

PS ARKISTO
Halla-aho: Suomessa on suuri ja nopeasti kasvava metsävaranto – ”Osoittaa, että pitkällä aikavälillä Suomessa on tehty vastuullista metsäpolitiikkaa”
Puoluejohtajat Sanna Marin (sd), Annika Saarikko (kesk) ja perussuomalaisten Jussi Halla-aho pohtivat maanantaina ilmasto- ja ympäristöasioihin keskittyvässä kuntavaalitentissä muun muassa Suomen metsävarantojen käyttöä sekä sitä, pitäisikö kunnilta vaatia tavoitteellisia ilmasto- ja luontotiekarttoja.
Ilmastopaneelin, Luontopaneelin ja Ympäristötiedon järjestämässä puoluejohtajien kuntavaalitentissä maanantaina teemana olivat ilmasto- ja ympäristöasiat.
Jussi Halla-aho sanoo pitävänsä lähtökohtaisesti hyvänä sitä, että päästöasioissa toteutetaan toimia, jotka ovat helposti toteutettavissa ja joilla saavutetaan tuloksia, erilaisten kannusteiden luomisesta jätteiden kierrätykseen ja niin edelleen.
Globaalit vaikutukset huomioitava
Halla-aho ei kuitenkaan näe tarvetta antaa kunnille uusia lisävelvoitteita ilmasto- ja luontotiekarttojen laatimiseen, koska kunnallisella tasolla tarkastelukulma jää väistämättä kapeaksi.
– Tähän sisältyy riski osaoptimoinnista, jolloin ei enää nähdä metsää puilta, kun ongelmiin kiinnitetään liikaa huomiota hyvin paikallisella tasolla. Paikallisissa ilmastotoimissa on myös otettava huomioon laajemmat globaalit vaikutukset, koska ilmasto on globaali. Olennaista ei ole se, voidaanko päästöt ajaa pistemäisesti vaikka nollaan yhdellä paikkakunnalla, jos päästöt siirtyvät naapuripaikkakunnalle – tai vielä pahempaa- hiilivuodon myötä pois Suomesta jonnekin muualle, missä samat asiat tehdään suuremmalla hiilijalanjäljellä.
Sanna Marinin mukaan ilmasto- ja ympäristötavoitteet tulevat lisääntymään, koska kuntien asukkaat haluavat muutenkin edistää tavoitteita. Marinin mukaan esimerkiksi Lahdessa ilmastotoimet olisivat tuoneet mukanaan työtä ja talousmenestystä.
Annika Saarikon mukaan kunnat voivat seurata toisia kuntia, jotka ovat jo asettaneet uusia tavoitteita.
Kompromissejakin tarvitaan
Rakentaminen ja laajemmin luonnonvarojen hyödyntäminen kuten hakkuut voivat heikentää luonnon monimuotoisuutta. Puoluejohtajat pohtivat ajatusta siitä, pitäisikö kunnille säätää velvoite kompensoida luontohaittoja.
Saarikon mukaan keskusta suhtautuu avoimesti ajatukseen kompensaatiosta. Marin totesi, että rakentamiselle täytyy aina pohtia vaihtoehtoja sekä ylipäätään miettiä, onko rakentaminen järkevää.
Halla-aho sanoi, että kaikki inhimillinen toiminta ja ihmisen läsnäolo väistämättä heikentää luonnon monimuotoisuutta. Perussuomalaisten puheenjohtaja totesi, että koska ihmisten olemassaolon ja taloudellisen toiminnan pitää silti olla mahdollista, se tarkoittaa aina kompromisseja.
– Niinpä päätöksentekijän on otettava huomioon erilaisia näkökulmia, muitakin kuin ympäristönäkökulma tai luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen.
Halla-aho viittasi metsien hyödyntämiseen ja huomautti, että Suomen metsävaranto on kuitenkin suuri ja kasvaa nopeasti.
– Se osoittaa, että pitkällä aikavälillä Suomessa on tehty vastuullista metsäpolitiikkaa.
Suomessa kestävää metsäteolllisuutta
Kunnat ja kaupungit ovat huomattavia metsänomistajia, ja kaavoituksen kautta ne voivat vaikuttaa myös yksityisten metsänomistajien toimiin, kuten hakkuisiin. Halla-aho totesi, että vaikka hakkaamaton metsä on ilmastosyistä hyvä asia, metsäteollisuuden tuotteille on silti aina kysyntää, muodossa tai toisessa.
– Pinta-alaan suhteutettuna Suomessa on erittäin paljon metsää Euroopan mittakaavassa. On kysyttävä, tehdäänkö jossain sellaista metsäpolitiikkaa, josta meidän pitäisi ottaa mallia, vai onko sittenkin niin, että suomalainen metsäteollisuus toimii jo nyt kestävällä tavalla, vaikka hakkuumäärät olisivatkin kohtalaisen suuria.
– Jos täällä suljetaan tehtaat ja suojellaan metsät, niin se sama tuotanto siirtyy kivihiilisähköllä pyöriviin tehtaisiin Indonesiassa. Se ei varmaankaan ole hyvä ratkaisu, puhumattakaan vaikutuksista suomalaiseen työhön ja talouteen ja samalla Suomen kykyyn tehdä teknologiainvestointeja, esimerkiksi päästöjen vähentämiseen.
Myös Saarikko otti esille metsäteollisuuden näkökulman ja työllisyyden. Saarikko sanoi luottavansa suomalaisiin metsänomistajiin. Marin totesi, että puuta voi kerätä muillakin tavoilla kuin avohakkuilla.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- luonnonsuojelu Annika Saarikko Sanna Marin ilmastopolitiikka Kunnat Metsäteollisuus talous Jussi Halla-aho työllisyys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaisten Helsingin valtuustoryhmä: Ilmastopäästöjen valikoiva huomioiminen rakentamisessa on epärehellistä viherpesua

