Kärkkäänä maahanmuuttokriitikkona tunnettu europarlamentaarikko Jussi Halla-aho (ps.) on tyytyväinen perussuomalaisten saavuttamaan hallitusneuvotteluiden tulokseen.
– Työryhmän paperi on suunnilleen niin hyvä kuin näillä poliittisilla pelimerkeillä on saatavissa. Se tarjoaa seuraavien neljän vuoden aikana hyvät puitteet perussuomalaisten maahanmuuttopoliittisen ohjelman edistämiselle hallituksesta käsin. Kaikkea haluamaamme emme ole paperiin saaneet, mutta ei kukaan asiaa tarkemmin pohtiva varmaan sellaista odottanutkaan, Halla-aho pohtii blogissaan.
Keskiviikkona julkaistu maahanmuuttoa koskeva paperi on herättänyt paljon keskustelua verkossa. Halla-aho kehottaa pragmaattisuuteen.
– Enemmistöhallitus muodostetaan joka tapauksessa. Jos perussuomalaiset eivät suostu sellaiseen kompromissiin, joka on myös keskustan ja kokoomuksen hyväksyttävissä, olemme ulkona hallituksesta. Jos olemme ulkona hallituksesta, siellä on meidän tilallamme joku muu.
Tämä tarkoittaisi Halla-ahon mukaan sitä, että perussuomalaisten tilalle nousisi rkp ja vihreät.
Hän asettaa aikaisempien hallitusten maahanmuuttopolitiikkaa kritisoineille kansalaisille kaksi vaihtoehtoa, ja pyytää valitsemaan niiden väliltä:
Kannattaa siis kysyä itseltään, kumpi on seuraavien neljän vuoden aikana harjoitettavan politiikan kannalta parempi vaihtoehto:
- a) Perussuomalaiset tinkivät joistakin vaatimuksistaan ja vastineeksi saavat jotakin hallitusohjelmaan; vai
- b) Perussuomalaiset eivät tingi mistään, jäävät oppositioon, eivät saa mitään hallitusohjelmaan, ja tilalla on rkp:ltä ja vihreiltä näyttävä maahanmuuttopoliittinen ohjelma.
Arvio neuvottelun tuloksista
Halla-aho pitää mukaan negatiivisena sitä, että pakolaiskiintiötä ei sopeuteta vallitsevaan taloustilanteeseen.
– Tältä osin emme saaneet tahtoamme läpi, Halla-aho toteaa.
Hyvinä uutisina hän pitää sitä, että pakolaiskiintiötä ei nosteta vihreiden, rkp:n ja vasemmiston toivomalla tavalla.
– Pakolaiskiintiö on kaikkein vähiten ongelmallinen osa humanitaarista maahanmuuttoa, koska sen puitteissa tulevat ihmiset on skannattu jo pakolaisleirillä ja heihin käytettävät resurssit ovat ennakoitavissa.
Halla-aho pitää vielä tärkeämpänä sitä linjausta, että Suomen panos EU:n taakanjakoon on olemassaoleva pakolaiskiintiömme.
– Uusi hallitus ei kannata sitovan EU-tasoisen taakanjakomekanismin luomista, mitä koko vasemmisto, vihreät ja rkp ovat vaatineet, Halla-aho toteaa.
Lukukausimaksut käyttöön
EU- ja ETA –alueiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille otetaan tulevalla hallituskaudella lukukausimaksut. Tämä on Halla-ahon mielestä todella hyvä ja kauan kaivattu uudistus.
– Paitsi että maksuton koulutus ulkomaalaisille on järjetöntä resurssien tuhlausta, se ei – toisin kuin jotkut kuvittelevat – suinkaan houkuttele Suomeen lahjakkuuksia vaan maksukyvyttömiä. Lahjakkuudet päätyvät niihin korkeakouluihin, jotka tarjoavat parasta mahdollista opetusta, ohjausta ja tutkimusta. Niiden tuottaminen taas vaatii rahaa, joka kerätään usein varsin korkeilla lukukausimaksuilla.
Tärkein asia: perheenyhdistäminen
Hallitusneuvotteluissa syntyneen maahanmuuttopaperin kenties tärkeimmäksi kohdaksi europarlamentaarikko nostaa kohdan: ”Perheenyhdistämisen kriteereitä tarkennetaan EU:n perheen yhdistämisdirektiivin mukaisesti.”
– Paperin ehkä tärkein kirjaus on niin huomaamattoman ja mitäänsanomattoman näköinen, että se on jäänyt melkein kokonaan mediakäsittelyn ja kansalaiskeskustelun ulkopuolelle, Halla-aho kirjoittaa.
Hän arvioi perheenyhdistämiskohtaa seuraavasti:
– Suomen perheenyhdistämislainsäädäntö ja -käytännöt ovat joistakin viime vuosien tiukennuksista huolimatta huomattavasti liberaalimpia kuin direktiivi sallisi. Suomi ei enää maksa perheenjäsenten lentomatkoja, eikä perheenyhdistämistä voi enää panna vireille Suomesta käsin, mutta esimerkiksi toimeentuloedellytystä voitaisiin soveltaa paljon laajemmin kuin nyt tehdään.
– Lisäksi voitaisiin edellyttää, että Suomessa asuva perheenkokoaja on ollut täällä vähintään kaksi vuotta ennen perheenyhdistämisen aloittamista, ja perheenkokoajalle ja ulkomailla asuvalle puolisolle voitaisiin asettaa yleistä avioitumisikärajaa korkeampi vähimmäisikä. Edelleen perheenjäseniltä voitaisiin direktiivin puitteissa edellyttää alkeellista suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin tuntemusta.
SUOMEN UUTISET