukupolvi, joka marinoitui yya-propagandassa, jatkoi poliittisissa johtotehtävissä myös kylmän sodan jälkeen. Tietenkään heidän intresseissään ei ollut, että asioita olisi ryhdytty perkaamaan.
– Ne poliitikot, joilla oli kyseenalaisia yhteyksiä venäläiseen kaasuteollisuuteen ja venäläisiin poliitikkoihin jo ennen Ukrainan sotaa, ovat edelleen keskeisiä vaikuttajia. Se myös luo haluttomuutta käydä asioita läpi kriittisesti.
Häirintään puuttumisen prosessit paremmiksi
Ykkösaamussa Halla-aholta kysyttiin myös eduskunnan viimeaikaisesta, pitkälti SDP:n piiriin kytkeytyvästä häirintäkohusta.
Halla-ahon mukaan kohu on osoittanut, että niissä prosesseissa, joissa tällaisia asioita käsitellään on paljon toivomisen varaa.
– Ne liittyvät osittain ryhmien sisäisiin toimintatapoihin. Avustajan ja edustajan väliset konfliktit eivät välttämättä päädy ryhmän johdon tietoon – tai ainakin niin sanotaan. Tällöin asioihin on mahdotonta puuttua, koska ryhmän johdolla on käytännössä valtaa esimerkiksi sanktioida edustajia.
– Rakenteellinen ongelma on sekin, että avustajista suuri osa ei enää työskentele eduskunnan kanslian alaisuudessa, vaan ryhmien alaisuudessa. Tällöin eduskunnan on vaikea saada tietoa avustajien kokemista ongelmista.