Onko sisäministeri Ohisalon puheissa enää mitään tolkkua? – ”Jos tuulivoimaa laitetaan kuntiin kunnolla, kuntavero voisi olla nolla”

Halla-aho Veitsiluodon tehtaan sulkemispäätöksestä: Taivastelu ja sympatiat eivät pelasta suomalaista vientiteollisuutta – ilmastopolitiikassa tarvitaan täyskäännös

Perussuomalaiset vaatii hallitukselta: Kansalaisten ostovoimaa ja yritysten kilpailukykyä parannettava – ilmastotavoitteet laskettava muiden EU-maiden tasolle

Halla-aho: Suomi ei voi toimia autoilun sähköistymisen edelläkävijänä – ”Ilmastohumppa on pelkkää rahastusta”

Halla-aho: EU pyrkii Suomen metsillä kompensoimaan Itä-Euroopan maiden tekemättä jätettyjä ilmasto- ja päästövähennystoimia

Maa- ja metsätalousvaliokunnan perussuomalaiset: Avohakkuukielto vaikuttaisi heikentävästi metsäteollisuuden kilpailukykyyn

Hakkarainen: Suomen metsät eivät tarvitse EU:ta
Viikon suosituimmat

Somaliedustaja Mohamed Alin sepittämässä tarinassa juuri mikään ei ole totta – vasemmistopuolueen johto ampuu itseään jalkaan katsoessaan tumput suorina uskomatonta farssia
Ruotsin vasemmistopuolueen kansanedustaja Mohamed Alin ympärillä vellova skandaali jatkaa paisumista. Epäillyn vaalivilpin, ulosottovelkojen ja maksamattomien elatusmaksujen jälkeen hänen ansioluettelostaan on paljastunut roppakaupalla virheellisiä tietoja. Nyt myös vasemmiston omat jäsenet syyttävät puoluejohtoa ideologiansa hylkäämisestä.

Antikainen järkyttyi: Kymmenen päällikköä ja yli 80 työntekijää jakaa suomalaisten verorahoja maailmalle
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii ulkoministeriön kehitysapuhallinnon rajua keventämistä. Ulkoministeriön kehityspoliittisella osastolla työskentelee yli 80 henkilöä. Osastolla on yksi osastopäällikkö, kaksi apulaisosastopäällikköä ja seitsemän yksikköä omine päällikköineen. Siis yhteensä kymmenen päällikköä yhdellä osastolla.

Palestiina-verkosto soluttautuu kirkkoon – diakoni: ”Toiminnassa natsismin merkkejä”
Diakoni arvostelee kovin sanoin Sumud-verkoston toimintaa siitä, että se pyrki vaikuttamaan seurakuntavaaliehdokkaisiin kehottamalla heitä allekirjoittamaan vaalilupauksen, jossa boikotoidaan israelilaisia tuotteita.

Greta Thunberg nauraa räkätti perustamalleen ilmastoliikkeelle – ”Vieläkö ne tekevät sitä?”
Greta Thunbergin yllättävä haastatteluhekotus on saanut ilmastoliikkeen totiset toverit tuohduksiin. Jokapaikan aktivisti nimittäin purskahti nauruun kuultuaan, että hänen käynnistämänsä Fridays for Future -liike järjestää edelleen mielenosoituksia Saksassa.

Oikeusministeri Leena Meri järkyttyi: Näin monella turvapaikan saaneella on rikostausta
Maahanmuuttoviraston ja keskusrikospoliisin seulonnassa löytyi vakavaa rikostaustaa noin tuhannelta Suomesta turvapaikan tai toissijaista suojelua saaneelta henkilöltä. Suurimmat ryhmät ovat irakilaiset, afgaanit ja syyrialaiset. Oikeusministeri Leena Meri vaatii rikoksiin syyllistyneiden karkottamista maasta ja pitää tulosta järkyttävänä.

Ruotsin valtiopäivät muutti perustuslakia: Kansalaisuus pois maahanmuuttajataustaisilta rikollisilta ja huijareilta
Ruotsin valtiopäivät on hyväksynyt perustuslain muutoksen, joka mahdollistaa Ruotsin kansalaisuuden peruuttamisen, jos se on hankittu väärin tiedoin tai kaksoiskansalainen on syyllistynyt vakavaan rikokseen. Perustuslain muutos on hyväksytty, mutta toimeenpano riippuu seuraavan hallituksen lakiehdotuksista. Vasemmistopuolue ja vihreät vastustivat muutosta.

Grönroos Espoon ryöstösarjasta: ”Suomi alkaa olla samassa tilanteessa kuin Ruotsi”
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtajan Simo Grönroosin mukaan Espoon nuorten ryöstösarja on seurausta vuosia jatkuneesta epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta. Hän vaatii maahanmuuttopolitiikan kiristämistä, rikoksiin syyllistyneiden maahanmuuttajien karkottamista sekä poliisin resurssien turvaamista.

Antikainen: Nasima Razmyar haluaa romuttaa Suomen rajaturvallisuuslain
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää SDP:n ensimmäisen varapuheenjohtajan Nasima Razmyarin vaatimuksia käännytyslaista luopumisesta erittäin vaarallisina Suomen kansalliselle turvallisuudelle.

Tanska selvittää maahanmuuton kustannukset tarkasti – Suomeen vaaditaan samaa mallia: ”Veronmaksajilla on oikeus tietää, kuinka paljon eri maahanmuuttajaryhmät maksavat yhteiskunnalle”
Perussuomalaiset haluaa tarkempaa tietoa maahanmuuton kustannuksista Suomessa. Tanska julkaisee tietoja siitä, kuinka paljon eri maahanmuuttajaryhmät maksavat veroja ja aiheuttavat julkisia menoja. Kansanedustaja Sanna Antikaisen mukaan vastaavaa laskentamallia tarvitaan myös Suomessa.

Halal-liha laukaisi uskonnollisen uhon – sadat mielenosoittajat vaativat intialaisravintolan sulkemista Lontoossa
Intialaisravintolan haluttomuus tarjota halal-teurastettua lihaa on kärjistynyt mielenosoituksiksi Lontoossa. Uhkaukset ovat sinkoilleet ilmassa ja poliisiakin on tarvittu rauhoittamaan pohjaan palaneita tunteita. Myös legendaarinen koomikko on sotkeutunut maailmankatsomukselliseen kiistaan.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää













